Kaksi vuotta sitten Lempäälässä hätkähdyttäneet oudot möllykät ovat täällä taas: Heinäkuun helteet lisäsivät hyytelösammaleläimiä

Sammaleläinten torjunta on haastavaa, sillä laji leviää voimakkaasti.

vieraslajit
Pectinatella magnifica -sammaleläin
Arkistokuva. Heinäkuun helteet ovat saaneet hyytelösammaleläimen leviämiämään. Marjut Suomi / Yle

Kaksi vuotta sitten uimarannalla huomiota herättäneet oudot möllykät eli hyytelösammaleläimet ovat taas lisääntyneet voimakkaasti.

Heinäkuun helteet lämmittivät järvivedet, ja sen takia olosuhteet hyytelösammaleläimen leviämiselle ovat olleet suotuisat, kertoo Pirkanmaan Ely-keskus.

Hyytelösammaleläimiä löytyi kaksi vuotta sitten Lempäälästä, mistä uutisoitiin valtakunnallisesti. Myös nyt valtaosa havainnoista on tehty Lempäälässä ja Vesilahdella.

Viime kesänä myös Keski-Suomessa tehtiin kaksi havaintoa tästä uudesta vieraslajista.

Ely-keskus pyytää viime kesän tapaan kansalaisia ilmoittamaan havainnostaan vieraslajiportaaliin www.vieraslajit.fi (siirryt toiseen palveluun).

– Hyytelösammaleläimen yhdyskunnat ovat muodoltaan pallomaisia ja paikallaan pysyviä. Lajimäärityksen varmistamiseksi olisi ilmoitukseen tärkeää liittää valokuva, neuvoo vesitalousasiantuntija Sami Moilanen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) on sisävesilaji, jonka kasvu edellyttää yli 12 asteen veden lämpötilaa. Laji menestyy parhaiten runsasravinteisissa ja lämpimissä vesissä. Havaintoja tulee yleensä elo–syyskuussa.

Yhdyskunnat hajoavat alle 16-asteisessa vedessä. Loppukesällä ja syksyllä sammaleläin muodostaa lisääntymissoluja, joiden avulla ne leviävät todennäköisesti vesilintujen tai painolastivesien mukana uusille alueille.

Vuoksessa jo 20 vuoden ajan

Yhdyskunta kiinnittyy yleensä vesikasveihin, rantakivikkoon tai esimerkiksi laiturin rakenteisiin, mutta voi irrottautua ja kellua vedessä. Ihanteellinen kasvupaikka on matala vesialue, jossa veden vaihtuvuus on hyvä.

Viime kesänä suomalaiset tutkijat tutkivat yhdessä virolaisen yliopiston ja sveitsiläisen EAWAG:in tutkijoiden kanssa Lempäälän Kirkkojärvellä ja Pirkanmaan Pyhäjärvellä tavatun hyytelösammaleläimen alkuperää. Alkuperä ei selvinnyt, vaan siitä kaivataan lisätutkimusta.

Hyytelösammaleläin on vieraslaji, jota on tavattu Vuoksen vesistössä jo noin 20 vuoden ajan. Vuoksen vesistöön sammaleläimet ovat levinneet todennäköisesti rahtilaivojen painolastiveden mukana.

Aluksi ajateltiin, ettei lajia ole Vuoksen ulkopuolella.

– Kesän 2016 jälkeen sitä on kuitenkin havaittu myös Vuoksen vesistön ulkopuolella, aluksi Lempäälän Kirkkojärvessä ja vuosina 2018 ja 2019 myös Pirkanmaan Pyhäjärven eteläosissa, Moilanen sanoo.

Näin vieraslajin leviämistä voi estää

Sammaleläinten torjunta on Ely-keskuksen haastavaa, sillä se leviää voimakkaasti. Niiden lisääntymistä voi yrittää estää esimerkiksi keräämällä sammaleläinten yhdyskunnat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pois vedestä tai laiturirakenteista eli ennen kuin ne alkavat tuottaa lisääntymissoluja.

Nämä voi erottaa pieninä mustina pisteinä yhdyskunnan sisällä. Havaitut eläimet tulisi Ely-keskuksen mukaan nostaa maalle, jossa ne kuolevat helposti. Kuolleet eläimet voi esimerkiksi kompostoida tai haudata maahan. Sammaleläinten esiintymistä voi yrittää vähentää myös poistamalla rannasta mahdollisia kiinnittymispintoja, kuten ilmaversoisia vesikasveja ja rantaveteen pudonneita oksia.

Kalastusvälineiden ja veneiden puhdistamiseen pitäisi kiinnittää huomiota, ettei vieraslaji leviäisi.

Lue lisää:

Uimarannan outo möllykkä paljastui sammaleläimeksi – Lempäälän löytö ensimmäinen Vuoksen vesistön ulkopuolella

Viranomaiset selvittävät tehokkaasti leviävän hyytelösammaleläimen yleisyyttä Pirkanmaalla

Keski-Suomessa on tehty tänä kesänä kaksi havaintoa uudesta vieraslajista, hyytelösammaleläimestä