"Paremmin säilynyt kuin Vasa-laiva" – Ruotsin vesistä löytyneessä 500 vuoden takaisessa hylyssä ovat mastotkin pystyssä

Kolmiulotteisissa kuvissa näkyy hämmästyttävän ehjiä yksityiskohtia laivaveneestä pilssipumppuun.

meriarkeologia
Kolmiulotteinen kuva laivanhylyn puolikkaasta.
Ainutlaatuisen ehjän aluksen kokkapää. Deep Sea Productons / MMT

Itämeressä Ruotsin ja Viron välisissä vesissä makaava puolen vuosituhannen ikäiseksi arvioitu laivanhylky on niin hyvin säilynyt, ettei samalta ajalta ole koskaan löytynyt vastaavaa. Meriarkeologit ovat ajoittaneet hylyn alustavasti 1500-luvun alkuun.

Hylky löytyi North Stream -kaasuputkea varten tehdyissä tutkatutkimuksissa 120 metrin syvyydestä kymmenen vuotta sitten, mutta tuolloin se vain kirjattiin löytyneeksi.

Tämän vuoden alkukesällä Ruotsin merihistoriallinen museo tilasi MMT-yritykseltä hylyn kartoituksen. Materiaalista tehdyistä kolmiulotteisista kuvista selvisi, että pohjassa lepää meriarkeologinen aarre.

Hylky ei sinänsä ole alueellaan poikkeuksellinen, mutta oivallinen kunto tekee siitä ainutlaatuisen, kertoo tutkimuksiin osallistuvan Södertörnin korkeakoulun (siirryt toiseen palveluun) meriarkeologian professori Johan Rönnby.

Hänen mukaansa alus, joka toistaiseksi saa tyytyä nimeen "Tuntematon laiva", on säilynyt paremmin kuin Vasa-laiva. 1600-luvulla neitsytmatkallaan uponneella, 1960-luvulla nostetetulla Vasalla on museo (siirryt toiseen palveluun) Tukholmassa.

"Melkein kuin eilen uponnut"

"Tuntematon laiva" on Kristoffer Kolumbuksen ja Leonardo da Vincin aikalainen ja silti ällistyttävän hyvässä kunnossa, tuumii tutkimuksia johtava Rodrigo Pachero-Ruiz, joka pitää mahdollisena, että alus on jopa jo 1400-luvun puolelta.

Pachero-Ruiz on MMT:n meriarkeologi ja parhaillaan myös brittiläisen Southamptonin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) vierailijaprofessori.

– Melkein kuin se olisi uponnut eilen. Kannella mastoon nojaamassa on uskomattoman harvinainen löytö, laivavene, jolla miehistö kulki alukseen ja sieltä pois. Se on todella hämmästyttävä näky, hän kuvailee.

Kuvissa näkyvät yhä pystyssä olevat mastot ja ehjä runko. Myös osa takiloinnista on tallessa ja kanuunat ovat asemissa kannellaan. Jäljellä ovat myös puinen käsivintturi sekä pilssipumppu. Voit katsella hylkyä tästä MMT:n videosta (siirryt toiseen palveluun).

Löydön kunnosta on kiittäminen Itämeren olosuhteita.

– Itämeri on aivan fantastinen laivanhylkyjen säilyttäjä. Se on pimeä, siellä ei ole virtauksia, ja ennen kaikkea sieltä puuttuvat hylkyjä tuhoavat laivamadot, selittää Rönnby.

Ikä varmistetaan puunäytteistä

Tutkijaryhmä aikoo palata hylylle syksyllä dokumentoidakseen sen vielä yksityiskohtaisemmin. Laivasta otetaan myös puunäytteitä ajoittamista varten. Toistaiseksi ikäarvio perustuu ennen muuta kanuunoiden tyyppiin.

Ryhmässä on Södertörnin korkeakoulun, Southamptonin yliopiston ja MMT:n lisäksi mukana merten tarinoihin erikoistunut Deep Sea Production -tuotantoyhtiö.

Ikä ei ole ainoa asia, joka vaatii tutkimista. Vastauksia aletaan etsiä muun muassa siihen, mihin alusta käytettiin, missä se oli rakennettu ja minkä takia se upposi.

– Uppoamissyy ei selviä vain kuvien perusteella, mutta uppoamisen voi aavistaa tapahtuneen nopeasti, koska pelastusveneet ovat yhä paikoillaan aluksen kannella, kertoo Rönnby.

Hylyn tai sen esineiden nostamista ei suunnitella. Nykyisen 3D-tekniikan ansiosta se voidaan tehdä virtuaalisesti, sanoo Rönnby.

– Hylkyä voi katsella tietokoneelta, heijastaa kuvia ja jopa tulostaa niitä luonnollisessa koossa. Se on parempi tapa kuin nostaminen ja halvempaa kuin konservointi, Rönnby sanoo.

Piirroskuva isosta purjealuksesta.
1900-luvun alun näkemys Mars-aluksesta loistonsa päivinä. Jacob Hägg: Makalör eller Mars, Illustrerad svensk sjöhistoria (1909)

Laivoilla oli suuri rooli maailman muuttumisessa

Södertörnin korkeakoulun meriarkeologisella laitoksella tutkitaan parhaillaan muitakin hylkyjä uuden ajan alkupuolelta.

Vuonna 1495 uponneen Gribshundenin (siirryt toiseen palveluun) ja vuonna 1564 uponneen Marsin (siirryt toiseen palveluun) toivotaan täydentävät palapeliä siitä, millaiselta Euroopan elämä näytti uuden ajan alussa.

– Euroopassa tapahtui siihen aikaan suuria muutoksia, jotka liittyivät varhaiseen globaalistumiseen ja valtioiden perustamiseen. Laivoilla oli siinä hyvin tärkeä rooli. Ilman niitä ei olisi löydetty uusia maanosia tai perustettu siirtokuntia, Rönnby toteaa.

Mars eli Makalös, kuningas Eerik XIV:n laivaston lippulaiva, oli aikansa suurimpia sota-aluksia, isompi kuin Vasa. Mars syttyi tuleen ja räjähti Itämeren herruudesta käydyssä taistelussa.

Myös Tanskan kuninkaan Hannu I:n lippulaivan Gribshundenin upotti tulipalo mutta hylky on silti maailman parhaimmin säilyneitä 1400-luvun aluksia. Tästä linkistä avautuu video (siirryt toiseen palveluun) sukelluksesta Gribshundeniin.

Korjattu klo 21.10: Alus on ajoitettu alustavasti 1500-luvun alkuun, ei loppuun.