1. yle.fi
  2. Uutiset

Lepakkobongaukseen on tänä yönä täydelliset olosuhteet – sää on lepakoille mieluinen, poikasetkin lentävät jo

Lepakot ovat yllättävän pitkäikäisiä. Liedossa asustava koiras täytti tänä kesänä vähintään 18 vuotta.

lepakot
Vesisiippa saalistamassa yön pimeydessä.
Vesisiippa saalistamassa veden yllä.Timo Metsänen

Tänä viikonloppuna lepakoiden bongailu voi onnistua tavallista helpommin.

Lepakot ovat aktiivisia, kun sää on lämmin ja tyyni. Loppukesästä lepakoita on paljon liikkeellä myös siksi, että poikaset ovat oppineet lentämään. Yhdyskunnat alkavat hajota, kun nuoret lepakot lähtevät omille teilleen.

Lepakoiden näkeminen tosin vaatii valvomista.

– Jos lepakoita tarkkailee silmämääräisesti, on hyvä aloittaa puoli tuntia auringonlaskun jälkeen, sanoo lepakkotutkija ja Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Anna Blomberg.

Tänä viikonloppuna järjestettävässä Lepakkobongauksessa voi havainnoida lepakoita tunnin ajan itse valitsemassaan paikassa, vaikkapa kesämökin pihalla, puistossa tai järven rannalla. Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen (siirryt toiseen palveluun) järjestämään tapahtumaan voi osallistua kuka tahansa.

Anna Blomberg pitää todennäköisenä, että tunnin mittainen tarkkailu tuottaa tulosta.

– Jos vain kiinnittää huomiota, lepakoita kyllä näkee. Istuskelin itse eilen Turun Puolalanpuistossa, ja siellä lenteli kaksi pohjanlepakkoa, Blomberg sanoo.

Havainnot voi halutessaan ilmoittaa Suomen lajitietokeskuksen retkilomakkeella (siirryt toiseen palveluun).

Kaupunkipuistoissakin lentelee lepakoita

Millaisissa paikoissa lepakoita sitten näkee? Suomessa on tavattu kolmeatoista eri lepakkolajia, joiden elintavat ovat keskenään erilaisia.

Yleisimmän lepakon, pohjanlepakon (siirryt toiseen palveluun), voi Anna Blombergin mukaan nähdä melkein missä tahansa. Niitä on kaupunkipuistoissakin.

– Jos taivaalle katsoessasi näet lepakon lentämässä ympyrää jollakin aukealla paikalla, se on monesti pohjanlepakko, Blomberg sanoo.

Toisen yleisen lepakon, vesisiipan (siirryt toiseen palveluun), voi puolestaan bongata järvellä.

– Vesisiippa tykkää saalistaa vesistöjen äärellä ja napsia saalista veden pinnalta.

Metsätiellä kävellessä ohi voi puolestaan sujahtaa esimerkiksi viiksisiippa tai isoviiksisiippa (siirryt toiseen palveluun).

Jos lepakoiden tarkkailu kiinnostaa enemmänkin, niiden bongaamisessa ja lajien erottamisessa auttaa lepakkodetektori. Se muuntaa lepakoiden lähettämät ultraäänet ihmiskorvin kuultaviksi.

– Lepakkodetektorin avulla monesti huomaa, että lepakoita on ympärillä paljon. Vaikka niitä ei näkisi, niitä kyllä kuulee, Anna Blomberg toteaa.

Blomberg muistuttaa, että lähtökohtaisesti lepakkoa ei ikinä saa koskea. Se on rauhoitettu eläin ja voi myös levittää rabiesta, vaikka riski Suomessa onkin pieni.

Suomen vanhin lepakko asustaa Liedossa

Vaikkapa lintuihin verrattuna lepakoista tiedetään toistaiseksi hyvin vähän. Edes niiden määrästä Suomessa ei ole luotettavaa tietoa. Esimerkiksi metsissä elävä viiksisiippa voi Anna Blombergin mukaan olla harvinaisempi kuin tähän asti on luultu, ja se saattaa olla herkkä ympäristön muutoksille.

Lepakot ovat muihin pieniin hyönteissyöjiin verrattuna hyvin pitkäikäisiä. Ikää on voitu selvittää rengastusten avulla.

Suomessa havaittu vanhin lepakko elelee tällä hetkellä Liedon Nautelankoskella.

– Siellä on vesisiippakoiras, joka täytti tänä kesänä vähintään 18 vuotta. Se tunnetaan Nautelankosken nestorina, Anna Blomberg sanoo.

Aivan tarkasti Suomen vanhimman lepakon ikää ei tiedetä, sillä se rengastettiin aikuisena. Lepakko voi elää vielä paljon vanhemmaksikin. Kaikkein iäkkäin on ollut siperialainen, yli nelikymmenvuotiaaksi elänyt isoviiksisiippa.

Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen (siirryt toiseen palveluun) Lepakkobongaus jatkuu sunnuntaihin 28. heinäkuuta asti.

Lue seuraavaksi