Verkkopankkiin ei pääse pian pelkällä pahvilapulla – turvallisuus kasvaa, mutta perinteinen tunnuslukulista ei vielä katoa

Pankit ottavat syyskuussa käyttöön vahvan tunnistuksen.

Nettipankkitunnukset
Näppäimistölle kirjoitetaan nettipankin salasana listassa olevaa tunnusta.
Pahvinen tunnuslukulista ei enää pian riitä sähköiseen tunnistautumiseen.Sami Takkinen / Yle

Pankin pahvinen tunnuslukulista ei enää jatkossa riitä sähköiseen tunnistautumiseen ja maksamiseen.

Syynä on EU:n maksupalveludirektiivi PSD2, joka vaatii pankkeja ottamaan käyttöön aiempaa vahvemman sähköisen tunnistautumisen syyskuun puolivälissä.

Pisimmällä kehityksessä ovat Nordea ja Danske Bank, jotka aikovat kokonaan lopettaa perinteisten tunnuslukulistojen käytön.

Molemmilla pankeilla on kännykkään ladattavan tunnistussovelluksen lisäksi myös erillinen tunnuslukulaite niille asiakkaille, joilla ei ole käytössään älypuhelinta tai tablettia.

Nainen käyttää nordean nettipankki sovellusta.
Nordea otti käyttöön mobiililaitteeseen ladattavan tunnuslukusovelluksen ensimmäisenä Suomessa jo vuonna 2015.Sami Takkinen / Yle

Nordealla on vielä kolmaskin vaihtoehto: puhuva tunnuslukulaite, jonka pankki on kehittänyt yhdessä Näkövammaisten keskusliiton kanssa.

– Tämä koskettaa vajaata kymmentä prosenttia meidän asiakkaista, jotka ovat edelleen käyttäneet pahvisia tunnuslukulistoja, arvelee Nordean Kuopion toimipaikan johtaja Jari-Pekka Raatikainen.

Pahvinen lista yhä yleisesti käytössä

Pankkien asiakkaiden keskuudessa tunnuslukulistan käyttö on vielä varsin yleistä. Esimerkiksi Oma Säästöpankissa pahvista tunnuslukukorttia käyttää noin kaksi kolmasosaa asiakkaista, ja Aktiassakin se on käytössä vielä joka toisella asiakkaalla.

Tilanne on samanlainen Säästöpankkiryhmän runsaan kahdenkymmenen paikallispankin joukossa.

– Vielä tällä hetkellä tunnuslukukortin käyttäjiä on enemmän kuin tunnistussovelluksen käyttäjiä, vaikka Säästöpankkien asiakkaille on ollut tunnistussovellus käytettävissä keväästä 2018 lähtien, myöntää Säästöpankkikeskuksen liiketoimintajohtaja Kai Koskela.

Eri pankkien salasanalistoja kameralle näytettynä.
Pahviset tunnuslukulistat ovat yhä yleisesti käytössä.Sami Takkinen / Yle

Monet pankit ottavat syksyn aikana käyttöön pahvisen tunnuslukulistan vahvistukseksi tekstiviestivarmennuksen. Osalla pankeista on myös jo nyt käytössä erilaisia mobiilisovelluksia.

S-pankki on tässä suhteessa aivan omaa luokkaansa, sillä lähes 80 prosenttia pankin sähköisiin palveluihin kirjautumisista tehtiin jo viime vuodenvaihteessa mobiilisti.

"Asiakas saatava ymmärtämään, että tämä helpottaa arkea"

Nordea otti mobiililaitteeseen ladattavan tunnuslukusovelluksen ensimmäisenä käyttöön jo vuonna 2015, ja nyt pankki on ryhtynyt määrätietoisesti opastamaan asiakkaitaan sovelluksen käyttöön erityisissä digiaamuissa. Osuuspankki puolestaan aloittaa oman koulutuksensa syyskuussa.

Yksi henkilökohtaisen opastuksen saaneista on siilinjärveläinen Matti Häyrinen. Hän uskoo, että kyse on paljolti henkisen kynnyksen ylittämisestä.

– Kun on tottunut näitä listoja käyttämään, hän naurahtaa.

– Se on niin kuin urautumista tähän vanhaan aikaan.

Matti Häirinen on nettipankki-palveluiden opetuksessa Kuopion Nordeassa.
Palveluneuvoja Aaro Laakkonen opasti Matti Häyristä tunnuslukusovelluksen käyttöön.Sami Takkinen / Yle

Nordean Varkauden konttorin digineuvoja Marita Eronen tunnistaa tilanteen.

– Vaikeinta on ehkä se, että saa asiakkaan innostumaan ja ymmärtämään, että se helpottaa hänen arkeaan.

Jari-Pekka Raatikainen myöntää, että kaikki asiakkaat eivät ole suhtautuneet asiaan myönteisesti. Asiakaspalautetta on hänen mukaansa tullut "jonkin verran".

– Valtaosa on kuitenkin näiden uusien tunnuslukusovellusten puolella, hän hymyilee.

Kuopion Nordean toimipaikan johtaja Jari-Pekka Raatikainen.
Nordean Kuopion toimipisteen johtajan Jari-Pekka Raatikaisen mukaan valtaosa asiakkaista on tyytyväisiä tunnuslukusovelluksiin.Sami Takkinen / Yle

Tunnistautuminen muuttuu myös julkishallinnon asioinnissa

Pankkitunnusten muuttuminen vaikuttaa myös julkishallinnon asiointipalveluiden yhteiseen Suomi-fi-tunnistuspalveluun. Kansalaiset tunnistautuvat sen kautta esimerkiksi verohallinnon, Kelan, TE-palvelujen sekä kaupunkien ja kuntien asiointipalveluihin.

Yleisin tunnistusväline ovat pankkitunnukset, joita käytetään yli 90 prosentissa tapahtumista. Mobiilivarmenteiden osuus on vain kuutisen prosenttia.

Nordean nettipankki salasana laitteet.
Nordea ja Danske Bank tarjoavat käyttöön tunnuslukulaitteen, jos asiakkaalla ei ole älypuhelinta.Sami Takkinen / Yle

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin erityisasiantuntijan Petteri Ihalaisen mukaan perinteiset tunnuslukulistat olisivat kelvanneet Suomi.fi-tunnistuspalvelussa myös jatkossa, sillä EU-direktiivi koskee vain pankkien maksupalveluita.

– Laki ei sitä vaadi, eikä laki ole muuttumassa. Traficom ei aseta tunnistautumiselle lisävaatimuksia, Ihalainen toteaa.

Aktia on toistaiseksi ainoa pankki, joka aikoo myös tulevaisuudessa sallia asioinnin Suomi.fi-tunnistuspalvelussa pelkällä tunnuslukukortilla.

Tunnuslukulistat eivät hevin häviä

Nordea ja Danske Bank ovat ainoita pankkeja, jotka aikovat luopua tunnuslukulistoista kokonaan.

Pohjois-Savon Osuuspankin pankinjohtaja Antti-Jussi Pitkälä ei halua kommentoida kilpailijoiden linjauksia. Hän kuitenkin muistuttaa, että eri asiakkaat haluavat erilaisia asioita.

– Meille on ensiarvoisen tärkeää tarjota finanssialan paras asiakaskokemus. Me tarjoamme erilaisia vaihtoehtoja käyttää palveluita, Pitkälä muotoilee.

Pohjois-Savon Osuuspankkin pankinjohtaja Antti-Jussi Pitkälä
Pankinjohtaja Antti-Jussi Pitkälän mielestä asiakkailla on oltava erilaisia vaihtoehtoja.Sami Takkinen / Yle

Toisaalta myös Danske Bank selvittää mahdollisuutta hakea Finanssivalvonnalta lisäaikaa turvakortin käytön jatkamiseen. Pankin asiakkaista moni käyttää yhä tunnuslukulistaa, joka tarvitaan kun uusia tunnistusratkaisuja otetaan käyttöön.

– Toistaiseksi asiakkaan on hyvä pitää muovinen tunnuslukukortti tallessa, neuvoo Danske Bankin viestintäpäällikkö Sara Anttila.

Artikkeliissa on tarkennettu klo 10:24 syy siihen, että Danske Bank haluaa selvittää mahdollisuutta turvakortin käytön jatkamiseen.

Lue myös

Tunnuslukulistaa saa käyttää jatkossakin, mutta vain yhdellä ehdolla – Fiva: tarvitaan "vahvistuselementtejä"