Helteellä uimarannat houkuttelevat ja vesi virkistää mutta uimataitoaan ei kannata koetella liikaa

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitolla on nyrkkisääntö, jolla muutkin kuin superuimarit voivat auttaa pulaan joutunutta – "H-rap": hälytä apua, rauhoitu ja rauhoita, etsi apuväline ja pelasta.

uimarannat
Yksisarvisen muotoinen iso rantalelu, takana hiekalla istuvia ja vedessä kahlaavia ihmisiä.
Hellepäivän vilvoittelua Helsingin Hietaniemen uimarannalla, Hietarannassa eli Hietsussa. Anniina Wallius / Yle

Helteiset kesälomapäivät ja viikonloput täyttävät Suomen uimarantoja. Eniten köllötellään hiekalla, mutta lämmin vesi houkuttelee monia myös pulahtelemaan. Se on hauskaa, mutta se voi olla myös vaarallista, ellei ymmärrä kunnioittaa vettä sekä omasta että lastensa puolesta.

–Me suomalaiset yliarvioimme oman uimataitomme, niin kuin muuallakin yleensä, tuumii Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton SUH:n viestintäasiantuntija Niko Nieminen, joka työnsä lisäksi myös kouluttaa vapaa-ajallaan uimaopettajia ja hengenpelastajia.

Pohjoismaisen määritelmän mukaan uimataitoa on vasta se, jos syvään veteen pudottuaan tai pulahdettuaan pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selkäuintia.

Toissavuotisen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan sen selvittää 76 prosenttia kuudesluokkalaisista, 12–13-vuotiasta. Kolmella neljänneksellään he päihittävät aikuiset: aiemmassa tutkimuksessa vastaava taito oli vain kahdella kolmesta aikuisesta.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Kuudesluokkalaisten uimataitoa tutkimuksessa selvitettiin siksi, että perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan heillä pitäisi olla tuo pohjoismaisen määritelmän mukainen taitotaso.

Yli neljäsosa peruskouluista ei opeta kuudesluokkalaisille enää uintia, ja on sellaisiakin kouluja, joista uintiopetus puuttuu kokonaan.

Niko Nieminen
Niko NieminenAnniina Wallius / Yle

Uimataidon testaaminen uimahallissa on yksi juttu, luonnonvedet usein aivan toinen.

– Vesi on yleensä kylmempää, ja kylmä vesi kangistaa. Uiminen ei tietenkään ole samanlaista kuin hallissa. Jos vesi on 15-asteista, et ehkä pystykään uimaan samaa metrimäärää, eikä näkyvyyskään aina ole yhtä hyvä kuin hallissa, sanoo Niko Nieminen.

Nieminen arvioi näppituntumalta, että ehkä puolet uimataitoisiksi luokitelluista suomalaisista pystyy uimaan testimatkan verran myös avovedessä. Mutta se, että tullaan rannalle nauttimaan kesäpäivästä, on silti se ykkösjuttu, hän korostaa.

Jotta päivä myös päättyisi onnellisesti, Nieminen antaa muutaman vinkin.

– Ei mennä yksin uimaan, vaan on aina kaveri mukana. Uidaan rannan suuntaisesti, jotta jalat ulottuvat pohjaan, jos jotakin tapahtuu. Uimataidottoman on hyvä ottaa jokin kelluke mukaan, ja lapsille voi laittaa pelastusliivin myös rannalla.

Ikäviäkin asioita kuitenkin tapahtuu. Tänä vuonna on hukkunut 54 suomalaista.

Tyypillinen hukkuja on edelleen keski-ikäinen mies, ja alkoholilla on usein osuutta asiaan, mutta tänä kesänä on hukkunut myös poikkeuksellisen paljon lapsia. Henkensä on menettänyt kuusi lasta. Viime vuonna luku oli kaunis nolla.

Isä ja lapsi kahlaavat vedessä, isä vetää toista lasta uimarenkaassa.
Anniina Wallius / Yle

Useimmat meistä ovat nähneet veden varaan joutumisen onneksi vain elokuvissa. Sen takia meillä voi toisaalta olla siitä aivan väärä kuva. Hukkuminen on hiljaista, ei rajua ja äänekästä henkiinjäämikamppailua, Nieminen muistuttaa.

Hukkuva yrittää ensisijaisesti saada suunsa ja nenänsä vedenpinnan yläpuolelle, jotta saisi hengitettyä. Hän painuu välillä pinnan alle, ja kun hän tulee pinnalle, hän vetäisee keuhkoihinsa ilmaa. Samaan aikaan ei voi huutaa.

– Kädet ovat veden alla, kun hän yrittää painaa vettä alaspäin. Näyttää siltä kuin hän kiipeäisi näkymättömiä tikkaita ylöspäin.

Uimaopetus- ja hengenpelastusliitolla on muistisääntö, jolla hukkuvaa voi auttaa vaikkei mikään superuimari olisikaan – "H-rap".

H = hälytä eli soita tai pyydä jotakuta soittamaan hätänumeroon.
R = vedä henkeä eli rauhoitu ja rauhoittele myös avun tarvitsijaa.
A = etsi apuväline eli jotakin kättä pitempää ja mielellään kelluvaa.
P = pelasta eli ojenna apuväline itsensi ja pelastettavan väliin.

Apuväline on erittäin tärkeä, sillä ilman sellaista yhden hukkuminen voi muuttua kahden hukkumiseksi. Autettava voi vetää auttajan mukanaan veden alle pyrkiessään saamaan henkeä hinnalla millä hyvänsä.

– Jos hän saa jostakin kiinni, hän ei mieti, onko se isä, äiti, kaveri, vaan vaistomainen reaktio on ottaa kiinni ja yrittää ponkaista vedestä ylös, Nieminen sanoo.

Paljon uima-asuisia ihmisiä hiekkarannalla ja rantavedessä.
Kuuma kesäinen lauantai veti väkeä Hietaniemen uimarannalle. Anniina Wallius / Yle

Helsingin Hietaniemen uimarannalla, Hietarannassa, Hietsussa ottaa aurinkoa uumana kesäpäivänä jopa kymmenen tuhatta ihmistä. Täällä ja muilla isoilla kaupunkirannoilla on myös valvojia turvallisuutta silmällä pitämässä.

Yksi heistä on Topias Tuononen. Mitä hän rannalla erityisesti seuraa?

– Etenkin juuri pikkulapsia, varsinkin jos ei ole vanhempia lähellä. Silmä on yleensä pikkulapsissa, jotka menevät kellukkeilla tai vastaavilla vähän syvemmälle.

Tuononen kertoo hakeneensa muutaman rannalle, mutta hengenvaarallisia tilanteita ei ole ollut.

– Ei ole ollut, koska on ollut valvoja hereillä.

Sama ohje ammattilaisilla on myös vanhemmille.

– Ollaan ihan lähellä lapsia rannalla, ihan käden mitan päässä. Vedessä jätetään lapsi aikuisen ja rannan väliin. Annetaan aikaa lapselle eli jätetään kännykät ja lehdet kassiin ja katsotaan heitä herkeämättä, sanoo Niko Nieminen.

Topias Tuononen
Topias TuononenAnniina Wallius / Yle

Rantapallo, uimarengas tai muu rantalelu ei riitä lapsen turvaksi edes rantavedessä.

– Kellukkeet käsissä tai lötköpötkö ovat parempi kuin ei mitään, mutta eivät välttämättä estä hukkumista. Jos oma kelluntaväline lähtee tuulen mukaan, niin lapsi lähtee perää. Jos hän on uimataidoton, voi käydä ikäviä asioita, jos vanhempi on rannalla ja tekee päivitystä someen.

Lopuksi vielä Niemisen tiivistetyt vinkit hyvää kesään: Pidetään toisistamme huolta, ollaan rannalla lasten lähellä, puetaan pelastusliivit päälle, kun lähdetään vesille, ja muistetaan, että alkoholi ei vesille kuulu.