Hyppää sisältöön

Presidentin puutarha palasi vuosien jälkeen alkuperäiseen asuunsa – katso kuvat ainutlaatuisesta kukkaloistosta

Kotkaniemi oli Suomen tasavallan kolmannen presidentti P.E. Svinhufvudin ja hänen Ellen-vaimonsa koti Luumäellä. Talon lisäksi nähtävää on puutarhassa. 

Syreenit ja pensasruusut ovat säilyneet muistoina 1930-luvun koristepuutarhasta. Kuva: Silva Laakso / Yle

Kun 1930-luvulla kurkisti Kotkaniemen päärakennuksen ikkunasta järvelle päin, näki vehreän puutarhan.

Lähellä taloa pensaissa kukkivat muhkeat vaaleanpunaiset ruusut ja näyttävässä ympyrän muotoisessa multapenkissä hehkuivat kukat monissa väreissä. Kukkaistutusten alapuolella rinteessä kohosivat kymmenet omenapuut ja marjapensaat.

Lähempänä rantaa, paremman kasteluetäisyyden päässä, sijaitsivat tarkkarajaiset puutarhapalstat. Niissä versoivat monivuotiset piparjuuri, raparperi ja parsa sekä yksivuotiset pavut, juurikkaat ja sipulit.

Ellen Svinhufvud oli käytännöllinen ja tarmokas nainen, joka nautti puutarhan ja kukkaistutuksien hoitamisesta. Kuva: Sirkka ja Jorma Svinhufvudin kotialbumi

Jos tarkkaan katsoi, saattoi ikkunasta nähdä puutarhassa kyykkimässä myös rouva Ellen Svinhufvudin.

― Puutarha oli Ellenille tosi tärkeä. Hän pyöritti maataloa yhdessä pehtorin kanssa, ja käytännössä Ellen suunnitteli sen, miltä täällä näyttää. Hän vietti tuntikausia kitkemässä ja hoitamassa puutarhaa. Se oli tärkeä ja rakas harrastus hänelle, Kotkaniemen projektipäällikkö Annastiina Löppönen kertoo.

Kotkaniemen huvila palautettiin entiseen loistoonsa remontissa, joka alkoi vuonna 2016. Kuva: Silva Laakso / Yle

Omavaraisuus oli tärkeää

Kotkaniemi rakennettiin Luumäelle vuonna 1899. Presidentti Pehr Eivind Svinhufvud ja hänen vaimonsa Ellen Svinhufvudasuivat siellävuosina 1908–1953. Huvilamaisen asuinrakennuksen ympärillä elettiin perinteistä maalaiselämää.

Puutarhan tehtävä oli olla paitsi kaunis, myös toiminnallinen. Omavaraisuus oli tärkeää ja siksi palstoilla viljeltiin kaikkea, mitä maalaistalossa saatettiin tarvita.

Ilmakuva hyötypuutarhapalstoista. Tarkkarajaisilla palstoilla kasvaa eri lajikkeita. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

– Hyötypuutarhaan oli ehdottomasti panostettu. Talon toisella puolella oli enemmän kauniita lajikkeita, mutta toisaalta myös kestäviä, Löppönen kertoo.

Seurapiirit olivat presidentin puolisolle tuttuja, mutta Ellen Svinhufvud ei karsastanut ruumiillista työtä. Kotkaniemen tilan vijelyksillä viljeltiin muun muassa ruista, kauraa, ohraa ja pellavaa. Tiina Kolarin tekemässä Kotkaniemen kasvillisuus- ja kulttuurimaisemaselvityksessä (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan, että puutarhan suurin kukoistuskausi on sijoittunut 1920–30-luvuille.

Raparperit ovat monivuotisia hyötykasveja. Kuva: Silva Laakso / Yle
Ennen puutarhan ennallistamista alueella tehtiin kasvillisuusselvitys, jossa käytiin läpi alueen kasveja. Kuva: Silva Laakso / Yle

Huippuvuodet hiipuivat

Presidentti P.E Svinhufvud oli kuollut jo vuonna 1944. Ellen Svinhufvudin kuoleman jälkeen vuonna 1953 tila siirtyi jälkeläisille. Puutarhan parhaat päivät olivat tosin alkaneet hiipua jo talvisodan aikaan 1940-luvulla. Omistajat vaihtuivat ja vuodet vierivät.

Vuonna 2016 alkoi remontti, jolla kotimuseo palautettiin entiseen loistoonsa. Samalla uuden ilmeen sai myös ympäristö. Tarvetta olikin, sillä Ellen-rouvan kaunis puutarha oli vuosien saatossa kasvanut villiksi lupiinipelloksi.

Kivillä reunustettu kukkapenkki on samalla paikalla, kuin 1900-luvun alkupuolella. Kuva: Silva Laakso / Yle

Apuun etsittiin vanhoja valokuvia, joiden avulla kartoitettiin kukkapenkkien oikeat sijainnit. Kun alueelle tehtiin kasvillisuusselvitys vuonna 2013, löydettiin siinä 184 lajia.

Osa oli säilynyt Ellen Svinhufvudin ajoista. Niistä muistoina olivat esimerkiksi syreenit ja pensasruusut. Hyötypuutarhasta jäljellä oli enää ruohosipuli. Sekin oli ehtinyt välillä poistua Kotkaniemestä, mutta palasi 1970-luvulla kesävieraan mukana. Kesävieraan tuomiset oli kasvatettu Ellen Svinhufvudin antamista ruohosipuleista, jotka hän oli alunperin tuonut Siperiasta.

Kun puutarhaa alettiin ennallistaa, kävi selväksi, että Ellen Svinhufvud oli taitava puutarhuri. Puutarhassa kukkivat kukat läpi kesän niin, että kun yhden kukintakausi päättyy, seuraavassa penkissä se alkaa.

Ellen-rouvan ruohosipuli palautettiin Kotkaniemeen 1970-luvulla. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Hyötypuutarhan uusi elämä

Ellen Svinhufvudin aikaan hyötypuutarha oli tarkkarajaisilla palstoilla. Tiina Kolarin kasvillisuusselvityksessä kerrotaan, että myöhemmässä vaiheessa kasvipalsta jyrättiin pitkänmalliseen muotoon.

Palstat palautettiin, kun puutarha kunnostettiin. Samalla paikalle löytyi myös jatkaja. Ellen Svinhufvud oli yksi paikallisen marttakerhon, Toikkalan marttojen, perustajajäsen. Niinpä asiassa käännyttiin nyt marttojen puoleen.

Pellava kasvaa hyötykasvimaalla. Sitä viljeltiin myös Ellen Svinhufvudin aikaan. Kuva: Silva Laakso / Yle

– Saimme viime vuonna vinkkiä, että tänne tulee palstoja, joita voi viljellä. Meiltä kysyttiin, että kiinnostaisiko marttoja. Kun sitten juteltiin, meiltä löytyi yhdeksän oikein innokasta marttaa, jotka alkoivat pyörittää kasvimaata. Se on hauskaa yhdessäoloa, kuvailee puheenjohtaja Tarja Nokelainen Toikkalan martoista.

Alkuun palstan ylläpidossa oli omat haasteensa. Kuuma kesä vaati kastelua ja vettä piti kantaa järvestä. Laituriakaan ei ollut, joten veden haku oli vaikeaa.

– Silloin kannettiin vettä naisvoimin. Nyt täällä on onneksi pumppu, Nokelainen kertoo.

Kotkaniemen ikkunoista näkyy ulos järvelle. Samalla puolella aukeaa myös puutarhamaisema. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Kokeilevat puutarhurit

Ellen-rouvan muisto elää hyötypuutarhassa, vaikka liian orjallisesti lajien kanssa ei noudatetakaan 1930-luvun mallia.

Tarja Nokelainen kertoo marttojen olevan kovia kokeilemaan erilaisia lajikkeita. Nyt mullassa kasvaa esimerkiksi kokeiluerä sinistä perunaa.

– Myös Ellen oli kova kokeilemaan uusia lajeja, Annastiina Löppönen tietää.

Hyötykasvimaalla kasvoi Ellenin aikaan moni- ja yksivuotisia lajeja. Kuva: Silva Laakso / Yle

Yksi esimerkki olivat rusokirsikkapuut. Ellen Svinhufvud oli kiinnostunut japanilaisesta kulttuurista. Kotkaniemen pääsisäänkäynnin edustalla kasvava rusokirsikkapuu oli tiettävästi Ellen-rouvan istuttama.

Tänä kesänä kasvimaalla on kasvatettu muun muassa raparperia, kurpitsaa, sipuleita ja papuja. Ja on paluun tehnyt myös Ellenin aikainen vanha tuttu, pellava.

― Tämä on sellainen kokeilu. Haluamme tietää mitä siitä kasvaa ja miten sitä voi käyttää, Nokelainen kertoo.

Kotkaniemen puutarhassa kukkivat kukat vuoron perään niin, että kukinnot jatkavat läpi kesän. Kuva: Silva Laakso / Yle
Ellen-rouva valikoi puutarhaansa monivuotisia ja kestäviä lajikkeita. Kuva: Silva Laakso / Yle