Pekka Kuusistolta jäi suuret saappaat – Kamus-kvartetti otti haltuunsa Meidän Festivaalin Tuusulanjärvellä: "Onneksi meitä on neljä"

Meidän Festivaali jatkaa edellisen johtajan Pekka Kuusiston viitoittamaa tietä. Ohjelmistossa on kamarimusiikkia poikkitaiteellisin koukkauksin.

Meidän festivaali (Tuusulanjärven kamarimusiikki)
Kamus-kvartetti on "Meidän festivaalin" taiteellinen johtaja
Meidän Festivaalilla on neljä uutta johtajaa. Tapahtuman ohjelmasta vastaa 17 vuotta yhdessä soittanut Kamus-kvartetti.Pekka Tynell / Yle

Kamus-kvartetin jäsenet ovat olleet yksikkö jo 17 vuotta. Tietenkin he ovat myös omia persooniaan, ensiviulisti Terhi Paldanius, kakkosviulisti Jukka “Tillo” Untamala, alttoviulisti Jussi Tuhkanen ja sellisti Petja Kainulainen. Kvartetissa soittaminen ja konserttisarjojen järjestäminen on kuitenkin hionut nelikolle myös yhteisen mielen. Tätä mieltä ei ollut vaikea houkutella johtamaan festivaalia, joka oli heille esiintyjinä läpeensä tuttu.

Teema 1 – Muutos

24.7.2017 Järvenpäässä.
Pekka Kuusisto ehti olla mukana 20:lla Meidän Festivaalilla.Nella Nuora

Muutoksen teema tuli tapahtumaan ikään kuin annettuna. Festivaalia on johtanut viimeiset yhdeksän vuotta viulisti Pekka Kuusisto. Sitä ennen jo 90-luvun lopulta taiteellisina johtajina toimivat veljekset Jaakko ja Pekka Kuusisto yhdessä.

Vaikka Pekka Kuusisto väistyi, monet hänen luomansa rakenteet jäävät elämään. Esimerkiksi se, että Meidän Festivaalin konserteilla ja koko festivaalilla on teema. Teemallisuus tuntui myös Kamuksesta hyvältä tavalta jäsentää musiikkia.

– Eivät teemat ole ihan jokaisen kappaleen kohdalla maailman selvin asia. Se ei tietenkään ole tarkoituskaan, Terhi Paldanius sanoo.

– Teemat tukevat ajatusta siitä, että Meidän Festivaali on aina ollut tila, jossa on tärkeää ottaa kantaa asioihin.

Teema 2 – Ilmastonmuutos

Kamus-kvartetti esiintyy Järvenpään kävelykadulla
Kamus-kvartetti otti varaslähdön festivaaliin lauantaina Järvenpään keskustan Janne-kadulla. Lämpömittarin lukemat paukkuivat yli hellerajan. Maanantaina lämpötila laski liki 15 astetta. Äkilliset säätilan muutokset muistuttavat ilmastonmuutoksesta.Pekka Tynell / Yle

Koko festivaalin teema muutos, johti ajatukseen ilmastonmuutoksesta. Kamus-kvartetti antoi sen tulla. Nelikon jäsenet kokivat, että ilmastonmuutos on asia, josta ei kuitenkaan voi päästä yli eikä ympäri. Meidän jokaisen täytyy ottaa siihen kantaa jollain tavalla, halusimmepa tai emme. Jukka Untamalan mielestä ilmastonmuutokseen on suhtauduttu viime vuosiin asti varauksella ja naureskellen. Enää siihen ei ole varaa.

– Ehkä tämä voi lopulta olla asia, joka yhdistää koko ihmiskuntaa. Ilmastonmuutos ei tunne poliittisia tai maantieteellisiä rajoja. Siinä yhteisöllistymisessä voi nähdä uuden, suuren toivonkipinän, Untamala sanoo.

Kvartetti ymmärtää ähkyn, joka saattaa syntyä, kun yhtä ja samaa asiaa tulee joka tuutista, nyt myös kamarimusiikin lomassa. Silti sitä on vaikea ohittaa.

– lmastonmuutos on niin valtava asia ja se tulee muuttamaan monta pienempää asiaa. On kiinnostavaa tutkia, miten ihmiset siihen itse muutokseen suhtautuvat. Ja ehkä taiteen kautta siihen voi löytää uusiakin suhtautumistapoja, pohtii Paldanius.

Teema 3 – Metsä

Kamus-kvartetti on "Meidän festivaalin" taiteellinen johtaja
Kamus-kvartetin alttoviulisti Jussi Tuhkanen soittaa Pohjola Pankin Taidesäätiön lainaamalla Joannes Florenius Guidantus -altolla. Viulu on valmistunut vuonna 1737.Pekka Tynell / Yle

Festivaaliviikon torstain päiväkoserttien teemana on Metsä.

Metsä on vilahdellut Meidän Festivaalin teemojen joukossa ennenkin. Metsä on muusikolla mielessä monestakin syystä.

– Jousisoittajana ajattelen, että meidän soittimemme tulevat metsästä. Metsässä on historiaa. Huimaa ajatella, kuinka kauan puut ovat kasvaneet, sitten ne on kaadettu ja kuivatettu sopiviksi. Sen jälkeen puusta on valmistettu soitin.

– Oma soittimeni on valmistunut 1700-luvulla, Paldanius kertoo.

Vuoden 2018 marraskuussa rajut tuulenpuuskat iskivät Pohjois-Italiassa sijaitsevaan metsään. Tuuli kaatoi liki miljoonan kuution verran Val di Fiemmen alueella sijaitsevaa metsää, joka tunnetaan Stradivari-metsänä. Sieltä kaadettiin aikoinaan puut maailman tunnetuimman soitinrakentajan instrumentteja varten. Tuulen arveltiin yltyneen niin voimalliseksi juuri ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. (siirryt toiseen palveluun)

Satoja vuosia vanhat soittimet keskustelevat nykyteknologian kanssa, kun Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri konsertoi festivaalilla uuden johtajansa Malin Bromanin johdolla.

Konsertissa on käytössä enCue-aplikaatio, jossa käsiohjelman tiedot tulevat esiin reaaliajassa yleisön kännyköihin musiikkiin ajastettuna.

Teema 4 – Pois kotoa

Kannas-konsertti Leonora-salissa Kallio-Kuninkalassa, Meidän Festivaalilla
Kannakselta otettiin mukaan lehmät. Hanneriina Moisseisen Kannas-sarjakuvaan loihtivat ääniä Eero Grundström ja muun muassa lehmien kutsuhuutoja taitava Amanda Kauranne.Maarit Kytöharju / Meidän Festivaali

Meidän Festivaalin yhteydessä mainitaan usein poikkitaiteellisuus. Maanantain iltakonsertti oli hyvä esimerkki siitä. Pois kotoa -teeman alla kuultu konsertti toi lavalle muun muassa Hanneriina Moisseisen sarjakuvan Kannas.

– Sellistimme Petja Kainulainen oli lukenut sarjakuvan ja oli siitä todella vaikuttunut. Kannas-sarjakuvaan kuuluu SoundCloudista kuunneltavissa oleva ääniraita, Jukka Untamala kertoo.

Kamus ajatteli, että konsertissa intiimin kokemuksen voisi jakaa laajemman yleisön kanssa. Konsertissa kuultiin muun muassa Eero Grundströmin säveltämä sarjakuvan ääniraita sekä Amanda Kauranteen sekä Lumen Valo -yhteyeen laulua.

Teema 5 – Taiteilijakodit

Kallio-Kuninkaala on yksi Meidän festivaalin esiintymispaikoista
Kallio-Kuninkalan tilan on omistanut Paloheimon suku vuodesta 1899 alkaen. Maanviljelystä tilalla on harjoitettu jo 1600-luvulla. Nyt tila toimii muun muassa musiikkiesitysten näyttämönä. Vuonna 1922 valmistuneessa päärakennuksessa toimii myös kahvila. Pekka Tynell / Yle

Meidän Festivaalin konserttien estradeina toimivat aina myös Tuusulanjärven taiteilijayhteisön kotitalot. Alueella ovat asuneet 1900-luvun alussa mm. Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt, Pekka Halonen, **Eero Järnefelt ja **Jean Sibelius. Festivaalin yleisö on päässyt kuuntelemaan konsertteja Sibeliusten Ainolassa, Halosenniemessä ja Eero Järnefeltin Suvirannassa.

Entisessä asussaan pidetyt taiteilijakodit ovat maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisia konserttipaikkoja. Ne voisivat houkutella järjestäjät kansallisromanttishenkisiin muistelukonsertteihin, mutta festivaalin taiteellisten johtajien mielestä kotien henki velvoittaa esittämään myös elävien säveltäjien musiikkia.

– Se, mitä Tuusulanjärven taiteilijayhteisö toi aikanaan esille, oli modernia. He katsoivat eteenpäin. Se velvoittaa meitä tekemään samoin. Muutenhan ylläpitäisimme museota, Terhi Paldanius sanoo.

Festivaalin miljöönä toimii myös jo 1600-luvulta lähtien maata alueella viljelleen Kuninkalan suvun tila Kallio-Kuninkala. Rakennukset ovat nykyään Sibelius-Akatemian hallinnassa.