Maahanmuuttoviraston käsittelyajat venyvät: koulu on alkamassa, mutta oleskelulupa puuttuu

Kansainväliset opiskelijat ovat tärkeitä opiskelijapulassa painiville ammattikorkeakouluille.

ammattikorkeakoulut
Luentosaleihin osoittava kyltti Oulun yliopistossa.
Kansainvälisille opintolinjoille on tunkua, vaikka EU:n ulkopuolelta tulevilla opiskelijoilla on nykyään lukukausimaksu. Vesa Moilanen / Lehtikuva

Kaukainen, pohjoinen ja eksoottinen Suomi on kiinnostava opiskelupaikka ulkomaalaisille. Koulun aloitus jo käsillä, mutta kaikki halukkaat eivät välttämättä pääse aloittamaan opintojaan. Syynä siihen on Maahanmuuttoviraston pitkät käsittelyajat.

– Tilanne on johtanut siihen, että opiskelijat eivät välttämättä pääse paikalle heti aloitukseen tai eivät pääse ollenkaan. Se on ollut haaste, sanoo Lapin ammattikorkeakoulun osaamisalajohtaja Hannu Kähkölä.

Korkeakoulut kritisoivat Maahanmuuttovirastoa jo alkuvuodesta siitä, että opiskelijoiden oleskelulupien hakemiseen kuluu liian paljon aikaa. Tilanne ei ole parantunut.

– Ensimmäistä kertaa opiskelemaan tulevan oleskeluluvan käsittelyaika on keskimäärin 55 vuorokautta, kertoo tulosalueen johtajan sijainen Janne Paananen Maahanmuuttovirastosta.

Kansainvälisille opintolinjoille on tunkua, vaikka EU:n ulkopuolelta tulevilla opiskelijoilla on nykyään lukukausimaksu. Eniten Suomeen tulee EU:n ulkopuolelta opiskelijoita Kiinasta, Venäjältä, Bangaladeshistä ja Vietnamista. Eniten Suomeen tulee EU:n ulkopuolelta opiskelijoita Kiinasta, Venäjältä, Bangaladeshistä ja Vietnamista.

Paanasen mukaan tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä Suomeen ensimmäistä kertaa opiskelemaan tulevia, oleskeluvan tarvitsevia opiskelijoita on noin 3000. Oleskeluluvan uusivia opiskelijoita on tähän mennessä ollut noin 2000.

Kansainvälisen opiskelijan peruuntuminen tuo ammattikorkeakouluille taloudellista tappiota. Pahimmillaan koulu menettää lukukausimaksujen lisäksi valmistuvasta tutkinto-opiskelijasta saatavan rahoituksen.

Ammattikorkeakoulut taistelevat opiskelijoista tilanteessa, jossa opiskelijoiden määrä vähenee ja entistä useampi hakee lukion jälkeen yliopistoon.

Tällä hetkellä Lapin ammattikorkeakoulussa opiskelee noin 380 kansainväliseen tutkintoon tähtäävää.

–Kyllä se kansainvälisyys on yksi meidän strategisesti tärkeä osa-alue, jota meidän täytyy kehittää myös jatkossa, toteaa Kähkölä.

Keski-ikäiset uusi kohderyhmä

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lisäksi ammattikorkeakoulut panostavat tulevaisuudessa aikuisiin. Jo nyt on nähtävissä, että erilaiset monimuoto- ja verkko-opinnot ovat kasvattaneet suosiotaan ja paikoin menneet suosiossaan ohi päiväopiskelusta.

Kokonaan uuden oppimisen rinnalla aikuisopiskelijoita kiinnostavat erilaiset muuntokoulutukset.

– Ministeriö tällä hetkellä painottaa hyvin paljon jatkuvaa oppimista. Kun työelämä on murroksessa, tarvitaan jatkuvasti uutta osaamista myös työelämässä oleville ja meidän täytyy vastata myös siihen haasteeseen, toteaa Kähkölä.

Valtakunnallisesti insinöörikoulutukseen on vaikea saada opiskelijoita, mutta biotalouden nousun myötä Lapin ammattikorkeakoulussa suosituin linja kevään yhteyshaussa oli metsätalousinsinöörinkoulutus, nimenomana verkko- ja monimuoto-opintoina.

– Metsätalous vetää hyvin, se on selvä. Esimerkiksi Kemiin ja Kemijärvelle on tulossa suuria investointeja ja ne vaativat jatkuvasti uudenlaista insinööriosaamista myös jatkossa, sanoo Kähkölä.

Muunneltavuus myös nuorten tähtäimessä

Työelämän murros näkyy myös päiväopintojen linjavalinnoissa. Enää ei kouluttauduta sillä ajatuksella, että samaa sorvia pyöritetään loppuelämä.

Päivälinjoista Lapin ammattikorkeakoulun suosituin oli yhteishaussa terveydenhoitajan koulutus. Se on nelivuotinen urakka, jonka jälkeen opiskelijalla on kaksoistutkinto: hän voi työskennellä sekä terveydenhoitajana että sairaanhoitajana.

Linjalle oli 4,7 hakijaa yhtä paikkaa kohden. Yksi valituista on rovaniemeläinen Siiri Kantola.

– Ajattelen, että tämä ei ole ainoa tutkinto, minkä tulen suorittamaan, mutta ainakin näillä näkymin terveydenhuoltoalalla on töitä, koska ihmiset vanhenevat ja hoitajia tarvitaan. Työllisyysnäkymät ovat ainakin tällä hetkellä tosi hyvät.

Lisätty Migrin kommentit klo 11.40.

Korjattu terveydenhoitajan koulutuksen kesto 2.8.2019

Lue myös:

Kysely: Joka neljäs ulkomaalainen opiskelija suunnittelee jäävänsä Suomeen töihin pidemmäksi aikaa

Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen yllättävä todellisuus: Vain kourallinen ulkomaisista opiskelijoista maksaa täyden maksun