Näitä muutoksia alkava lukuvuosi tuo mukanaan: vierasta kieltä jo ekaluokalta, mahdollisuus uusia yo-kokeita rajattomasti

Alkava lukuvuosi tuo mukanaan monia muutoksia, joista tärkeimmät kokosimme tähän artikkeliin.

opiskelu
Alakouluikäiset lapset istuvat vierekkäin penkillä, yhdellä on reppu sylissään.
Nyt koulun aloittavat ekaluokkalaiset alkavat opiskella vierasta kieltä jo ensimmäisen kouluvuoden aikana.Riika Raitio / Yle

Valtaosassa Suomea koulut alkavat tällä viikolla. Aikaisimmillaan syyslukukausi käynnistyy 7. elokuuta Rovaniemellä. Esimerkiksi Turussa koulutielle astellaan viikkoa myöhemmin, 14. elokuuta.

Alkava lukuvuosi tuo mukanaan monia muutoksia, joista tärkeimmät listasimme alle.

Varhaiskasvatus

Opetushallituksen laatimat valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet tulivat voimaan vuoden 2019 alusta. Varhaiskasvatuksen järjestäjät ottivat käyttöön niiden perusteella laaditut varhaiskasvatussuunnitelmat elokuun alussa.

Uusissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa painotetaan esimerkiksi laaja-alaisen osaamisen taitoja, kuten ajattelua ja oppimista, itsestä huolehtimista, kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja itsensä ilmaisemista, monilukutaitoa ja tieto- ja viestintäteknistä osaamista sekä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja.

Vuonna 2018 alkanutta maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua jatketaan. Kokeilun piirissä on mukana kolmasosa kaikista 5-vuotiaista.

Peruskoulut

Peruskoulussa opiskeltava ensimmäinen vieras kieli (A1-kieli) aloitetaan jatkossa viimeistään ensimmäisen luokan keväällä. Aiemmin ensimmäinen vieras kieli alkoi kolmannella luokalla.

Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat ovat tänä vuonna ensimmäistä kertaa käytössä kaikilla peruskoulun vuosiluokilla.

Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuosiluokilla 1–6 jo vuonna 2016. Yläkoulussa käyttöönotto on ollut portaittaista, ja tänä syksynä uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön yläkoulun viimeisellä eli yhdeksännellä vuosiluokalla.

Lue tästä, millaisia muutoksia opetussuunnitelma on tuonut mukanaan ja tästä, miten se on muuttanut koulujen arkea.

Lukiot

Syksystä alkaen ylioppilaskokeita saa uusia rajoituksetta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ylioppilastutkinnon ollessa kesken hylätyn kokeen saa nyt uusia kolme kertaa aiemman kahden sijaan.

Jatkossa ylioppilaskokeessa koesuoritusta heikentävä syy (siirryt toiseen palveluun), kuten lukihäiriö, sairaus tai vamma otetaan huomioon ensisijaisesti myöntämällä koetilanteeseen erityisjärjestelyjä. Koepisteisiin saa hyvitystä vain poikkeustapauksissa.

Uusi lukiolaki ja uusi ylioppilastutkintolaki tulivat voimaan elokuun alussa. Lukiolaki esimerkiksi velvoittaa lukiot tekemään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.

Osa lakimuutoksista alkaa näkyä lukioiden arjessa vasta myöhemmin. Lähivuosina lukiokurssit muuttuvat opintopisteiksi ja ylioppilastutkinnon pakollisten kokeiden määrä kasvaa neljästä viiteen.

Lukiolaisten opintotukikuukausien määrää nostetaan yhdeksästä kymmeneen lukuvuodessa. Pienituloisten perheiden lapsille aletaan maksaa kuukausittaista oppimateriaalilisää osana opintorahaa.

Vanhempien tulot eivät enää vaikuta itsenäisesti asuvien alle 18-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen.

Ammatillinen koulutus

Ammatilliseen koulutukseen palkattaneen lisää opetushenkilökuntaa vielä tämän vuoden puolella.

Kesäkuun lisätalousarviossa hallitus osoitti 20 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan tällä lisärahoituksella voidaan palkata jo kuluvan vuoden aikana 300–400 uutta ammatillisen koulutuksen opettajaa tai muuta opetushenkilöstön jäsentä.

Pienituloisten perheiden lapsille aletaan maksaa kuukausittaista oppimateriaalilisää osana opintorahaa.

Vanhempien tulot eivät enää vaikuta itsenäisesti asuvien alle 18-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen.

Korkeakoulut

Ensi keväänä tulee voimaan korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen viimeinen vaihe. Jatkossa korkeakoulut valitsevat vähintään puolet opiskelijoistaan toisen asteen arvosanojen perusteella. Yliopistoon haettaessa tarkastellaan ylioppilastutkinnon arvosanoja ja ammattikorkeakouluihin haetaan ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanoilla.

Aiemmin käytössä oli myös toisen asteen todistuksesta saataviin lähtöpisteisiin sekä valintakokeeseen perustuva yhteispistevalinta. Sen on tarkoitus poistua käytöstä kevään 2020 hauissa.

Siirtohakua korkeakoulujen sisällä joustavoitetaan vuoden 2020 alusta. Korkeakoulut voivat halutessaan valita korkeakoulun sisällä siirtyvät opiskelijat erikseen muista siirto-opiskelijoista. Korkeakoulujen sisäisiin siirtyjiin voidaan soveltaa eri valintaperusteita kuin muihin siirto-opiskelijoihin.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon valintakriteereitä löysennetään. Aiemmin hakijalta edellytettiin vähintään kolme vuotta hakukelpoisuuden tuottavan tutkinnon jälkeistä työkokemusta joko haettavan tai aiemman tutkinnon alalta. Ensi keväänä työkokemusvaatimus kevenee kahteen vuoteen.

Artikkelia varten on haastateltu Opetushallituksen opetusneuvoksia Petri Lehikoista, Marjo Rissasta ja Kati Lounemaa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtajaa Birgitta Vuorista.