Pohjalaiset pellavakutomot hyötyvät luonnonmateriaalin imusta –"Pellava on maailmanlaajuisesti saavuttanut merkittävän aseman luonnonkuituna"

Pellavalla menee nyt hyvin. Kiinnostus ekologiseen materiaaliin tuntuu myös Suomessa, jossa pellavatuotteiden kysyntä on jatkuvassa kasvussa.

pellava
Jokipiin Pellava, toimitusjohtaja Timo Laurila
Jokipiin Pellavan toimitusjohtaja Timo Laurila katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen. Viidessä vuodessa liikevaihto on kasvanut kolmanneksen runsaaseen kolmeen miljoonaan euroon.Anne Elhaimer / Yle

Ekologiseksi ja kestäväksi huomattu pellava kiinnostaa nyt maailmalla. Pellavan menestyksestä hyötyy myös eteläpohjalainen kutomoteollisuus, joka on ainutlaatuista koko Suomessa.

Pellavan kysynnän kasvu on jatkunut jo useamman vuoden eikä merkkejä kiinnostuksen lopahtamisesta ole. Pyyhkeet, laudeliinat ja keittiötekstiilit käyvät kaupaksi Suomessa ja etenkin maailmalla.

Alan suurimmat toimijat Lapuan Kankurit ja Jokipiin Pellava Jalasjärvellä uskovat molemmat viennin kasvuun. Eniten vienti vetää Keski-Eurooppaan, kuten Saksaan ja Sveitsiin, sekä Aasiassa Japaniin. Lapuan Kankurit tähyää myös Kiinaan, josta löytyy jo valmiiksi heidän tuotteistaan "aitoja kopioita".

– Tuotteissa lukee, että niitä on valmistettu, koska tuote on valmistajan varastosta väliaikaisesti loppu. Paremmin Kiinaa tuntevat suomalaiset sanovat, että pitää olla ylpeä siitä, että on aitoja kopioitakin valmistettu, nauraa Lapuan Kankurien toimitusjohtaja Esko Hjelt.

Sekä Lapualla että Jalasjärvellä kasvuodotukset ovat noin kymmenen prosentin luokkaa.

– Se on hyvä, mutta lisää me haluamme, kuittaa Jokipiin Pellavan toimitusjohtaja Timo Laurila.

Viidessä vuodessa Jokipiin liikevaihto on kohentunut runsaasta 1,5 miljoonasta yli 3 miljoonaan euroon. Vastaavasti Lapuan Kankurien myynti on kasvanut samassa ajassa lähes kaksi miljoonaa euroa. Työntekijöitä yrityksillä on yhteensä noin 60.

Puolen miljoonan loimauskone

Luottamuksesta tulevaan kertovat isot investoinnit. Lapuan Kankurit on sijoittanut muutamassa vuodessa yli 2,5 miljoonaa euroa uusiin koneisiin ja rakennuksiin.

Se on paljon, kun yrityksen koko liikevaihto on noin 5,5 miljoonaa.

Suurin yksittäinen ostos on ollut puoli miljoonaa euroa maksanut loimauskone, jolla kutomossa työskentelevä luoja loihtii kankaisiin loimet. Investointien kannattavuutta on laskettu, mutta todettu välttämättömäksi. Kankurit haluaa olla kutomoteknologian kärjessä.

– Se perustuu siihen, että tehdään erikoistuotteita, joista saadaan riittävä hinta ja riittävä kate. Mutta yrittäjyyteen liittyy aina riskinottokyky, Esko Hjelt toteaa.

Tuulesta temmattuun kasvuun yrityksissä ei silti luoteta. Investoinnit perustuvat suureen kiinnostukseen, jota pellava maailmalla herättää.

– Pellava on maailmanlaajuisesti saavuttanut merkittävän aseman luonnonkuituna. Täällä Pohjoismaissa se on aina ollut tunnettu, mutta nyt myös maailmalla, Lapuan Kankurien markkinointijohtaja Jaana Hjelt perustelee.

Jaana ja Esko Hjelt, Lapuan Kankurit
Tekstiilibisnes ei voi kasvaa Länsi-Euroopassa volyymilla, sanovat Lapuan Kankurien Jaana ja Esko Hjelt. Siksi täytyy keskittyä laatuun ja huolehtia siitä, että hinta on kohdallaan.Anne Elhaimer / Yle

Luonnomukainen ja miellyttävä

Syynä pellavan menestykseen on etenkin sen luonnonmukaisuus. Pellavan tuotanto ei kuluta vettä kuten puuvillan, ja lisäksi pellavatuotteet ovat kestäviä, eristäviä ja hygieenisiä.

– Jos kerran käytetyn kylpypyyhkeen jättää kosteaan kylpyhuoneeseen, se ei ala haista tunkkaiselta. Eli sille saa lisää käyttökertoja, mikä sekin on aika ekologinen juttu, Timo Laurila huomauttaa.

Pellavan imukyky tekee siitä myös jotain erityistä.

– Pellava on arkipäivän luksusta. Se on nimenomaan se pellavan tuntu, joka tekee siitä luksuksen, Jaana Hjelt sanoo.

Pellavan viljelyä ei Suomessa enää ole. Vielä vuoteen 2007 asti pellavaa viljeltiin Maalahdessa, mutta nyt pohjalaiskutomoiden käyttämä pellavalanka tulee Euroopasta, lähinnä Italiasta.

Kuitupellava kasvatetaan Pohjanmeren rannikolla: Pohjois-Ranskassa, Hollannissa ja Belgiassa.

Pellavakutomoiden kummajaiset

Etelä-Pohjanmaan kutomoteollisuus on lajissaan kummajainen. Lähes kaikki tekstiiliteollisuus on Suomessa ajat sitten loppunut tai siirtynyt muualle. Laurilakin puhuu "auringonlaskun alasta".

Avainsana pärjäämiseen on erikoistuminen. Sen ansiosta pohjalaiskutomot eivät myöskään tallaa toistensa varpaille.

Kun Jokipiin Pellavan eurot tulevat etupäässä yritysasiakkailta ja heidän liikelahjoistaan, Kankurit keskittyy designkuluttaja-asiakkaisiin sekä nuoriin perheisiin.

– Eskolla ja minulla on ollut haave koko tämän 20 vuoden ajan tehdä hienoja innovaatioita ja design-tekstiileitä, ja myydä niitä kansainvälisille markkinoille, Jaana Hjelt maalailee.

Resepti on toiminut eikä visiota ole tarvinnut koko aikana muuksi muuttaa.

– Olemme varmaan kuluttajan mielestä hyvin samannäköisiä, samantyyppisiä tuotteita valmistavia yrityksiä. Siitä huolimatta meillä on aivan eri asiakaskohderyhmät, strategia ja toimintatapa, Timo Laurila toteaa..

Keskeistä molemmille on kuitenkin itse kotimaassa kudottu kangas ja tuotteiden valmistus.

– Joskus on kysytty, voisimmeko valmistuttaa tuotteita jossakin muualla. Se ei sovi meidän konseptiin ollenkaan. Meidän imagoon ja brändiin kuuluu, että tuotteet on valmistettu täällä. Silloin pystytään takamaan niiden laatu ja toimitusajat, Laurila sanoo.

Pellavapyyhkeitä Lapuan Kankurien kutomolla
Lapuan Kankurien pellavapyyhe on brändätty nykyaikaan ammattisuunnittelijoiden avulla. Kutomon myyntipäivät ovat taloudellisesti merkittävä vähittäismyyntitapahtuma heinäkuussa. Tarmo Niemi /Yle

Ruusuliinasta saunatyynyihin

Pellavan ympärille kehitelty tuoteperhe on laajentunut huimasti isoäitien ajasta. Pellavatuote ei tarkoita enää pelkkää ruusukuvioista pöytäliinaa tai raidallista kaitaliinaa, vaan myös huiveja, pesurättejä, kylpytakkeja ja saunatyynyjä, joita viedään etenkin Keski-Euroopan "saunavyöhykkeelle".

– Saunatyyny on hieno tuote siksi, että siinä on pellava-puuvillapäällinen ja sisus on polyestervanua. Vaikka se kuulostaa kamalalta muovilta, se on kierrätetty PET-pulloista. Neljä puolen litran limsapulloa on yhden tyynyn vanu, Timo Laurila kertoo.

Pellavan brändäystä on auttanut sauna- ja hyvinvointikulttuurin nousu. Kylpypyyhkeissä jyräävät pellavafroteen ohella myös pestyt pellavat ja pellavan yhdistäminen tencel-kuituihin – mikä tekee pellavasta miellyttävämmän käyttää.

Tähän päivään pellavaa ovat brändänneet myös nimekkäät suunnittelijat. Jokipiille tekstiilejä ovat suunnitelleet Jukka Rintala, Henna Mantere ja Paola Suhonen. Syksyllä keittiötekstiilisarjansa julkistaa Vappu Pimiä.

Lapuan Kankurit on puolestaan halunnut antaa tilaa nuorille ammattisuunnittelijoille, kuten Reeta Ekille ja Elina Heleniukselle. Yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa aloitetaan jo opiskelijavaiheessa. Toisaalta vanhoista suunnittelijoista käytössä on yhä esimerkiksi Dora Jung.

Japanilaisen Toshiyuki Fukudan "Metsän eläimet" -kangas
Japanilainen Toshiyuki Fukuda suunnitteli Jokipiin Pellavalle "Metsän eläimet" -kuvion

Kankurit myy mielellään myös mielikuvia onnellisista perheistä saunan jälkeen, takkatulen loimussa ja tuoreen pullan tuoksussa. Pelkkiin keksittyihin tarinoihin menestys ei perustu, Jaana Hjelt korostaa.

– Ennen kaikkia tarinan pitää olla tosi ja perustua aitoihin asioihin. Meille Lapuan Kankureissa menestys on pohjautunut perusasioihin: omaan valmistukseen, ammattisuunnittelijoihin ja innovaatioihin.

Kasvun ja kuluttamisen haasteet

Vaikka vienti vetää ja kauppa kulkee, tummiakin pilviäkin kutomoiden taivaalla on. Yksi merkittävimmistä uhista pikkupaikkakunnalla on koulutetun työvoiman saanti.

– Väki vähenee Jalasjärvelläkin koko ajan. Ja tekstiilialan koulutus, sitä ei ole käytännössä enää Suomessa ollenkaan, Timo Laurila murehtii.

Toistaiseksi ongelma on pystytty ratkaisemaan oppisopimuskoulutuksella. Lapuan Kankurit ja myös Jokipii joutuvat ajoittain käyttämään silti jo eläkkeelle jääneitä työntekijöitään, jotka ovat halukkaita tekemään keikkoja entiselle työnantajalleen. Uusia työntekijöitä tarvittaisiin yhdestä kahteen vuosittain.

Toinen iso haaste kasvulle on kuluttaminen sinänsä. Kasvua ei tule, ellei kuluttaja osta.

– Meitä kirittää se, miten ihmiset suhtautuvat kuluttamiseen. Pitää pystyä tekemään ekotekoja ja olemaan läpinäkyviä. Kehittymään ja avaamaan toimintaamme kuluttajille niin, että saamme heidät ylipäätään ostamaan, Esko Hjelt sanoo.