Työmatkalentäminen lisääntyy –​ yritykset ovat heränneet vapaaehtoisiin päästöhyvityksiin, mutta niillä ei ole juuri merkitystä

Yhä useampi työmatka ulkomaille tehdään lentäen yritysten ilmastotietoisuudesta huolimatta.

Matkustaminen ja työmatkat
Finnairin Airbus 350 -lentokone laskeutuu Helsinki-Vantaan lentokentälle kesäpäivänä.
Esko Jämsä / AOP

Lentäminen Suomesta ja kansainvälisestikin on lisääntynyt, ja sen ennustetaan entisestään lisääntyvän. Ilmaston lämpenemisen vastaiselle taistelulle se ei tiedä hyvää, vaikka lentoliikenteen osuus maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä ei ole enempää kuin kahdesta kolmeen prosenttia.

Myös työmatkalentäminen Suomesta on kasvussa, sillä eritoten suurista, kansainvälisesti toimivista yrityksistä ja organisaatioista, kuten yliopistoista ja tutkimuslaitoksista, joudutaan usein matkustamaan ulkomaille, koska läsnäoloa ei aina voi hoitaa skype-yhteydellä tai virtuaalikokouksella.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Suomesta lennettiin lähes kaksi miljoonaa työmatkaa, jotka sisälsivät yöpymisen. Valtaosa näistä suuntautui ulkomaille. Kotimaan työmatkoilla lentäminen hieman väheni. Lentäen tehtiin kaiken kaikkiaan kymmeneksen enemmän työmatkoja edellisvuoteen verrattuna.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle
Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Kotimaan työmatkoilla henkilöauto on tavallisin kulkuväline ja seuraavaksi tulee juna.

Ilmastotietoisuus kasvussa yrityksissä

Yrityksissä ja elinkeinoelämässä lentämisen ilmastohaittoihin on jo jossain määrin herätty ja vapaaehtoiset päästöhyvitysmaksut ovat asiantuntijoiden mukaan yleistyneet.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava asiantuntija Matti Kahra sanoo, että asiasta on keskusteltu paljon yrityksissä, kun lentämisen ilmastovaikutukset ovat olleet esillä julkisuudessa.

– Monille yrityksille lentäminen on suurin toimi, joka tuottaa päästöjä. On tärkeätä muistaa, että monille yrityksille se on myös iso kustannus, koska lentoliput ovat kalliita ja työntekijöiden aikaa kuluu lentoihin, Kahra sanoo.

Kahra nostaa edelläkävijöiksi ilmastoasioissa suuret, kansainväliset yritykset, joiden omistajat ja asiakkaat vaativat yrityksiltä entistä enemmän. Mutta yhä enenevässä määrin myös pienemmissä yrityksissä ilmastotietoisuus on lisääntynyt.

Koottua tietoa siitä, kuinka paljon päästöhyvityksiä Suomessa yritykset ostavat tai kuinka moni yritys sitä tekee ja millä toimialoilla, ei ole saatavilla.

– Näppituntuma on, että se on lisääntynyt ja kasvanut ja monissa yrityksissä juuri työntekijät ovat kiinnostuneita näistä asioista ja silloin työnantajan suuntaan tulee toive tai pyyntö, että voitaisiko mekin alkaa kompensoida, Kahra kertoo.

Yritysten lentomatkojen päästöhyvitysostojen raportointi on vapaaehtoista. Yleensä raportointi tapahtuu tuotannon ja muiden toimintojen päästöraportoinnin yhteydessä.

Yksittäisen työntekijän työmatkan aiheuttamat päästöt lasketaan koko kansantalouden tuotantooon, ei siis kuluttajan päästöihin.

Yritykset haluavat yleensä kertoa muun raportoinnin osana, mihin kompensaatiorahat käytetään, koska on hankkeita, joita halutaan tukea ja kertoa niistä myös yrityksen ulkopuolelle.

EK: Vapaaehtoinen raportointi on poistumassa

Kahra arvioi, että vapaaehtoisesta raportoinnista yritysten tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen osalta ollaan luopumassa. Eritasoisia ehdotuksia on jo olemassa, ja vaatimukset ovat lisääntyneet asiakkailta, sidosryhmiltä ja sijoittajilta.

– Siitä tulee jotain kautta pakollista vähänkään suuremmille yrityksille viiden vuoden kuluessa.

Matti Kahra
EK:n johtava asiantuntija Matti Kahra arvioi, että päästökompensaatioiden osto tulee lähivuosina pakolliseksi suuremmille yrityksille.Marjo Koivumäki / EK

Kahra ei pidä päästöhyvitysten ostamista viherpesuna, koska hankkeet, joihin varoja ohjataan, ovat sertifioituja ja kansainvälisesti standardoituja. Ei kukaan myöskään halua sijoittaa hankkeisiin, jotka eivät toimi hyvin.

EK:n henkilöstön matkat aiotaan kompensoida jatkossa kaiken liikkumisen osalta, myös henkilökunnan autolla tapahtuvien työmatkojen osalta.

EU:n sisällä päästöoikeuksien hintojen kohoaminen saattaa aiheuttaa lentoyhtiöille paineita nostaa lentolippujen hintoja. Tämä taas voi heijastua yritysten liikelentämiseen. Esimerkiksi mannertenväliset pitkät lennot vievät paljon aikaa ja rahaa.

Monia hyvitysten ja päästöoikeuksien myyjiä

Suomesta ja kansainvälisesti löytyy monia yrityksiä, jotka myyvät päästöoikeuksia eri alojen yrityksille. Yksi sellainen on Nordic Offset, joka on ollut vapaaehtoisten päästöoikeuksien kansainvälisillä markkinoilla jo kymmenisen vuotta.

Suomalainen CO2Esto taas ostaa päästöoikeuksia Euroopan unionin päästökaupan kiintiöstä.

Nordic Offset myy vapaaehtoisen päästökaupan kansainvälisillä markkinoilla päästöhyvityksiä yrityksille. Se aloitti toimintansa kymmenisen vuotta sitten.

Toinen yrityksen perustajista Antti Asumaa on huomannut yritysten kiinnostuksen vapaaehtoisiin päästöhyvityksiin kasvaneen viime aikoina, kun huoli ja tietoisuus ilmastonlämpenemisestä on lisääntynyt. Iso asia oli IPCC:n eli hallitusten välisen ilmastopaneelin raportti.

– Viime syksyn IPCC:n raportin julkistamisen jälkeen huomattiin, että valtioitten välisen sopimukset ja Pariisin ilmastosopimuksen sitoumukset eivät ehkä riitäkään maapallon lämpenemisen hallitsemiseen. Se aiheutti yksityisen sektorin aktivoitumisen.

Antti Asumaa / perustaja / Nordic Offset / Kaisaniemenpuisto 26.07.2019
Yritysten kiinnostus päästöhyvityksiin on kasvanut muun muassa viime syksyn IPCC:n raportin myötä, sanoo Nordic Offsetin toinen perustaja Antti Asumaa. Jouni Immonen / Yle

Vapaaehtoista päästöjen kompensaatiota ja hiilijalanjäljen laskentaa tehdään monilla toimialoilla. Kirjo on leveä: logistiikka, matkailu ja palvelusektori ovat aktiivisia, Asumaa kertoo. Mutta vapaaehtoinen päästöjen hyvittäminen sopii lähes alalle kuin alalle, myös teollisuuteen. Se nähdään myös keinona parantaa omaa asemaa suhteessa kilpailijoihin.

- Liikematkalentäminen on helppo laskea ja vähentää, jos kyseessä on vaikka toimisto jolla ei ole varsinaista tuotantoa.

Tyypillisen vapaaehtoisen päästökompensaation arvoa on vaikea sanoa, koska Asumaan mukaan kompensaatio voi vaihdella yksittäisestä lennosta pitkien ja isojen tuotantoketjujen laskentaan ja päästöhyvitysten ostamiseen.

– Ideana on hyvittää tonni tonnilta omia päästöjä muualla.

Kaikista tärkeintä on niin sanottu lisäisyysehto eli että esimerkiksi tuulivoimahankkeita tai hiilinieluja ei syntyisi ilman kompensointirahoitusta.

– Yrityksen osalta kyseessä on investointikohde johon laitetaan rahaa, Asumaa sanoo.

Tyypillisesti kohteet ovat kehittyvissä maissa, joissa ei ole kansallisen tason säädeltyä päästökauppaa samaan tapaan kuin teollistuneissa maissa ja Euroopassa. Asumaa huomauttaa, että eurolla saa kehittyvissä maissa enemmän hyötyä aikaan, koska kustannukset esimerkiksi metsityshankkeissa ovat matalammat kuin muualla.

Päästövähennyksien ostamisessa tärkeätä on kiinnittää huomiota siihen, miten eri hankkeet on sertifioitu.

Nordic Offset käyttää Gold Standard -nimistä päästövähennysten sertifiointi- ja verifiointijärjestelmää. Se on WWF:n aloittama. Päästöjen vähentämisen lisäksi noudatetaan YK:n kestävän kehityksen muiden periaatteiden toteutumista. Näitä ovat esimerkiksi tasa-arvo, työllisyys ja biodiversiteetin toteutuminen muun muassa, luettelee Asumaa. Kansainvälisesti on olemassa myös muita standardeja.

Wärtsilän logo
Markku Ojala / EPA

Wärtsilä ohjeistanut henkilöstöä vähentämään lentämistä

Helsingin pörssi on jo vuosia ostanut päästöikeuksia, sillä sen hiilijalanjäljestä pääosa syntyy lentomatkustamisesta.

Nasdaq Helsingin hiilijalanjäljestä noin 70 prosenttia aiheutuu lentomatkustamisesta, työmatkat aiheuttavat noin viidenneksen ja toimiston energiankulutus noin 12 prosenttia hiilijalanjäljestä.

Muun muassa laivanmoottoreita ja erilaisia voimalaitoksia valmistava, kansainvälisesti monessa maassa toimiva Wärtsilä harkitsee päästökompensaatioiden ostamista lentomatkoilla, mutta päätöstä ei ole vielä tehty.

Wärstilän viestintäjohtaja Atte Palomäki kertoo, että henkilökuntaa on ohjeistettu vähentämään lentomatkustamista ja keskitytty nettipohjaisiin ratkaisuihin esimerkiksi koulutuksen järjestämisessä.

- Olemme investoineet paljon virtuaaliteknologiaan, jolla on pystytty vähentämään sisäistä matkustamista, kertoo viestinnästä vastaava johtaja Atte Palomäki.

Vapaaehtoinen ilmastovaikutus vielä hyvin pieni

Jouni Keronen Climate Leadership Coalitionista (CLC ) sanoo, että vapaaehtoisten päästöhyvitysten ilmastovaikutus on globaalisti toistaiseksi hyvin pieni suhteessa kasvihuonekaasupäästöihin.

Hänen mukaansa globaalit kasvihuonepäästöt ovat olleet jo noin viisi vuotta yli 50 000 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa, kun vapaaehtoisten päästöhyvitysten määrä on ollut samana ajanjaksona alle 100 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia ja esimerkiksi 63 miljoonaa tonnia vuonna 2016. Eli alle 0,2% vuotuisista päästöistä, Keronen toteaa.

Erilaisia yrityksiä ja organisaatioita CLC:hen verkostoon kuuluu 56 ja henkilöjäseniä 18. Verkoston yritykset ja kaupungit työllistävät satojatuhansia ihmisiä.

CLC on yrityksistä, tutkimuslaitoksista ja kaupungeista koostuva verkosto, joka haluaa saada aikaan positiivisia ilmastovaikutuksia esimerkiksi erilaisin liiketaloudellisin ratkaisuin.

– Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä pitäisi tähdätä ainakin 90 prosenttiin nykyisestä vuoteen 2050 mennessä ja kehittää hiilinieluja nopeasti, jotta ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä riittävästi, Keronen sanoo.

Hiilidioksidiekvivalentti on yksikkö, jolla ilmaistaan kaikkien kasvihuonekaasujen vaikutus ilmastoon.

Lue myös:

Tutkijoiden ennuste 2050-luvusta: Jos maailman lämpötila nousee 3 astetta, tappava kuumuus yleistyy, ihmiset pakenevat

Ilmastohuoli sai interrailin hurjaan kiitoon – Äiti ja tytär Toivanen valitsivat junan Nizzan-reissulle: “Hintaa lentämiseen ei edes verrattu“ Suuryritykset vaativat hiilineutraalia EU:ta – Kone, Neste ja Fortum mukana

Ihmiskunta mammuttihankkeen edessä – hiilidioksidipäästöistä eroon muutamassa vuosikymmenessä

Lisätty miljoonat viimeisen kappaleen ekvivalenttitonneihin klo 11.41.