Pohjoismaat yhdistävät voimansa – tavoitteena saada limisaumainen puuvene Unescon listalle

Limisaumaisen veneen kohtalo Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon pääsystä ratkeaa vuonna 2021.

kulttuuriperintö
Puisen limisaumaveneen veistoa Kotkan Puuvenekeskuksessa.
Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalla ei ole vielä ainuttakaan ilmiötä tai asiaa Suomesta.Olli Törönen / Yle

Suomi esittää yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa limisaumaista puuvenettä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Kyseessä on ensimmäinen yhteispohjoismainen hakemus.

– Pohjoismaissa limisaumaisilla veneillä on pitkä ja yhteinen historia, minkä takia tämän kohteen suojelu on tärkeätä, että onnistumme siirtämään tiedon sekä rakentamisesta että käytöstä tuleville sukupolville, veneenveistäjä Marko Nikula kertoo.

Pohjoismaiden yhteisen hankkeen tavoitteena on pystyä säilyttämään ja suojelemaan veneenveiston perinnettä ja koulutusta. Limisaumaisen puuveneen perinteeseen kuuluu kyseisen veneen veiston lisäksi ne tiedot ja taidot, mitä veneilyyn liittyy, kuten huoltaminen, kalastus ja näiden perinteiden eteenpäin vieminen.

Yhteispohjoismaista hanketta limisaumaisen veneen liittämisestä aineettoman kulttuuriperinnön listalle koordinoi Norja. Suomesta tukensa hakemukselle on antanut 18 puuvenealan tahoa.

Kotkassa parhaillaan käynnissä olevilla Puuvenemessuilla järjestettiin tänään keskustelutilaisuus, jossa aiheena oli muun muassa veneenveiston nykyajan haasteet.

Puuvene
Limisaumaveneessä ylemmän laudan sisäpuolen alareuna tulee jonkin verran alemman laudan yläosan päälle.Yle

Varsinainen hakemus lähetetään ensi vuoden maaliskuussa Unescolle norjalaisten toimesta. Limisaumaisen puuveneen pääsy listalle ratkeaa vasta reilun kahden vuoden kuluttua joulukuussa 2021.

Aineettoman kulttuuriperinnön listalla ei ole vielä ainuttakaan ilmiötä tai asiaa Suomesta.

Koulutusmahdollisuudet vähentyneet

Limisaumainen puuvene on ollut tuttu näky Suomessa jo vuosisatoja. Rakennusperinnön ja sitä kautta veneiden säilyminen eivät ole kuitenkaan itsestäänselvyys enää nykyään.

Kun Marko Nikula kouluttautui veneenveistäjäksi 2000-luvun alkupuolella, koulutuksia veneenveistoon oli tarjolla toistakymmentä. Nykyään koulutusta limisaumaisten veneiden rakentamisesta annetaan enää neljässä oppilaitoksessa Suomessa.

Veneen rakentamiseen koulutusta tarjoavat oppilaitokset ovat Paraisilla ammattiopisto Livia, Savonlinnassa ammattiopisto SAMIedu, Eurajoen kristillinen opisto ja Loviisassa Kuggom Traditions Center.

– Tilanne on heikentynyt huomattavasti. Puuveneet ovat edelleen kiinnostava tuote ja kysyntä luo työpaikkoja, mitä kautta ala voidaan saada näkymään mahdollisuutena nuorille, Nikula pohtii.

Kaksi kurssilaista rakentaa puuveneen kokkaa.
Puurakenteisen veneen valmistamista opettavien oppilaitosten määrä on vähentynyt.Yle Keski-Suomi / Jaana Polamo

Nuoria ammatinharjoittajia on veneenveistäjien joukossa vähän, sillä suurin osa opintoihin suuntaavista henkilöistä on aikuisopiskelijoita. Suomen puuveneveistäjät yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä vajaat 50 veneveistämöä.

Toistaiseksi tietoa limisaumaisen veneen rakentamisesta on kohtuullisen hyvin saatavilla, mutta onko puuveneen veistotaito hiljalleen hiipumassa?

– Tällainen uhkakuva on olemassa. Asiaa täytyy kuitenkin ajatella positiivisesti, sillä yhtälailla tässä on mahdollisuus kehittää uusia venemalleja, Nikula sanoo.

Saunominen ja kaustislainen viulunsoitto Unescon listalle?

Aineeton kulttuuriperintö tarkoittaa elävää perintöä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Se voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, juhlia ja tapoja, käsityötaitoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja ja taitoja. Näiden pohjalta voi syntyä esineitä, erilaisia esittäviä ilmaisun muotoja tai vaikkapa ruokia ja leikkejä.

Aiemmin tänä vuonna Suomi on hakenut Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle suomalaista saunaa. Päätös siitä pääseekö sauna osaksi luetteloa saadaan vuoden 2020 joulukuussa. Kyseessä olisi Suomen ensimmäinen aineeton kulttuuriperinne Unescon luettelossa.

Ensi vuonna Suomi aikoo hakea kaustislaista viulunsoiton perinnettä osaksi aineettoman kulttuuriperinnön listaa limisaumaisen puuveneen lisäksi.

Kukin jäsenmaa voi lähettää vuosittain yhden hakemuksen, mutta toinen hakemus samana vuonna onnistuu, jos se on useamman jäsenmaan yhteinen.

Aiheesta lisää:

Limisaumainen puuvene halutaan talteen Unescon listalle – "ei laiteta vitriiniin"

Kaustislainen viulunsoitto sai Unesco-rahaa 100 000 euroa