VIDEO: Paljain jaloin veden pinnalla 70 km/h – paljasjalkavesihiihdossa tehdään jopa kymmenien metrien hyppyjä

Sukseton vesihiihtäjä pysyy pinnalla vauhdin, keskivartalon ja taivasta kohti sojottavien varpaiden avulla.

vesihiihto
Evert Aartsen Jr. harrastamassa paljasjalkavesihiihtoa.
Lajin huippu Evert Aartsen jr harjoittelee Kokkolassa.

Se tunne, kun vene vetää ja jalat nuolevat veden pintaa. Kun pinnistää itsensä vetoköyden päässä irti aallosta ja yrittää osua hyppyrille. Ja sitten tempautuu ylös pitkään liitoon!

Barefootingin MM- ja EM-mitalisti Evert Aartsen jr:n haltioitunut ilme kertoo sanoja enemmän suksettoman vesihiihdon lumosta.

Rutinoitunut kilpailija tuntee heti, kun SE, The hyppy, lähtee.

– Aivan kuin vedettäisiin housuista suoraan ylös! Liidät ja liidät, ja haluat sen tunteen yhä uudestaan!

Juuri sellaisen fiiliksen hypyllä Evert Aartsen jr on rankattu maailmantilaston kakkoseksi. Lukema vetää hiljaiseksi: 26,9 metriä.

– Olen kai oppinut hyvän tekniikan, mies vastaa olkapäitään kohauttaen.

Evert Aartsen Jr.
Evert Aartsen jr:in isä on lajin moninkertainen euroopanmestari.Kalle Niskala / Yle

Luulisi, että jalat huutaisivat kisan jälkeen hoosiannaa.

Evert Aartsen jr korjaa tottuneen kärsivällisesti harhaluuloa. Paljasjalkahiihtäjän jalkapohjat eivät ole naarmuilla tai verillä. Nahka ei irtoa rullalle eikä kovetu korpuksi.

– Hiihdon jälkeen iho on kuin jalkahoitajan käsittelystä, pehmeä ja hierotun tuntuinen.

Lähtö makuulta

Aartsen solahtaa Kokkola Barefooter-seuran harjoitusmontun aaltoihin. Oikea lähtöasento on maata selällä köyden päällä. Kun vene lähtee liikkeelle, hiihtäjä kohottautuu istualleen. Kun vauhti kasvaa, on aika nousta seisomaan.

– On mahtava fiilis, kun saa vetonarun käteensä ja vauhti lähtee kiihtymään. Kropassa on jännitys, joka räjähtää adrenaliinipiikiksi, Aartsen kuvailee.

Ketterän oloinen pikkuvene kyntää pohjalaisen sorakuopan vihertävänsinistä vettä. Parasta kuulemma on, jos vene tekee pientä ja pehmeää aaltoa.

Aartsenin jalat nostattavat komeat räiskepatsaat korkealle.

Miehellä on yllään pehmustettu märkäpuku, jonka alla on pelastusliivit. Moni käyttää puvun alla myös topattuja shortseja. Kypärä on pakollinen vain hypyissä, ja niissä moni myös haluaa käyttää hanskoja.

Barefootingissa kilpaillaan hyppyjen lisäksi myös pujottelussa ja kuvioissa.

Miehen jalkapohjat.
Jalkapohjat säilyvät lajissa ehjinä.Kalle Niskala / Yle

Aartsen pitää vetonarusta kiinni välillä kädellä, välillä jalalla. Hän kääntyilee, ottaa puomista kiinni ja tasapainoilee takaperin veneen rinnalla. Yhtäkkiä mies kierähtää veden pintaan selälleen ja istualleen.

70 kiloa painavalla paljasjalkahiihtäjällä on treenattu keho.

– Moni luulee, että tässä tarvitaan kovat jalkalihakset, mutta tärkeämpää on, että keskivartalosta löytyy voimaa. Sillä pidetään tasapaino, Aartsen selittää.

Myös varpailla on yllättävän suuri merkitys. Jos niitä kipristää veneen perässä alaspäin, jalka ”haukkaa” vettä ja hiihtäjä kaatuu heti.

Pieniä kolhuja

Kilpailussa vetovene saa ajaa korkeintaan 73 km tunnissa.

– Itselle sopiva vauhti riippuu esimerkiksi omasta painosta. Itse tykkään yli 70 kilometrin vauhdista. Kevyimmät hiihtäjät pysyvät pinnalla 20 km/h nopeudella.

Paljasjalkavesihiihtäjä jättää jälkeensä vesisuihkun.
Paljain jaloinkin vesihiihtäessä nousee komea vesipatsas.Kalle Niskala / Yle

Evert Aartsen jr sanoo hurjalta näyttävän lajin olevan mainettaan turvallisempi.

– Jääkiekossa ja futiksessa tapahtuu suhteessa loukkaantumisia huomattavasti enemmän kuin paljasjalkavesihiihdossa.

Hän harmittelee, että Suomessa jo alkujaan pieni laji on hiipunut entisestään, ja uskoo yhtenä suurena syynä olevan, että moni pitää lajia vaarallisena.

Välillä sattuu ja tapahtuu, kuten kaikessa urheilussa. Evert Aartsen jr aristaa äskettäin tapahtunutta kylkiluumurtumaa.

Pikkupojasta paljasjalkahiihtäneen miehen loukkaantumislista on kuitenkin lyhyt: kerran olkapää sijoiltaan, pieniä ruhjeita, kerran käsi poikki, nyt murtunut kylkiluu.

Mieheltä kysytään usein, eikö kovasta vauhdista kaatuminen hirvitä.

– Vastaan aina, että kumman itse valitsisit, hypyn 70 km/h ajavasta autosta katuun vai samaa vauhtia ajavasta veneestä veteen. Itse valitsen mieluummin veden.

Vene vetää paljasjalkavesihiihtäjää perässään.
Kokkolassa on hyvät puitteet harjoitella.Kalle Niskala / Yle

Kokkola maailmankartalla

Evert Aartsen jr:n isä, lajin moninkertainen Euroopan mestari, Evert Aartsen, tuli Suomeen Hollannista valmentamaan vesihiihtomaajoukkuetta 1980-luvulla ja jäi maahan.

Lajin huippumaita ovat USA ja Australia. Euroopassa aktiivisimpia ovat Saksa ja Hollanti.

– Suomessa kaikki harrastajat ja kilpailijat tietävät Kokkolan, ja kyllä meidät tunnetaan maailmallakin, Aartsen jr kertoo.

Paljasjalkamestarilla on kolme unelmaa, joista mikään ei tunnu mahdottomalta saavuttaa.

Ykkösenä listalla on voittaa kultaa seuraavissa MM-kilpailuissa.

– Olisi siistiä päästä joskus hyppäämään niin, että minua vetää lentokone tai helikopteri. Haaveilen myös omasta vesihiihtokoulusta barefootin paratiisissa, Floridassa.