Kallistuuko kotisiivous? Kotitalousvähennyksen leikkaussuunnitelma närästää pieniä siivousyrittäjiä

Siivouspalveluista on helppo luopua. Yrittäjät pelkäävät, että verovähennysleikkaus heijastuu myös remonttibisnekseen.

kotitalousvähennys
Siivousyrittäjä Aini Lehtosalo siivoaa.
Siivousyrittäjä Aini Lehtosalo on toiminut yrittäjänä jo vuosia. Kotisiivoukset vievät noin puolet hänen työajastaan.Mika Moksu / Yle

Kerttu ja Lauri Hotokka asuvat idyllisessä omakotitalossaan maaseudun rauhassa, parinkymmenen kilometrin päässä Lahden keskustasta. Heidän taloudessaan hallituksen suunnitelma kotitalousvähennyksen leikkaamisesta herättää ärtyneisyyttä ja huolta.

Molemmat ovat ehtineet jo kunnioitettavasti yli 80 vuoden ikään. Terveys ja kunto riittävät vielä hyvin omassa kodissa asumiseen, mutta ei täysin ilman apua. Kahden viikon välein käy siivooja. Vuosien ajalta tuttu siivooja on paitsi tuiki tärkeä kodin puhtaanapidon kannalta, myös seuran pitäjänä.

– Kun Aini tulee, hän kysyy ensimmäisenä, miten me voimme. Vaihdamme aina kuulumiset, ennen kuin hän käy työhön, Kerttu Hotokka sanoo.

Kerttu ja Lauri Hotokka kotipihallaan.
Kerttu ja Lauri Hotokka käyttävät siivouspalvelua kotonaan kahdesti kuussa. Se helpottaa merkittävästi iäkkään pariskunnan arkea.Mika Moksu / Yle

Pariskunnalle siivouspalvelun käyttäminen ei ole itsestäänselvää. Pienessä eläkkeessä säännöllinen siivous on kuluerä, joka tuntuu rahapussissa. Rahallista satsausta helpottaa kotitalousvähennys, jonka ansiosta siivoukseen kuluvasta summasta palautuu verotuksessa jopa satoja euroja vuodessa.

Jos kotitalousvähennystä leikataan, on edessä valinnan paikka.

– Jos terveys ei salli sitä, että pystyy itse kotitöitä tekemään, pitää koti jotenkin saada puhtaaksi. Sitten pitää miettiä, mihin rahaa käytetään. Siivoukseen käytetty raha on pois muusta toimeentulosta, eikä joka penniä voi laittaa menemään, Kerttu Hotokka ynnää.

Siivooja imuroi.
Kotitalousvähennys on lisännyt siivouspalveluiden kysyntää.Mika Moksu / Yle

Pieneltä tuntuvasta leikkauksesta iso riesa

Kotitalousvähennystä voi saada esimerkiksi siivouksissa tai remonteissa työn osuudesta. Vähennykseen voi laittaa 50 prosenttia työn arvosta, mukaan luettuna arvonlisävero. Omavastuu on 100 euroa, ja vuodessa voi vähentää enintään 2 400 euroa.

Nyt hallitus kaavailee vähennysoikeutta leikattavan niin, että työn osuudesta enää 40 prosentia olisi vähennyskelpoista ja vuosiraja laskisi 2 250 euroon. Sillä tavoitellaan valtion kirstuun lisää verotuloja 95 miljoonaa euroa vuosittain.

Hotokan pariskunnan tupaa imuroiva yrittäjä Aini Lehtosalo on suunnitelmasta huolissaan. Hänen pienyrityksensä asiakkaista noin puolet on yksityisiä kotitalouksia, joille kotitalousvähennys on merkittävä syy, miksi he voivat hyödyntää kotisiivousta.

Lehtosalo muistuttaa, että kotitalousvähennys ei ole tärkeä vain vain pienituloisille eläkeläisille. Sitä käyttävät paljon myös ruuhkavuosien pyörteissä olevat lapsiperheet.

Kotitalousvähennyksissä suurin raha liikkuu remonttien ympärillä. Vuonna 2017 kotitalousvähennykseen oikeuttavista kustannuksista reilusti yli 80 prosenttia liittyi remontteihin. Kotitaloustöiden osuus oli alle 13 prosenttia. Vaikka osuus on pieni, se ei lohduta siivousyrittäjää.

– Remonteissa on paljon töitä, joita ei voi jättää teettämättä. Siivouksesta puolestaan on helppo tinkiä. Eniten vaikeuksia leikkauksesta kohdistuisi niille yrittäjille, jotka tekevät pelkästään kotisiivouksia, Lehtosalo pohtii.

Siivousyrittäjä Aini Lehtosalo tamppaa mattoa.
Aini Lehtosalo sanoo, että kotitalousvähennyksen leikkaaminen olisi kova isku etenkin niille yrittäjille, joiden elinkeino on pelkästään kotisiivousten varassa.Mika Moksu / Yle

Veronkierron riski kasvaa

Suomen Yrittäjät on luonnollisesti kummissaan hallituksen suunnitelmasta. Järjestön toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo ihmettelevänsä, mikä ideologia leikkaussuunnitelman takana on.

Hän sanoo, että kotitöiden ja remonttien teettäminen ei ole hyvätuloisten yksinoikeus, vaan kotitalousvähennystä hyödyntä myös moni pienituloinen, kuten eläkeläiset.

Pentikäisen mukaan kotitalousvähennyksen leikkaaminen voi aiheuttaa valtiolle myös ongelmia.

– Jos kotitalousvähennystä leikataan, on suuri riski, että samoja töitä teetetään jatkossa harmaasti. Kotitaloudet tinkivät helpommin esimerkiksi siivoustöistä, mutta leikkaus heijastuisi varmasti myös remontteihin, hän sanoo.

Yrittäjän huolena alan tulevaisuus

Kotitalousvähennyksen suosio on kasvanut jatkuvasti siitä asti, kun se otettiin käyttöön koko maan laajuisesti vuonna 2001. Ensimmäisenä vuonna sitä hyödynsi valtakunnallisesti runsaat 70 000 ihmistä, ja vuonna 2017 jo yli 425 000.

Verotuksessa hyväksyttyjen kotitalousvähennysten rahallinen määrä kasvoi samassa ajassa runsaasta 32 miljoonasta lähes 450 miljoonaan euroon. Palkansaajat hyödyntävät hieman enemmän vähennysoikeutta kuin eläkeläiset.

Pitkään yrittäjänä toiminut Aini Lehtosalo on huolissaan siivousalasta. Kilpailu alalla on kovaa: suuri osa siivousyrityksistä on yhden tai muutaman hengen firmoja. Suunniteltu leikkaus voi hänen mukaansa jopa saada joitakin luopumaan leikistä ja jäljelle jäävillä peli kovenee entisestään.

– Itselläni työvuosia ei enää ole paljon jäljellä, joten en jaksa olla huolissani itsestäni. Mutta se mietityttää, riittääkö alalle enää nuoria tulijoita, jos kilpailu kovenee, Lehtosalo aprikoi.

Aini Lehtosalo ja Hotokan pariskunta vaihtavat kuulumisia.
Siivooja Aini Lehtosalo ja Hotokan pariskunta tuntevat toisensa vuosien ajalta. Monelle ikäihmiselle siivooja on tärkeä juttukumppani.Mika Moksu / Yle

Tuleeko kotona asumista liian työlästä?

Hotokan pariskunta harkitsee muuttoa Nastolan kirkonkylälle.

Omakotitalon ylläpitäminen on ikäihmiselle raskasta työtä. Keskustelu kääntyykin siihen, millaisissa oloissa vanhukset asuvat. Vanhusten kotona asumista on koetettu jo vuosia helpottaa, jotta yhteiskunta säästäisi rahaa kalliista laitoshoidosta.

Kerttu Hotokan mielestä yhteiskunta voisi tulla enemmän avuksi.

– Etenkin pienituloisimmille eläkeläisille pitäisi tarjota ilmainen siivous, jos he eivät siihen itse pysty.