Talonpoikaisveneiden ohjastajat ukkoutuvat – jokaisella saaristopitäjällä on kisoissa oma mallinsa

Paraisten Iniössä asuva Gunnar Björklund heitti tänä kesänä talviturkkinsa satavuotiaan verkkoveneen kaaduttua. Lauantaina hän kisaa paatillaan Naantalissa.

Parainen
Konsti-paatilla on ikää noin sata vuotta. Tällä iniöläinen Gunnar Björklund on kisaillut saaristossa.
Konsti-paatilla on ikää noin sata vuotta. Tällä iniöläinen Gunnar Björklund on kisaillut saaristossa.Lassi Lähteenmäki / Yle

Gunnar Björklundilla ei ole ihan tarkkaa muistikuvaa siitä, kuinka monta kertaa hän on osallistunut talonpoikaisveneiden purjehduskisaan. Vyöllä on kuulemma ainakin satakunta starttia, ja lisää tulee.

Björklundin vene on satavuotias verkkovene, jonka hän osti Taivassalon Hakkeenpäästä. Paatti oli jokseenkin huonossa kunnossa, mutta Oiva Holmroos Iniön Perkalasta kunnosti sen.

Björklund pitää vanhojen saaristolaisveneiden purjehduskisoista.

– Se on mukava harrastus. Kisoissa tapaa muita saman alan ihmisiä.

Hän uskoo, että myös oma pojanpoika innostuu vanhoista veneistä ja lähtee kisoihin mukaan. Björklundin mielestä sukupolvenvaihdos tulisi tarpeeseen, sillä nykyiset kipparit alkavat olla ikämiehiä.

Purjeet suurenevat ja kaatumisriski kasvaa

Talonpoikaisveneet ovat rannikon ja saariston perinteisiä puuveneitä ennen moottoriaikaa. Verkkovene on kattamaton, isovene on yleensä puoliksi katettu. Muun muassa näillä paateilla on ennen kalastettu ja viety tuotteita markkinoille kaupunkiin.

Jokainen venetyyppi on suunniteltu ympäristön olosuhteisiin – tämän takia jokaisella saaristopitäjällä on oma mallinsa. Matalissa vesissä kölin pitää olla matala, ulkosaaristossa pitää taas varautua koviin tuuliin.

Vanhat saaristolaiset tunnetaan siitä, etteivät he juurikaan harrasta uintia. Monet vanhan polven kalastajat ovat jopa uimataidottomia.

Gunnar Björklund on jo ehtinyt kaatua omalla Konsti-verkkoveneellään tänä kesänä. Talviturkki tuli heitettyä samalla. Hän myöntää, ettei sitä muuten tulisikaan uitua.

– Kun tulee jotain puuskia, niin se menee laakista nurin. Ei siinä muuta, kun maihin vaan, vene tyhjäksi ja uudestaan menoksi.

Monen talonpoikaisveneen kaatumisherkkyys johtuu siitä, että purje on suurempi kuin alkuperäinen joskus sata vuotta sitten. Isommalla purjeella saa kisoissa paremman vauhdin.

Osa kilpailijoista haluaa silti purjehtia pienemmällä, vanhan mallin mukaisella purjeella.

Naantali häämöttää lauantaina 3. elokuuta

Talonpoikaisvenekilpailuihin osallistuminen ei ole ihan pikku juttu. Paatin hinaaminen vie aikaa, jos kisat ovat kaukana. Tämän takia monet kisat ovat kärsineet osanottajapulasta.

Gunnar Björklund aikoo osallistua seuraavaksi Naantalin kisoihin 3. elokuuta.

– Kyllä siinä pitää olla aika tarkka. Mistä tuulee, miten tuulen ottaa, kuinka rohkea on ja kuinka lähelle rantaa uskaltaa mennä, ettei tuuli lopu, Björklund pohtii.