Istutuskalojen puute piinasi Kymijokea – nyt apuun tuli 150 000 lohenpoikasta

Muutaman heikon istutusvuoden jälkeen lohenpoikasten määrä on kasvanut Luonnonvarakeskuksen mukaan tavoitetasoon.

lohi
Merilohen vaelluspoikasia Kymijoessa.
Luonnonvarakeskus istutti lohen kaksivuotiaita vaelluspoikasia Kymijokeen tänä vuonna reilut 98 700 kappaletta.Minna Heikura / Yle

Luonnonvarakeskus on lisännyt merilohen istutusmääriä Kymijoelle viime vuosina.

Tänä vuonna Luonnonvarakeskus istutti lohen kaksivuotiaita vaelluspoikasia Kymijokeen reilut 98 700 kappaletta, mikä on tuplasti enemmän kuin esimerkiksi kaksi vuotta sitten.

Taustalla on muutamia heikompia istutusvuosia. Aallonpohja koettiin vuonna 2015, jolloin merilohen vaelluspoikasia istutettiin Kymijokeen vain reilut 13 200 kappaletta. Istutusmäärät vaihtelevat viljelymenestyksen mukaan.

– Mädin puolella oli puutteita siihen aikaan, kun muutama vuosi sitten istutettuja kaloja alettiin kasvattaa. Emme saaneet tarvittavia kasvatusmääriä, Luonnonvarakeskuksesta johtava asiantuntija Petri Heinimaa selvittää.

Heinimaan mukaan nyt on palattu takaisin Luonnonvarakeskuksen istutusten tavoitetasoon.

Kymijoki alkaa Lahden tienoilta Päijänteestä, josta se Kouvolan kautta virtaa Itämereen. Valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan Kymijoki on Suomen neljänneksi suurin joki.

Päijänteen ja meren välillä on 12 voimalaitosta ja useita säännöstelypatoja, jotka estävät lohen luonnollisen nousun jokea pitkin.

Jokipoikasia istutetaan taas tauon jälkeen

Kolmen viime vuoden ajan Kymijokeen on pitkän tauon jälkeen istutettu vaelluspoikasten lisäksi myös yksivuotiaita jokipoikasia. Niitä on jokeen saatu vuosittain 50 000 kappaletta. Edellisen kerran yksivuotiaita poikasia on istutettu Kymijokeen vuosina 2007 ja 2009.

Lohet viettävät joessa poikasvuotensa eli yleensä kahdesta neljään vuotta. Sen jälkeen ne suunnistavat merelle kasvamaan ja palaavat aikanaan syntymäjokeensa kutemaan.

Merilohen vaelluspoikanen.
Kymijokeen istutettu lohenpoikanen.Juha Korhonen / Yle

Kymijokeen istutettu vaelluspoikanen lähtee vaeltamaan kasvualueelleen Itämeren pohjoisosiin. Jokipoikaset puolestaan jäävät istutuksen jälkeen vuodeksi Kymijokeen, kunnes seuraavana keväänä lähtevät omaan tahtiinsa vaeltamaan.

– Kalat leimaantuvat pikkuisen paremmin jokeen, kun ne pystyvät olemaan siellä pidempään. Lohi sinänsä leimautuu istutuspaikkaansa aika hyvin. Lisäksi tavoitteena on ollut rakennettujen kalateiden yläpuolisen alueen hyödyntäminen ja tukeminen, Petri Heinimaa kertoo.

Kymijoen suunta näyttää hyvälle

Kymijokeen on Luonnonvarakeskuksen mukaan istutettu enimillään noin 350 000 lohen vaelluspoikasta. Istutusmäärät ovat kuitenkin pienentyneet noin 150 000 vaelluspoikaseen. Tämä johtuu Luonnonvarakeskuksen mukaan määrärahojen ja vesistön kuormittajille asetettujen istutusvelvoitteiden pienenemisestä.

Luonnonvarakeskuksen sopimuskasvatustoimintaa seuraa ja ohjaa maa- ja metsätalousministeriö. Ainakin seuraavat pari vuotta Luonnonvarakeskuksen tekemät istutusmäärät (siirryt toiseen palveluun) Kymijokeen ovat jatkumassa nykyisellä tasolla.

Istutusten tarkoitus on tukea lohen luontaista lisääntymistä. Heinimaan mukaan luontainen lisääntyminen on pikkuhiljaa vahvistunut Kymijoessa. Suunta on hyvä.

– Esimerkiksi Torniojoelta ja Ruotsin puolelta jokialueilta on raportoitu lohien apaattisuutta. Ruokavirasto on tutkinut sitä vitamiinin puutteena. Kymijoen suunnalta tällaista ei toistaiseksi ole kuulunut. Siinä mielessä ainakin tällä hetkellä näyttää ihan valoisalta.

Muokattu 31.7.2019 klo 5:23: Korjattu tieto yksivuotiaiden jokipoikasten istuttamisesta Kymijokeen. Yksivuotiaita lohen jokipoikasia on istutettu Kymijokeen edellisen kerran vuosina 2007 ja 2009, ei 2007–2011, kuten jutussa aiemmin mainittiin.

Lue seuraavaksi: Lohi on sopeutunut täydellisesti synnyinjokeensa — hävinnyt lohikanta vie mukanaan tuhansien vuosien kehityksen