Turkki on palauttanut syyrialaispakolaisia Syyriaan – nuori Amjad Tablieh pääsi palaamaan takaisin Turkkiin kymmenen päivän piinan jälkeen

Human Rights Watch sanoo Turkin palauttavan syyrialaisia keskelle vaaroja. Turkki on kieltänyt pakkopalautukset.

Turkki
Mies heittä pizzapohjaa ilmassa.
Arkea syyrialaisravintolassa Istanbulin Küçükçekmecessä. Tässä valmistuu pitaleipiä.Kemal Aslan

IstanbulSyyrialainen Amjad Tablieh, 18, lähti käymään kaupassa Istanbulissa toissa viikolla, mutta hän ei enää palannut kotiin. Vuorokautta myöhemmin poika oli jo Syyriassa. Turkin viranomaiset olivat palauttaneet hänet, poika kertoi Ylelle.

Muut perheenjäsenet jäivät Istanbuliin, ja Tablieh ilmoitti heille tapahtuneesta kännykällä. Perhe oli paennut Syyriasta sotaa neljä vuotta sitten.

Istanbuliin jäivät Tabliehin vanhemmat ja kuusi sisarusta, koulu, sekä iltatyö tarjoilijana, jonka avulla hän oli osallistunut ison perheen elättämiseen.

Tablieh oli oppinut turkkiakin sujuvasti.

– Nyt vain odotan ja odotan. Odotan puhelua ja apua. Koko maailma tietää, että Syyriassa on sota. En halua muuta kuin palata Turkkiin ja opiskelemaan, Tablieh kertoi tiistaina Pohjois-Syyrian Idlibistä.

Amjad Tablieh
Amjad Tablieh. Kuva Amjad Tabliehin omasta videosta Syyriassa.Ayla Albayrak

Hän lähetti avunhuudon videolla Turkissa asuville syyrialaisille ja kertoi lähettävänsä samanlaisen videon Turkin viranomaisille. Idlibistä hän antoi haastatteluja syyrialaisille ja joillekin ulkomaisille toimittajille (siirryt toiseen palveluun).

Avunhuuto kuultiin: lauantaina poika pääsi takaisin Turkkiin. Virallinen Anadolu-uutistoimisto kertoi "virheen" korjatun ja että poika pääsi perheensä luo.

Uutistoimiston versio tapahtumista eroaa absurdilla tavalla siitä mitä poika kertoi WhatsApp-sovelluksessa tehdyssä ja nauhoitetussa haastatellussa Ylelle. Anadolun mukaan poika ei olisi edes käynyt Syyriassa.

Virallisesti palautuksia ei tapahdu.

Tabliehin tarina päättyi hyvin, mutta se alkoiyhtä painajaismaisesti kuin monien muiden viime viikkoina.

Hän joutui poliisin haaviin odottamatta pistotarkastuksessa, jollaisia Istanbulissa on tehty useita heinäkuun puolivälistä lähtien. Poliisi on tarkistanut pakolaisten henkilöllisyyspapereita kaduilla ja julkisissa kulkuvälineissä.

Kaupungissa luvatta asuvat syyrialaiset kuljetetaan niihin maakuntiin, joihin heidät on kirjattu Turkkiin saapuessa. Osa kiinniotetuista on palautettu Syyriaan.

– Kerroin poliisille, että olin unohtanut henkilöllisyystodistukseni kotiin. Olin kyllä rekisteröitynyt Istanbuliin kuten perheenikin. Poliisi ei uskonut, hän kertoi.

Rekisteröityminen tarkoittaa, että hän on asianmukaisesti kirjoilla Istanbulissa.

Istanbulilaisella poliisiasemalla Tablieh allekirjoitti "jonkun paperin". Hänelle ei tullut mieleenkään tehdä toisin tai alkaa lukemaan sitä.

Allekirjoittamalla asiakirjan hän luultavasti antoi suostumuksensa lähteä Turkista vapaaehtoisesti. Matka Syyriaan alkoi saman tien.

– Matkustimme kahdella bussilla melkein vuorokauden. Bussissa oli ainakin 35 muuta syyrialaista. Kaikki olivat miehiä ja alle nelikymppisiä, hän arvioi.

Hän sanoi päätyneensä Syyrian Idlibiin, jossa hän jäi yksin.

Viikko Tabliehin palautuksen jälkeen presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallinnon alaisuudessa toimiva kuvernöörin kanslia ilmoitti yllättäen syyrialaisia koskevasta uudistuksesta ja antoi takarajan. Ilmoituksen mukaan kaikkien Istanbulissa "pimeästi" asuvien syyrialaisten tulee lähteä kaupungista 20. elokuuta mennessä.

Tämä oli sokki monille jotka ovat jo rakentaneet elämän Istanbuliin. Syyrialaisilla on Istanbulissa omia yrityksiä, lapsia kouluissa ja omaisia sairaaloissa – myös niillä jotka ovat kirjoilla muualla.

Turkissa on jo aiemmin näkynyt, kuinka asenteet syyrialaisiin pakolaisiin ovat koventuneet sitä mukaan kun Turkin talous on heikentynyt ja työttömyys kasvanut. Syyrialaisista on suorastaan tullut syntipukki Turkin moninaisiin ongelmiin.

Syyrialaisten lukumäärä Turkissa on paisunut kahdeksassa vuodessa virallisen luvun mukaan peräti 3,6 miljoonaan. Turkissa on nyt enemmän syyrialaisia kuin missään Syyrian ulkopuolella.

Katunäkymää Istanbulista
Istanbulin Fatih-kaupunginosan Malta-basaaria alettiin kutsua ”syyrialaisbasaariksi” sen jälkeen kun syyrialaiset ja heidän liikkeensä alkoivat hallita katukuvaa.Kemal Aslan

Turkki on sanonut vieneensä Syyriaan ainoastaan vapaaehtoisesti palanneita tai rikollisia.

– Ketään ei palauteta, sanoi Turkin sisäministeri Süleyman Soylu Istanbulin häätöilmoituksen jälkeen.

Soylun viittasi puheisiin niin sanotuista pakkopalautuksista. Hänen mukaansa heinäkuun alkupuolella alkaneissa operaatioissa on saatu kiinni "noin tuhat" laittomasti Istanbulissa asuvaa syyrialaista.

Meidän on pakko pitää yllä järjestystä.

Turkin sisäministeri Süleyman Soylu

Heidät on siirretty Turkin rajamaakuntiin, joihin heidät oli alunperin kirjattu Turkkiin saapuneiksi, Soylu kertoi. Ne, joilla rekisterimerkintää ei ole, viedään alueen pakolaisleireille, ja vapaaehtoisesti palatetut kuljetetaan Syyriaan.

– Olemme huomanneet että Istanbuliin on paljon tulijoita muista maakunnista, töihin tai opiskelemaan. Meidän on pakko pitää yllä järjestystä, Soylu sanoi turkkilaisen NTV-kanavan haastattelussa.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch tuomitsi pakkopalautukset lauantaina (siirryt toiseen palveluun). Järjestö totesi, että vaikka taistelut ovat laantuneet edellisvuosista, Syyria ole vielä turvallinen siviileille.

Turkista käsin toimiva syyrialainen oppositio sanoo silti "satojen" joutuneen takaisin Syyriaan vapaaehtoisesti eli allekirjoittamalla itse palautuspaperin – juuri kuten 18-vuotias Tablieh oli tehnyt.

Yhdysvaltalaiselle Washington Post -lehdelle haastateltu 28-vuotias syyrialaismies (siirryt toiseen palveluun) kertoi, että hänet oli kuljetettu Syyriaan 26 muun miehen kanssa.

Myös syyrialaisten oma, Istanbulissa toimiva Syria TV-kanava esitti useita haastattelu (siirryt toiseen palveluun)ja, jotka oli tehty Bab al-Hawan rajanylityspaikalla, heti palauttamisen jälkeen. Yksi haastatelluista kertoi olevansa turkkilaisen yliopiston insinööriopiskelija, joka oli jo maksanut tuhansia dollareita yksityisen yliopiston lukukausimaksuja.

Palautusaaltoja on ollut Turkissa myös aiempina vuosina mutta ei näin laajamittaisina ja näin avoimesti keskellä Istanbulia. Rajamaakunnissa palautuksia tiedetään tapahtuneen aiemminkin.

Ennen viranomaiset ottivat Istanbulin keskustassa kiinni lähinnä syyrialaisia kerjäläisiä. Nyt toimet kohdistuvat nimenomaan nuoriin miehiin.

Vaikka häätöilmoitus oli yllätys, syyrialaiset alkoivat joutua ahtaalle jo paljon aiemmin. Monet ovat joutuneet “maan alle” pakosta, odottaen turhaan viranomaisten kirjaavan heidät ja siten laillistavan heidän oleskelunsa Turkissa.

Yrittäessään estää syyrialaisten muuton suurkaupunkeihin ja pois rajamaakunnista, hallitus on asettanut syyrialaisille matkustusrajoituksia maan sisällä. Silti muuttoliike on jatkunut pimeästi.

Teenmyyjä kadulla
Syyrialaiset ja turkkilaiset yrittäjät elävät sovussa Fatihin kaupunginosan Malta-basaarissa, mutta pinnan alla kytee.Kemal Aslan

Syyrialaisia – myös lapsia – käytetään alipalkattuna pimeänä työvoimana useilla aloilla. Rahapulassa syyrialaisperheet ovat myyneet alaikäisiä tyttäriään avioliittoihin paikallisten kanssa (siirryt toiseen palveluun), ja hyökkäykset syyrialaisten omistamille työpaikoille ovat lisääntyneet.

Pakolaisreittien varrella sijaitsevassa Turkissa on YK:n pakolaisjärjestön mukaan enemmän pakolaisia kuin missään muualla maailmassa. Syyrian sota ja Turkin oma Syyria-politiikka, jossa Turkki tuki kapinallisia presidentti Bashar al-Assadia vastaan, johtivat räjähdysmäiseen pakolaisten määrän kasvuun.

Tämä on myös EU:n ongelma. Miljoona siirtolaista ja pakolaista jatkoi Turkin kautta Eurooppaan vuonna 2015, valtaosa veneillä Turkista Kreikkaan.

Seuraavana vuonna Turkki ja Euroopan unioni solmivat kiistellyn pakolaissopimuksen. Sen mukaan Turkki pysäyttää siirtolaisten etenemisen Euroopan-rajallaan ja saa EU:lta 6 miljardia euroa syyrialaisten ylläpitoon.

Kiivaimpana aikana jopa satoja ihmisiä päivässä kulki Turkista Kreikkaan kiikkerillä veneillä, ja monia hukkui matkalla. Nyt tuhansia turvapaikanhakijoita on käytännössä jäänyt jumiin Kreikan saarten huonokuntoisille pakolaisleireille.

EU ilmoitti huhtikuussa käyttäneensä Turkissa oleskeleviin syyrialaisiin siihen mennessä yli 2 miljardia euroa erilaisten tukiprojektien kautta.

Turkki on uhannut viime päivinä höllätä taas rajavalvontaansa, ellei EU toimita pikaisesti lisää varoja sotaa paenneiden huoltamiseen Turkissa ja myönnä turkkilaisille viisumivapautta.

– Emme ole nähneet EU:lta odottamaamme tukea, Erdoğan sanoi heinäkuun alussa.

EU:n tuki onkin vain murto-osa siitä, mitä Turkki itse on ilmoittanut käyttäneensä syyrialaisiin kahdeksanvuotisen sodan aikana. Turkin mukaan se on käyttänyt yli 32 miljardia euroa Turkin puolella sijaitsevien, korkeatasoisten pakolaisleirien ylläpitoon ja palveluihin. Turkki maksoi myös useita vuosia leireillä asuvien kotitalousmenoihin tarkoitetun ostoskortin valtion varoista ja tarjosi terveyspalvelut ilmaiseksi.

Turkin avokätisyys kuitenkin harmittaa turkkilaisia. Monet kuvittelevat syyrialaisten myös saavan helpon tien kansalaisuuteen – useiden muiden väärinkäsitysten joukossa.

Ottakoot muutkin pakolaisia. Me olemme auttaneet heitä täällä melkein vuosikymmenen.

turkkilainen televisiokorjaaja Hasan Sarigül

Asenteiden koventumisen on huomannut myös syyrialainen Tamim Muhammad. Saapuessaan Turkkiin Jordaniasta viime vuonna, hän oli täynnä optimismia. Hän oli mennyt naimisiin toisen syyrialaisen kanssa ja saanut tyttövauvan.

Istanbulissa hän lähti mukaan ravintolabisnekseen. Hänen syyrialaisravintolassaan Istanbulin syrjäisessä Küçükçekmecen kaupunginosassa valmistetaan kotimaan ruokia, kanakebabia, shawarmaa, ja syyrialaisia leipäsiä.

Monet syyrialaiset olivat avanneet oman ravintolan turkkilaisen liikekumppanin kanssa eri puolilla kaupunkia.

Yhteiselo turkkilaisten kanssa vaikutti ensin sujuvan ainakin näennäisen rauhallisesti ja ravintolassa kävi myös turkkilaisia asiakkaita.

Kuluneen vuoden aikana Küçükçekmecessä alkoi kuitenkin tapahtua hälyttäviä. Alueella levisi yksi toisensa jälkeen huhuja syyrialaisten miesten tekemistä raiskauksista tai häiriköinneistä. Ne sysäsivät liikkeelle hyökkäysten aallon syyrialaisten omistamiin liikkeisiin ja ravintoloihin.

Osansa sai myösMuhammad, jonka ravintolaan hyökättiin huhtikuun alussa.

– Joukko ihmisiä lähestyi ravintolaamme. En ymmärtänyt, mitä he huusivat turkiksi. Sitten joku otti aseen esiin ja alkoi ammuskella ikkunaan, hän kertoi Istanbulissa.

Kebab-ravintolan omistaja
Tamim Muhammad lähti toiveikkaana mukaan ravintolabisnekseen Turkissa viime vuonna. Huhtikuussa hänen liikkeeseensä hyökättiin.Kemal Aslan

Ensimmäisen laukauksen jälkeen Muhammad rullasi nopeasti ikkunan rautasuojuksen alas.

Ampuminen jatkui kunnes lasi mäsähti pirstaleiksi. Hyökkääjiä oli kymmeniä. Ravintolan henkilökunta odotteli painajaisen päättymistä ja pysytteli kaukana ikkunasta.

– Emme ensin tajunneet, mitä tapahtui. Onneksi kukaan ei ehtinyt loukkaantua.

Vasta kun poliisi useiden päivien kuluttua kertoi, että väkijoukon suututtanut epäilty raiskaaja oli ollut pakistanilainen, Muhammad uskalsi avata taas liikkeen.

Kesäkuun lopulla Küçükçekmecessä väkijoukko iski jälleen, tällä kertaa heitellen kivenmurikoita syyrialaisten liikkeiden ikkunoihin.

Kortteleissa oli levinnyt huhu, että syyrialainen mies olisi ahdistellut alaikäistä tyttöä. Tämäkin huhu osoittautui vääräksi.

Istanbulilaisen Kadir Has -yliopiston tutkimuksen mukaan melkein 68 prosenttia väestöstä on tyytymättömiä syyrialaisten pakolaisten oleskeluun Turkissa. Selvästi yli puolet turkkilaisista oli sitä mieltä, ettei Turkin tule enää ottaa lisää pakolaisia.

Kun selaa postauksia hashtagilla #suriyeliler (syyrialaiset) Twitterissä, törmää estottomaan vihapuheeseen.

– Ottakoot muutkin pakolaisia. Me olemme auttaneet heitä täällä melkein vuosikymmenen, sanoi turkkilainen televisiokorjaaja Hasan Sarigül Istanbulissa.

– He ovat paenneet sotaa ja meidän täytyy auttaa syyrialaisia, mutta ottakoon Eurooppakin heitä, hän sanoi.

Taistelujen vaimetessa Syyriaan on palattu naapurimaista ja Euroopastakin myös vapaaehtoisesti. Mutta palaamisessa on iso riski.

Syyrian presidentin Assadin turvallisuusjoukot ovat pidättäneet hallinnon alaisille alueille palanneita oppositioon kuulumisesta epäiltyinä. Monia on kuulusteltu ja kidutettu.

Nuoria miehiä on myös värvätty pakolla Assadin armeijaan.

Turkki, Syyria
Leena Luotio / Yle

Syyrialaisopposition mukaan Turkin palauttamat syyrialaiset on viety Turkin tukemien syyrialaiskapinallisten hallussa oleville alueille Pohjois-Syyriassa, Idlibin maakuntaan tai Afriniin. Turkin turvaamien alueiden rajoilla sota ja pommitukset kuitenkin jatkuvat (siirryt toiseen palveluun).

Pakolaiset ovat kuitenkin alkujaan tulleet Turkkiin hyvin eri puolilta Syyriasta.

Istanbulissa kauppareissulla pidätetty Amjad Tablieh perheineen on kotoisin Syyrian Damaskoksesta. Kun bussi jätti hänet ja muut palautetut Idlibin Salqiniin, hänellä ei ollut ketään.

Damaskokseen ei voinut mennä: se on Assadin aluetta.

– Asuin ja nukuin ensimmäiset päivät oliivipuun alla. Pelkäsin todella paljon, mutta onneksi ihmiset huomasivat minut ja ottivat minut kotiinsa. Pian joudun ehkä taas jonnekin muualle, hän sanoi.

Tablieh sai apua Idlibissä Turkissa asuvien syyrialaisten kautta sen jälkeen kun hän nauhoitti avunpyyntönsä videolle arabiaksi ja jakoi sen sosiaalisessa mediassa.

Hän aikoi lähettää viestin myös turkiksi Hatayn kuvernöörille Turkin rajamaakunnassa, jotta hän pääsisi takaisin.

Asuin ja nukuin ensimmäiset päivät oliivipuun alla. Pelkäsin todella paljon, mutta onneksi ihmiset huomasivat minut ja ottivat minut kotiinsa.

syyrialaispakolainen Amjad Tablieh

Syyrialaiset sulautuvat joukkoon suuressa osassa 16 miljoonan asukkaan Istanbulia. Heitä ei erota muista juuri muuten kuin naisten päähuivien solmintavasta. Kaduilla ja metrossa syyrialaiset kerjäläiset pyytävät rahaa. Monet heistä ovat lapsia.

Turkkilainen muovitavaroiden myyjä Ahmet Çekişerkin on pitänyt kauppaansa pitkään Malta-basaarissa, Istanbulin keskeisessä Fatihin kaupunginosassa. Ennen Syyrian sodasta kuuli lähinnä uutisissa. Niissä näytettiin Turkin pystyttämiä tuliteriä pakolaisleirejä rajamaakunnissa ja kerrottiin Assadin hallinnon hirmuteoista.

Mutta viitisen vuotta sitten syyrialaisia alkoi näkyä Malta-basaarissakin, jossa hänen kauppansa on sijainnut jo 25 vuotta. Syyrialaiset alkoivat avata kahviloita, partureita, mauste- ja ruokakauppoja sekä konditorioita. Malta-basaaria alettiin kutsua epävirallisesti Fatihin "Syyrialaisbasaariksi".

Nykyään lähes kaikki basaarin liikkeet ovat syyrialaisia. Arabiankieliset kyltit tervehtivät tulijoita ja liikkeistä soljuu arabiankielinen musiikki. Ympärillä puhutaan enimmäkseen arabiaa.

Çekişer tulee toimeen uusien naapureidensa kanssa, mutta rajansa kaikella, hän sanoo.

– Katsoo miltä kantilta tahansa, tämä muuttoaalto oli hallitsematon, Çekişer sanoo.

Vuokrat ovat nousseet syyrialaisten nostaman kysynnän vuoksi. Lisäksi syyrialaisten on syytetty ajavan palvelujen ja tuotteiden hintoja alas pimeän työvoiman turvin.

Osin syynä tilanteeseen on se, että Istanbulin viranomaiset eivät ole enää kahteen vuoteen ottaneet vastaan uusia rekisteröitymishakemuksia syyrialaisilta kaupunkiin kirjoille pääsemiseksi. Nämä syyrialaiset eivät ole myöskään voineet rekisteröityä asianmukaisesti työntekijöiksi. Monet tekevät silti töitä pimeästi.

Sen sijaan että he sotisivat kotimaassaan, he kuljeskelevat täällä mistään välittämättä.

turkkilainen kauppias Ahmet Çekişer

Nuoria syyrialaismiehiä, joiden oleskelusta Turkissa kukaan ei virallisesti tiedä, istuu Malta-basaarin kahviloissa toimettomina. Joskus heidän välilleen syntyy tappelunujakoita.

Kuten monia turkkilaisia, Çekişeriäkin potuttaa se, että turkkilaisia nuoria sotilaita kuolee Syyriassa Turkin sotaoperaatioissa samalla kun syyrialaiset nuoret miehet “kuljeskelevat välinpitämättöminä".

– Nuoret miehet kuljeskelevat täällä hiukset laitettuina. Totta kai tämä harmittaa ihmisiä. Sen sijaan että he sotisivat kotimaassaan, he kuljeskelevat täällä mistään välittämättä, Çekişer sanoo.

Onkin merkittävää, että palautetut ovat ilmeisesti ainoastaan nuoria miehiä.

Ei siis ihme, että oppositio tarttui syyrialaisvastaisuuteen Istanbulin pormestarinvaalien uusinnoissa kesäkuun lopulla.

Vaalit toivat Istanbuliin uuden pormestarin, opposition ehdokkaan Ekrem Imamoğlun, joka oli arvostellut tiukasti hallituksen siirtolaispolitiikkaa.

Imamoğlu voitti jopa Fatihin konservatiivisessa kaupunginosassa, jossa myös Çekişerin kauppa ja Malta-basaari sijatsevat. Tähän asti kaupunginosa oli uskollisesti tukenut islamilaiskonservatiiveja ja Erdoğanin AK-puolueen ehdokkaita.

Imamoğlusta tulikin ensimmäinen opposition ehdokas, jonka onnistui voittaa pormestarin paikka Istanbulissa 25 vuoteen ja sen jälkeen kun presidentti Erdoğan oli aloittanut poliittisen kiitouransa Istanbulin pormestarina vuonna 1994.

Imamoğlu lupasi "syleillä kaikkia" ja kohentaa syyrialaistenkin elinolosuhteita Istanbulissa, mutta hän myös harmitteli arabiankielisiä kylttejä syyrialaisten kaupoissa. Hän sanoi niiden muuttavan "kaupungin luonnetta".

– Tarkoitus on, että syyrialaiset palaavat lopulta kotimaahansa, Imamoğlu sanoi ulkomaisten toimittajien tilaisuudessa kesäkuussa.

Baklavan myyjä
Syyrialainen baklavakauppias Ahmed Mardini uskoo olevansa tyytyväisempi Turkissa kuin olisi Euroopassa, kaikesta huolimatta. Kulttuurimme on samanlainen, hän sanoo.Kemal Aslan

Hänellä ei kuitenkaan ollut tekemistä kuvernöörin päätöksen kanssa häätää rekisteröimättömiä syyrialaisia kaupungista. Kuvernöörin kanslia kuuluu sisäministeriön eli presidentti Erdoğanin hallinnon alaisuuteen.

Häädön ajoitus juuri vaalien jälkeen on silti asiantuntijoiden mukaan merkille pantavaa – varsinkin kun päätös tehtiin vain Istanbulissa eikä muissa maakunnissa.

Kuvernöörin kansliasta ei kommentoitu päätöstä, kun Yle soitti sinne sen julkistamisen jälkeen. Imamoğlun lehdistöavustaja totesi vain, ettei uudella pormestarilla ollut ollut mitään osuutta häätöön.

– On liian aikaista ymmärtää päätöksen taustoja, sanoi pakolaiskysymykseen perehtynyt tutkija Ulaş Sunata Istanbulin Bahçeşehir-yliopistosta.

Päätös näytti kuitenkin osoittavan, että hallitus on luopumassa syyrialaisten kotouttamisesta Turkkiin, kuten oli puhuttu vielä ennen vaaleja, Sunata lisäsi.

Ja jos syyrialaisia siirretään suurissa määrin rajamaakuntiin, vaikkakin Turkin sisällä, altistaa se heidät joukkopalauttamiselle tulevaisuudessa.

– Tämä ei ole kansainvälisen lain mukaista, tutkija sanoi.

Syyrialaiset luokiteltiin alun perinkin poikkevalla tavalla Turkissa. Turkki ei ole koskaan rekisteröinyt syyrialaisia pakolaisiksi eikä se ole siten joutunut sitoutumaan heihin turvapaikkalainsäädännön vaatimalla tavalla.

Sodan alkuvuosina syyrialaiset olivat virallisesti vain Turkin "vieraita", jotka saivat apua. Nykyisin he ovat "tilapäisen suojeluksen alaisia henkilöitä".

Turkin eteläisen rajan tuntumassa syyrialaiset muodostavat jo ison osan väestöstä useassa kaupungissa.

Ongelmat, joihin Istanbul on vasta nyt törmännyt, tulivat niissä vastaan jo menneinä vuosina. Väkiluvun äkillinen raju kasvu syyrialaisten saavuttua kuormitti sairaaloita ja julkisia palveluja, kasvatti pimeän työvoiman käyttöä sekä nosti vuokria.

Syyrian-vastaisella rajalla Kilisin kaupungissa jopa yli 80 prosenttia kaupungin asukkaista on nyt syyrialaisia. Eteläisessä Gaziantepin suurkaupungissa syyrialaisia on yli viidesosa.

Rajakaupungeissa on muutenkin kärsitty sodasta. Taisteluiden aikana Syyriasta ammutut raketit ovat tappaneet kymmeniä ihmisiä Turkinkin puolella.

Rajaa reunustavat yli parikymmentä pakolaisleiriä ovat alkaneet tyhjentyä sodan alkuajoista. Alkuvaiheessa Turkin hallinto alkoi uuden Syyria-politiikkansa osana ottaa maahan avosylin syyrialaisia.

Sodan jatkuessa syyrialaiset ovat hakeutuneet suurkaupunkeihin töihin aloittaakseen normaalin elämän. Leireille on hallituksen mukaan jäänyt enää alle kolme prosenttia kaikista syyrialaisista.

Sodan syvetessä leirit toimivat myös lepo-, harjoittelu- ja järjestäytymispaikkoina Turkin tukemille kapinallisryhmille presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastaan.

Syyrian ja Turkin välisen rajan pystyi ylittämään laittomasti hyvin helposti aina viime vuosiin saakka, kunnes ovet sulkeutuivat. Sen jälkeen pakolaisia on otettu maahan rajoitetusti ja rajanylitystä yrittäviä on ammuttu rajalla.

Rakastan Turkkia ja presidentti Recep Tayyip Erdoğania.

syyrialaispakolainen Amjad Tablieh

Kokonaisia kaupunkeja on tuhoutunut Syyriassa täysin asuinkelvottomiksi. Mutta syyrialaisten suurin huolenaihe paluusta puhuttaessa on turvallisuus.

Syyriaan palautetulle teinipojalle Tabliehille huolenaiheena on myös oma tulevaisuus.

– En ole vihainen kenellekään... Rakastan Turkkia ja presidentti Recep Tayyip Erdoğania. Olen kiitollinen hänelle.

Lue lisää:

Lähi-idässä Syyrian pakolaiset pelkäävät pakkopalautuksia – "En voi lähteä takaisin, minut pidätettäisiin heti"

Ylen reportaasi: Monet syyrialaiset voisivat nyt palata kotiin, mutta moni valitsee silti hökkelikylän naapurimaassa

Turkissa olevat syyrialaiset pyrkivät yhä Eurooppaan – "Täällä olemme kuin kuolleita", sanoo salakuljettajan matkaan lähtevä perheenäiti