Ovatko superhelteet uusi normaali? Viisi kysymystä ja vastausta yhä kuumemmista helleaalloista

Suomessa kaikkien aikojen lämpöennätys on vuodelta 2010, jolloin Liperissä mitattiin 37,2 astetta.

helle
Nuoret hyppäävät meriveteen Saint-Malon kaupungissa, joka sijaitsee Ranskan luoteisosassa.
Lämpöennätyksiä on tällä viikolla mitattu Euroopassa muun muassa Ranskassa, Belgiassa, Saksassa ja Hollannissa. Kuvassa nuoret uivat Ranskassa Saint-Malon kaupungissa.Valery Hache / AFP

Lämpöennätykset ovat paukkuneet Euroopassa tällä viikolla. Esimerkiksi Pariisissa mitattiin torstaina kaupungin historian korkein lämpötila, 42,6 astetta.

Lämpöennätys voi viikonloppuna mennä rikki Suomessakin.

Yle Uutiset kysyi, ovatko lämpöennätykset ja ennätyshelteet jatkossa uusi normaali. Vastaajana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Mika Rantanen.

1. Mistä Euroopan ennätyshelteet johtuvat?

Ensisijaisesti helteet johtuvat laajasta korkeapaineen alueesta, joka on jämähtänyt Keski-Euroopan ylle muutamaksi päiväksi.

Taustalla on ilmaston lämpeneminen.

– Ilmasto on lämmennyt jo kymmeniä vuosia ja lämpenee edelleen. Se tarkoittaa, että äärilämpötilat yleistyvät, Rantanen sanoo.

Ilmastonmuutos voi Rantasen mukaan muuttaa korkea- ja matalapaineiden käyttäytymistä, jolloin korkeapaineet voivat pysyä paikallaan pidempiä aikoja.

– Silloin ilma pääsee lämpenemään entisestään, mikä mahdollistaa lämpöennätyksien rikkoutumisen.

2. Onko helteillä selkeä yhteys ilmastonmuutokseen?

– Kyllä on aika selvä yhteys. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ilmaston lämpeneminen lisää sään ääri-ilmiöitä, ja varsinkin lämpimien säiden ääri-ilmiöitä.

Ilman ilmastonmuutosta lämpöennätyksiä ei Rantasen mukaan Euroopassa olisi rikottu näin laajasti kuin nyt.

– Kaikista kuumimmat lämpöaallot tulevat voimistumaan ja niillä on selkeä yhteys ilmastonmuutokseen. Yksittäinen helleaalto johtuu monesta eri seikasta, mutta ilmaston lämpeneminen on siellä aina taustalla.

3. Ovatko helleilmiöt tulleet jäädäkseen?

– Kyllä sanoisin, että ovat tulossa jäädäkseen.

Rantasen mukaan helleilmiöt voivat myös pahentua, jos ihmisten aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä ei saada vähenemään.

– Jos niitä ei saada kuriin, ilmasto jatkaa lämpenemistään ja helleallot voivat voimistua tulevaisuudessa entisestään.

4. Voiko Suomessa olla jatkossa sama tilanne kuin nyt Keski-Euroopassa?

Suomessa lämpötilat eivät kovin helposti voi nousta yhtä korkeiksi pohjoisen sijainnin vuoksi, sillä auringon säteilylämmitys on heikompaa leveysasteillamme.

Rantasen mukaan kaikki on lopulta kiinni siitä, miten sulkukorkeapaine sijoittuu. Esimerkiksi viime kesän pitkä helleaalto johtui Rantasen mukaan siitä, että sulkukorkeapaine jämähti Suomen ylle.

– Sulkukorkeapaine on pitkään paikallaan pysyvä korkeapaine. Nimi tulee siitä, että se sulkee matalapaineiden reitin, jolloin matalapaineiden pitää kiertää korkeapaine pohjois- tai eteläpuolelta.

Sulkukorkeapaineet ovat Rantasen mukaan yleensä pitkäikäisiä, eli ne pysyvät muutamia viikkoja paikallaan.

5. Liittykö myös arktisten alueiden lämpeneminen Keski-Euroopan helleaaltoon?

– Siitä on saatu jonkin verran ristiriitaisia tutkimustuloksia. Kun arktinen alue lämpenee nopeammin kuin matalimmat leveysasteet, niin lämpötilaerot pohjoisen napa-alueilla ja keski-leveysateilla pienenee.

Lämpötilaeron pieneneminen johtaa siihen, että suihkuvirtaukset jotka puhaltavat välillä heikentyvät. Heikentynyt suihkuvirtaus on mutkittelevampi, mikä johtaa siihen, että sama säätyyppi pysyy pidempään paikallaan.

Juttua korjattu 29.7.2019: 42,6 astetta on Pariisin historian korkein lämpötila, ei koko Ranskan korkein lämpötila, kuten artikkelissa aiemmin luki.

Juttua muutettu 26.7.2019: Mika Rantasen titteli korjattu tutkijatohtorista väitöskirjatutkijaksi.

Lue myös:

Helle saa ihmiset kiirehtimään ilmalämpöpumpun hankintaa – "Mitta tulee täyteen, heti pitäisi olla laite"

Tutkija: Suomessa ei varauduta riittävästi äärihelteisiin – Viime kesä sai terveydenhuollon havahtumaan