Kirjeenvaihtaja kertoo isoista asioista arjen kohtaamisten kautta – mutta hirvittääkö paluu Moskovaan? Entä mistä tulee Ruotsin iso teema?

Ylen ulkomaankirjeenvaihtajat ovat yleisön tavattavissa Helsingissä järjestettävässä Pointti-tapahtumassa.

ulkomaantoimittajat
Kirjeenvaihtaja kertoo isoista asioista arjen kohtaamisten kautta
Kirjeenvaihtaja kertoo isoista asioista arjen kohtaamisten kautta

– Tämän työn kiinnostavimpia haasteita on näyttää, miten joku Kiinassa valtiotasolla tehty päätös näkyy kiinalaisten arkielämässä, sanoo Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen.

– Jos onnistun kertomaan tästä, niin toivottavasti yleisön tieto Kiinasta lisääntyy ja kiinnostus maata kohden kasvaa, Matikainen kiteyttää kirjeenvaihtajan työn merkityksen.

Hänen mukaansa olemalla läsnä kirjeenvaihtaja saa näköalan asemamaansa ihmisten elämään.

Ylen ulkomaankirjeenvaihtajat ovat nyt koolla Suomessa, ja torstaina yleisön tavattavissa Helsingin Kansalaistorilla.

Ulkomaankirjeenvaihtajat turvallisuuskoulutuksessa 2019
Kirjeenvaihtaja voi joutua kiperiinkin tilanteisiin. Kirsi Heikel ja Susanna Turunen elvytysharjoituksessa. Jenny Matikainen, Suvi Turtiainen, Petri Raivio ja Paula Vilén tarkkailevat tilannetta. Laura Hyyti / Yle

Pohjoismaihin avoimin mielin

Kirsi Heikel on lähdössä kirjeenvaihtajaksi Pohjoismaihin, asemapaikkanaan Tukholma.

– Kirjeenvaihtajakauden isoksi teemaksi voi muodostua melkein mitä tahansa, vaikkapa Itämerellä sattuva öljykatastrofi tai jopa jokin väkivaltaisuus. Tai Venäjän taholta voi tapahtua jotain, joka johtaa seurauksiin Ruotsissa. Ennalta ei voi tietää, ja se tekee tilanteen kiinnostavaksi.

Vaikka Ruotsissa tuntuu yhä kansankodin turvallinen perintö, joissain kaupungeissa eletään jengiväkivallan varjossa ja poliisit kantavat automaattiaseita. Heikel sanoo, että siirtolaisaallon jälkeen on Ruotsissa käynnissä iso sopeuttamistyö.

– Nyt pitää kirjeenvaihtajan mennä kysymään, kuinka paikallinen väki asian näkee, ja onko maa todella niin jakautunut kuin miltä näyttää, Heikel suunnittelee.

Eurooppa hahmottuu paikan päällä

Myös EU-kirjeenvaihtajan pestiltä Suomeen palaava Petri Raivio korostaa asioiden kohtaamista paikan päällä. Kolme vuotta sitten Raivio meni erilaiseen Brysseliin kuin minkä nyt jättää taakseen.

– Kun aloitin hommat, Britanniassa oli juuri pidetty brexit-kansanäänestys. Barack Obama oli vielä Yhdysvaltain presidentti, eikä Donald Trumpia pidetty todennäköisenä seuraajana. Pakolaiskriisin seuraukset ja vaikutus oikeistopopulismin nousuun eri puolilla Eurooppaa ovat sitten työllistäneet minua, Raivio kertoo.

Etäisenä pidetyn Euroopan unionin todellisuus hahmottuu varsinkin silloin, kun poistuu Brysselistä.

– Olen matkustanut aina tilaisuuden tullen eri puolille Eurooppaa – Italiaan, Unkariin, Romaniaan ja muualle – selvittämään esimerkiksi sitä, miltä oikeusvaltio-ongelmat paikan päällä näyttävät. Jos haluaa tietää, kuinka asiat ovat vaikkapa Puolassa, on syytä mennä sinne, Raivio miettii.

Ylen ulkomaankirjeenvaihtajat yhteiskuvassa kesällä 2019
Ylen kirjeenvaihtajia koolla Pasilassa. Kuvassa vasemmalta Paula Vilén, Susanna Turunen, Kirsi Heikel, Jenny Matikainen, Suvi Turtiainen, Erkka Mikkonen ja Mika Hentunen. Laura Hyyti / Yle

Paluu Moskovaan ei hirvitä

Erkka Mikkonen on palannut Venäjän-kirjeenvaihtajaksi. Tätä ennen hän asui puolitoista vuotta Buenos Airesissa. Työ Argentiinan pääkaupungissa antoi hengähdystauon seitsemän Moskovan-vuoden jälkeen.

– Nyt on taas motivaatiota aloittaa uudelleen työt Venäjällä, Mikkonen sanoo.

– Maa ei tosin tunnu puolessatoista vuodessa juuri muuttuneen, hän lisää.

Edellisen toimittajakautensa aikana hän joutui Venäjän viranomaisten silmätikuksi nostettuaan esille ihmisoikeusrikkomukset Tshetsheniassa. Nyt kuukauden Moskovassa elettyään Mikkonen sanoo tarttuneensa työhön rauhallisin mielin.

– Suomalaisena toimittajana minun asemani on etuoikeutettu, kun sitä vertaa venäläisiin riippumattomiin toimittajiin. Heidän työ voi olla hengenvaarallista, etenkin Venäjän eteläosissa.

Mikkonen muistuttaa, että Venäjä ei henkilöidy ainoastaan presidentti Vladimir Putiniin.

– Haluan kertoa myös venäläisten arkielämästä. Esimerkiksi Moskovan kaltaisen suurkaupungin nuorisokulttuurissa tapahtuu paljon.

– Pitää kuitenkin voida sanoa suoraan, että nykyisellään Venäjä ei oikeastaan ole demokratia. Tämä ei ole mielipide, vaan monien selvitysten tukema tosiasia, Mikkonen sanoo.

– On aika outoa ja suomettunutta, että kotimaassa saattaa yhä joku katsoa, ettei tällaista tosiasiaa ole viisasta tuoda julki, Mikkonen lisää.

Palaute auttaa pääsemään kuplasta

Yleisön kommenttien ja sosiaalisen median myötä myös kirjeenvaihtajat saavat työstään entistä välittömämpää palautetta.

Petri Raivio ei ole kuitenkaan joutunut erityisen ärhäkän arvostelun kohteeksi. Raivio arvelee tämän johtuvan siitä, että suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä Euroopan unioniin.

– Olisi kuitenkin hyvä jo päästä irti sellaisesta ajatustavasta, että asiat tapahtuvat "siellä Euroopassa". Suomihan on jo pitkään ollut vahvasti osallisena EU:ssa.

Kaksi vuotta Pekingissä elänyt Jenny Matikainen puolestaan kokee, että yleisön viestit auttavat pääsemään pois "Kiina-kuplasta".

– Palaute muistuttaa, että Kiinassa asuvalle päivänselvät asiat vaativat monesti jutuissa tarkempaa avaamista. Tällainen on jo mittakaava. Jos puhutaan vaikkapa ympäristöongelmien ratkaisusta, on syytä muistuttaa, että esimerkiksi pelkästään Shanghaissa elää 23 miljoonaa ihmistä.

Myös Petri Raivio näkee, että kirjeenvaihtajan tehtävä on asettaa uutiset yhteyksiinsä. Ajankohtaisena esimerkkinä hän mainitsee Unkarin esittämän arvostelun, jossa ei kuitenkaan ole kyse Unkarin ja Suomen välisestä kiistasta. Puheenjohtajamaana on Suomella Euroopan parlamentin laaja tuki.

Kirjeenvaihtajia siis tarvitaan – muistuttamaan kokonaisuudesta, ja näyttämään muutosten vaikutus ihmisten arkielämään.

Kirjeenvaihtajat yleisön tavattavissa

Ylen kirjeenvaihtajat ovat nyt koolla Helsingissä, ja myös yleisön tavattavissa Kansalaistorilla torstaina kello 15.15–16.00.

Tässä jutussa mainittujen ohella ovat mukana myös Afrikassa työskentelevä Liselott Lindström ja Pariisista tuttu Annastiina Heikkilä.

Esiintyminen linkataan tämän jutun yhteyteen, ja kaupunkifestivaali Pointtia voi seurata Ylen Areenassa jo nyt. Kaupunkifestivaali Pointin torstain ohjelman löydät tästä.

Tässä jutussa haastateltu Jenny Matikainen vertaili kesäkuussa suomalaisten ja kiinalaisten lomia – Hänestä harvassa maassa näkee sellaista sitkeyttä kuin Kiinassa.

Moskovaan palannut Erkka Mikkonen kertoi kesäkuussa Venäjän tiukentuvasta internet-lainsäädännöstä. Mikkosen mukaan vallanpitäjien mielestä vääränlainen vitsi voi yhä johtaa sakkoihin tai jopa vankilatuomioon.

Petri Raivio kirjoitti heinäkuun alusta asemamaastaan Belgiasta, verraten sitä Suomeen. Petrin mielestä Belgia on mainettaan parempi.

Tähän asti A-studiossa työskennellyt Kirsi Heikel nimitettiin kesäkuussa Ylen Pohjoismaiden kirjeenvaihtajaksi Riikka Uosukaisen jälkeen.