Uusi teidenpaikkausmenetelmä lupaa kestävämpiä paikkoja asfalttiin – tulokset rohkaisevia, mutta teiden tilkkutäkkiä se ei vähennä

Päällystysrahoituksen vähäinen määrä pakottaa kehittämään entistä edullisempia ja kestävämpiä teiden korjausmenetelmiä. 

tiet
Valupaikkaustraktori
Uudesta teiden paikkausmenetelmästä hyviä kokemuksia. Pasi Takkunen/Yle

Kaikkien asfalttiteiden uudelleen päällystäminen tarvittavin väliajoin on lähes mahdotonta. Päällystysvaurioiden paikkaamista suositaankin erityisesti vähäliikenteisimmillä teillä.

Kylmällä ja kostealla säällä suoritettujen paikkausten kestävyys nousee kuitenkin usein ongelmaksi, ja samat kohdat joudutaan paikkaamaan useaan kertaan.

Tähän ongelmaan lähti kehittämään ratkaisua ähtäriläinen asfaltinpaikkausyritys. Tuloksena syntyi uusi valupaikkausmenetelmä.

Huomioidaan tien muoto

Menetelmää on kokeiltu jo eri puolilla Suomea. Ensimmäisen kerran sitä testattiin kolme vuotta sitten Etelä-Pohjanmaalla. Nykyään paikkausalueet ovat laajentuneet Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan sekä Pohjois-Savon ja Lapin alueille.

Toistaiseksi tulokset ovat olleet positiivisia ja paikat ovat selvinneet hyvin talvesta. Monin paikoin pari vuotta sitten tehdyt valupaikat ovat edelleen tien pinnassa.

Valupaikka
Valupaikka muotoutuu tien geometriseen malliin, mikä osiltaan tekee siitä kestävämmän.

Valupaikkaus perustuu paikan kestävyyteen ja sen mukautumiseen tien muotoon. Menetelmällä tehtyjen paikkojen pitäisi kestää paremmin sadetta ja tien kulutusta kuin aikaisempien paikkausten.

Myös itse paikkausprosessi tapahtuu aikaisempaa nopeammin ja järjestelmällisemmin. Kaikki paikattavan tiestön ongelmakohdat, reiät ja reikäsarjat, täytetään samalla kertaa.

– Paikka tiivistetään tien geometriseen muotoon jolloin pystytään säilyttämään kokonaan tien oma muoto. Paikkaus on tehty niin, että vesi liikkuu siinä, missä on uran muoto, kertoo valupaikkausmenetelmän kehittäjä Marko Koivisto.

Koivisto selventää, että vanhassa perinteisessä menetelmässä käytetään niin sanottuja korkeita paikkoja, jolloin vesipatja syntyy paikan etu- ja takaosaan, ja reikiintyminen alkaa välittömästi korjauksen jälkeen.

Marko Koivisto
Valupaikkausmenetelmän keksijä Marko Koivisto korostaa ettei olisi yksin onnistunut innovaation kehityksessä. Tukea tuli muun muassa ELY:n suunnalta. Pasi Takkunen/Yle

Alempi tieverkko rapistuu

Esimerkiksi Pohjanmaalla maakuntien päällystysrahoituksen määrä on pudonnut reippaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Vuonna 2018 päällystettävä matka putosi yli 400 kilometristä 280 kilometriin. Tämän vuoden rahoitus tiputti matkan alle 140 kilometriin.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen insinööri Timo Kulmala on huolissaan tiestön tilasta.

– Alempi tieverkko, jos ei nyt ihan silmissä, niin vuosien saatossa rapistuu selvästi. Sinne kun ei ole rahaa laittaa. Tulevaisuudessa joudumme varmasti laittamaan nopeusrajoitusmerkit alentamaan vauhtia ja varoituksia kuopista. Se on ainut vaihtoehto.

ELY:n mukaan pohjalaismaakuntien maanteiden hoidosta haastellisen tekevät rannikkoalueiden nopeat säävaihtelut sekä tiheät jäätymissyklit. Maaperä on alueella pehmeää ja routimiselle altis. Päällysteiden kulumista nopeuttavat verrattain paljaat ja märät teiden pinnat.

Varsinaisia laskemia siitä, onko uudesta menetelmästä syntynyt säästöä, ei vielä ole. Valupaikkaus kuitenkin näyttää toimivan aikaisempia paremmin. Mutta ovatko tiestöt jatkossa pelkkää paikkausten täyttämää tilkkutäkkiä?

Timo Kulmala
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen insinööri Timo Kulmala on huolissaan päällystysrahoituksen vähentyneestä määrästä. Pasi Takkunen/Yle

– Tilkkutäkkiähän ne ovat jo nyt, kun ei tuota rahaa ole. Toivottavasti tähän löydettäisiin jostain vielä lisää varoja tulevaisuudessa, Kulmala summaa.