Miten Maan ohittanut asteroidi jäi tutkijoilta piiloon? Tähtitieteen professori kertoo, kuinka ihmiskunta selviäisi uhkaavasta sukupuutosta

Avaruus- ja tähtitieteen professori Karri Muinosen mukaan pieniä asteroideja on vaikea kartoittaa, mutta suuret ovat hyvin tiedossa.

tiede
La Sillan observatorio Chilessä.
Potentiaalisia keinoja asteroidituhon välttämiseen on useampia. Tutkimusta tehdään jatkuvasti.Alexandre Santerne / ESO

Maapallon ohitti arviolta 57–130-metrinen asteroidi viime torstaina. Kappale lensi maapallon ohi 24 kilometrin sekuntivauhtia vain 70 000 kilometrin etäisyydeltä; esimerkiksi Kuun kiertorata on noin viisi kertaa kauempana.

Asteroid 2019 OK:n ohitus tuli tutkijoille yllätyksenä. Kappale havaittiin vasta alle 24 tuntia ennen ohitusta.

Aiheesta aiemmin: 30 kertaa Hiroshiman ydinpommin tuhovoiman omaava asteroidi ohitti Maan "liian läheltä" ja yllättäen – "Se on kaupungintuhoaja"

Tavallisesti asteroidit ovat tiedossa jo vuosia ennen ohitusta. Esimerkiksi keväällä uutisoitiin, että vuonna 2029 Maan tulee ohittamaan 300-metrinen Apophis-asteroidi, vain noin 30 000 kilometrin päästä.

Kuinka on siis mahdollista, että kaupungintuhoajaksi ristitty Asteroid 2019 OK vaikutti tulleen tiedeyhteisölle ja siten koko maailmalle täytenä yllätyksenä? Yle kysyi asiasta Helsingin yliopistolla tähtitieteen laitoksella ja Maanmittauslaitoksella työskentelevältä professorilta Karri Muinoselta.

Miksi tutkijat eivät havainneet kaupungintuhoajaa aikaisemmin?

– Tämän kokoluokan asteroideista tunnetaan todellisuudessa yksinkertaisesti niin pieni osa, että tällaiset lähikohtaamiset voivat tapahtua yllättäen. Kukaan ei pysty seuraamaan tuntemattomia kohteita, Muinonen sanoo.

– Asteroid 2019 OK -luokan kappaleiden kartoittamiseen kestää useita kymmeniä vuosia. Kilometriluokan asteroideista tunnetaan yli 90 prosenttia, mutta 50–100 metrin luokassa puhutaan enää muutamista prosenteista, enimmillään kymmenestä prosentista.

–Jatkuvasti on käynnissä etsintäohjelmia, mutta aurinkokunnan geometriasta ja havainto-olosuhteista johtuen kappaleita ei voi havaita nykyisillä laitteilla yhtään tätä nopeammin, Muinonen kertoo.

Kuinka usein ohitsemme viilettää asteroideja, ja kuinka suuri osa niistä on tiedossa jo etukäteen?

– Kun puhutaan pienimmistä asteroideista, joilla on Hiroshiman ydinpommin teho, niitä räjähtää ilmakehässä jatkuvasti. Ilmakehä suojaa meitä. Sitten taas harvinaisempia ovat tällaiset Tšeljabinsk-tapaukset, joissa ilmakehässä pamahtaa läpimitaltaan muutaman kymmenen metrin kappaleet.

– Viime viikon kaupungintuhoaja-tapauksen kohdalla olisi ollut myös todennäköistä, että se olisi tuhoutunut ennen osumistaan maahan, jos se olisi ollut tavallinen, kivi- ja hiilipitoinen asteroidi. Vaikutukset olisivat olleet räjähdyspaikan lähiseudulla melkoiset.

Muinonen vertaa mahdollista vaikutusta Tunguska-tapaukseen. Vuonna 1908 harvaan asutussa Siperiassa räjähti oletetusti ilmakehän läpi tullut, läpimitaltaan arviolta 50–190-metrinen asteroidi. Räjähdys tuhosi 2 000 neliökilometriä metsää ja tappoi todennäköisesti kolme ihmistä.

Karri Muinonen
Helsingin yliopiston tähtitieteen laitoksella ja Maanmittauslaitoksella työskentelevä professori Karri Muinonen.Anniina Wallius / Yle

Onko asteroidien koostumuksella paljon merkitystä niiden tuhovoiman suhteen?

– On, kyllä. Jos maata uhkaisi hyvinkin rauta- ja nikkelipitoinen asteroidi, ei sen tarvitsisi olla edes kovin iso, jotta se tulisi ilmakehästä läpi. Vain kymmenen metriä halkaisijaltaan oleva kappale voisi läpäistä ilmakehän. Massa on se mikä merkitsee, Muinonen sanoo.

Onnistuisimmeko välttämään joukkosukupuuton?

Professori Karri Muinosen mielestä meidän tavallisten tallaajien ei kannata olla kovin huolissamme avaruuden asteroidiaktiivisuudesta, mutta tietoisuutta avaruudesta olisi hyvä lisätä.

– Seuraavan vuosisadan aikana ei ole nykytiedon valossa odotettavissa varsinaista uhkaa. Työnteon ja tutkimuksen on jatkuttava, jotta asteroidipopulaatio saadaan kartoitettua ja jottei enää tule viimeviikkoisen kaltaisia yllätyksiä.

– Ei ole kyseessä yhden vaalikauden juttu, vaan kymmenien vuosien työ.

Kuinka todennäköistä sitten on, että maahan törmäisi lähivuosisatoina suuri, kaupungintuhoajaa kookkaampi kappale?

– No, pitkässä juoksussa se on tasan tarkkaan satavarmaa, että asteroiditörmäyksiä tulee, jos niille ei tehdä jotain.

Muinonen kertoo, että asiantuntijat panostavat tällä hetkellä aktiivisesti mitigointi- eli estämistutkimukseen. Siinä keskitytään selvittämään, kuinka asteroidien lentoratoja voitaisiin muuttaa ja manipuloida törmäysten välttämiseksi. Hereillä tilanteeseen ollaan YK:ta myöten.

– Niin sanottu gravitaatiotraktori olisi yksi, rauhanomainen vaihtoehto: avaruuteen vietäisiin massa, jolla alettaisiin vetää haluttua asteroidia eri radalle. Toisaalta voisimme asettaa asteroidin pintaan moottoreita, joilla rataa voitaisiin muuttaa.

– Väkivaltainen ja kiireellisin keino olisi kappaleen räjäyttäminen ydinaseilla.

Yhdysvaltojen avaruushallinto Nasa on toistaiseksi tehnyt radanmuutoskokeita. Niiden tuloksia löytyy verkosta.

Euroopan avaruusjärjestö Esalla on tällä hetkellä äänestyspöydällä Hera-tehtävä, ja jos se hyväksytään syksyllä, aloitettaisiin vastaava työ myös täällä. Tätä kutsutaan avaruusturvallisuus- tai Space Situational Awareness -toiminnaksi.

Jos Maata uhkaisi 12–15 kilometriä läpimitaltaan oleva asteroidi, eli arviolta samankokoinen kuin aikanaan dinosaurukset hävittänyt kappale, mitä ihmiskunta voisi tehdä selviytyäkseen tuholta?

– Tuon kokoisia asteroideja ei ole Maan lähipopulaatiossa ainoatakaan, se tiedetään hyvin suurella varmuudella. Jos sellainen ilmenisi, se todennäköisesti havaittaisiin useita kymmeniä vuosia etukäteen. Silloin meillä olisi aikaa tehdä kaikki tarvittava kappaleen radan muuttamiseksi, vaikka se olisi noin suuri, Muinonen sanoo.

Muinonen painottaa, että tärkeintä tällaisessa tilanteessa olisi uhan aikainen havaitseminen. Kolmekymmentä vuotta saattaisi riittää.

– Mikäli saisimme tietää kappaleesta vasta kymmenen vuotta ennen arvioitua törmäystä, niin... se olisi aika lyhyt aika. Minun mielestäni liian lyhyt aika.

Lue lisää:

Kiinnostaako tiede? Testaa, jäikö alkuvuoden tiedeuutisista mitään mieleen

Jos suuri asteroidi olisi törmäämässä Maahan, kerrottaisiinko siitä meille? 9 kysymystä ja vastausta asteroidien aiheuttamasta uhasta

Lisää muualla:

Esa's Hera asteroid mission borrows eyes of Nasa's Dawn (siirryt toiseen palveluun)