Oikeusoppinut Saamelaiskäräjien vaaliluetteloasiasta: Tässä vaiheessa toivoisi, että valtiovalta olisi suostunut vaalien lykkäämiseen

Emeritusprofessori Lauri Hannikainen kehottaa Saamelaiskäräjiä tottelemaan Suomen oikeusjärjestelmää ja toivoo valtion neuvottelevan Saamelaiskäräjien kanssa.

Kotimaa
Lauri Hannikainen
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Lauri Hannikainen.Yle

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta poisti heinäkuun alussa lähes sata henkilöä saamelaiskäräjien vaaliluettelosta. Vaalilautakunta päätti tehdä niin sanotun itseoikaisun ja poistaa vaaliluettelosta ne 94 henkilöä, jotka korkein hallinto-oikeus on liittänyt sinne vastoin saamelaiskäräjien tahtoa.

Asia on herättänyt keskustelua, ja esimerkiksi vaaliluettelosta poistettu Saamelaiskäräjien jäsen Kari Kyrö on arvostellut vaalilautakunnan päätöstä, mutta esimerkiksi ihmisoikeusjuristi Martin Scheininin mukaan henkilöiden poistaminen saamelaiskäräjien vaaliluettelosta ei ole KHO:n päätöksen vastaista, koska ne koskevat eri asioita.

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Lauri Hannikainen pitää saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloasiaa kinkkisenä.

– Tässä vaiheessa toivoisi, että valtiovalta olisi suostunut Saamelaiskäräjien ehdotukseen vaalien lykkäämisestä. Silloin olisi ehditty asiallisesti käsitellä lainmuutos saamelaismääritelmästä.

Saamelaiskäräjävaalien ehdokasasettelu on parhaillaan meneillään. Ehdokkaita vaaliin voidaan asettaa elokuun 2. päivään saakka. Emeritusprofessorin mielestä vaalilautakunnan päätös poistaa vaaliluettelosta lähes sata henkilöä saattaa herättää epäilyjä vaalien suhteen.

– Mielestäni se antaa mielikuvan, että vaali ei ollut täysin asianmukainen. Jos epäselviä asioita on jäänyt käsittelemättä, niin kyllä silloin tuntuisi, että ei tällaisia vaaleja kannattaisi vielä pitää, pohtii Hannikainen.

Suoraa ratkaisua Hannikaisella ei kuitenkaan ole tällaiseen tilanteeseen.

– Tuntuu, että oikeusministeri olisi hyvä henkilö tätä ratkaisua edesauttamaan. Tässä ei nyt todellakaan pitäisi tulla valtiovallalta jyrää, vaan että Saamelaiskäräjien kanssa neuvoteltaisiin. Se voisi johtaa siihen että vaaleja tulisi lykätä, vaikka se olisikin käytännössä vaikeaa.

Oikeusministeri ei ota kantaa

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kommentoi aihetta aiemmin Lapin Kansalle (siirryt toiseen palveluun). Henriksson sanoo, että ministeriö, tai hän oikeusministerinä ei voi ottaa kantaa vaalilautakunnan ratkaisuihin.

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta käytti päätöksessään niin sanottua itseoikaisua, joka oikeuttaa poistamaan henkilön vaaliluettelosta, jos hänet katsotaan lisätyksi luetteloon oikeudetta.

– Vaalilautakunnan itseoikaisupäätöksiin saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Päätöksiin mahdollisesti tyytymättömällä asianosaisella on siten käytössään oikeussuojakeino, sanoo Henriksson Lapin Kansalle.

Anna-Maja Henriksson
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Jouni Immonen / Yle

Ratkaisuna saamelaiskäräjälain muuttaminen?

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Lauri Hannikainen pohtii myös Saamelaiskäräjien roolia. Hannikainen toteaa, että Saamelaiskäräjien pitäisi toki noudattaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä.

– Suomen oikeusjärjestys on vahva oikeusjärjestys. Se on sadan vuoden ajan kohtalaisen menestyksellisesti huolehtinut tehtävästään. En näe mahdollisena, että korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä sitten joku muu, tässä tapauksessa vielä rajallinen elin eli Saamelaiskäräjät, rupeaisi peukaloimaan.

– Saamelaiskäräjät voi tehdä aloitteita ja valtiovallan tulee suhtautua myönteisesti, mutta kuitenkin ratkaisu on valtion elimillä, sanoo Hannikainen.

Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan päätöksen perusteena ovat YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut, joissa se sanoo Suomen rikkoneen saamelaisten oikeuksia, kun KHO liitti saamelaiskäräjien vaaliluetteloon lähes sata henkilöä vastoin saamelaiskäräjien tahtoa.

– Komitealla ei ole Suomea velvoittavaa valtaa, sen näkemykset ovat suosituksien luontoisia, muistuttaa Hannikainen.

– Se jää sitten Suomen valtiovallan harkittavaksi miten ne toimeenpannaan. Mielestäni paras keino toimeenpanna olisi se, että saamelaiskäräjälakia muutetaan niin, että saamelaisen määritelmää tarkennetaan.

Hyvänä ratkaisuna Hannikainen pitää sitä, mikä on kirjoitettu pohjoismaiseen saamelaissopimukseen (siirryt toiseen palveluun).

– Tärkeä saamelaisuuden kriteeri on kieliperusteinen. Jos henkilö tai yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on puhunut saamea äidinkielenään tai kotikielenään, niin se on se tärkeä kriteeri. Se selkeyttäisi tilannetta ja silloin olisi paljon paremmat mahdollisuudet välttää se tilanne, jossa korkein hallinto-oikeus, saamelaiskäräjät ja vaalilautakunta ovat eri mieltä.

Vaalit järjestetään kuukauden kuluttua

Saamelaiskäräjävaalit (siirryt toiseen palveluun)järjestetään syyskuussa. Toistaiseksi ei ole vielä selvää, voivatko vaaliluettelosta poistetut henkilöt osallistua vaaleihin.

Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan puheenjohtaja Janne Näkkäläjärvi ei osannut vielä heinäkuun lopussa sanoa, saako vaaliluettelosta poistettu henkilö osallistua syksyn vaaleihin, jos hän valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lainvoiman päätös saa vasta mahdollisen oikeusprosessin päätyttyä. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori näkee, että valittaneet voivat pyytää asiassa pikaista ratkaisua.

– He voivat yrittää, ja he voivat valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. He voivat pyytää vielä, että korkein hallinto-oikeus tekisi pikaisen ratkaisun siitä mitä pitää tehdä, pohtii Lauri Hannikainen.