Lapissa historiallinen suunnitelma: vesivoimalaitoksesta ollaan valmiita luopumaan ja vaelluskaloja toivotaan takaisin

Suomen pohjoisimman vesivoimalan lakkauttamista selvitetään Inarissa. Se parantaisi osaltaan vaelluskalojen lisääntymistä tulevaisuudessa.

vesivoima
Kirakkakönkään vesivoimala Inarissa. Vesi johdetaan putkia pitkin kahteen turbiiniin ja taustalla näkyvään Ukonjärveen, joka on osa Inarinjärveä.
Kirakkakönkään vesivoimala Inarissa. Vesi johdetaan putkia pitkin kahteen turbiiniin ja taustalla näkyvään Ukonjärveen, joka on osa Inarinjärveä. Uula Kuvaja / Yle

Kirakkakönkään vesivoimala on jauhanut sähköä Inarin kunnalle kohta 70 vuotta. Se on aivan Nelostien vieressä, 17 kilometriä Ivalosta pohjoiseen.

Voimala katkaisi 1950-luvun alussa vaelluskalojen lisääntymis- ja syönnösvaelluksen Inarinjärven ja Kirakkajoen vesistön välillä.

Säännöstelyn on arvioitu heikentäneet merkittävästi vaelluskalastoa taimenta, siikaa ja harjusta ja niiden ravintoa ja lisänneen kaloja piinaavia loisia.

Istutukset ja myöhemmin tehdyt kalaportaat eivät ole tuoneet pelastusta.

Nyt Inarissa suunnitellaan vesivoimalan museoimista ja taimenen palauttamista Kirakkakönkääseen.

Inarin kunnanjohdon mukaan Kirakkakönkään vanhan voimalan lopetusta puoltavat taloussyyt ja Inarinjärven vaelluskalojen elinolojen parantaminen.

Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine (oikealla) sanoo, että Kirakakkönkään voimalan lopetusta harkitaan vakavasti. Kunnallisen energiayhtiön Inergia Oy:n toimitusjohtaja Timo Jokinen sanoo, että pienvoimalan lopetus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta järkevintä nykymaailmassa.
Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine (oikealla) sanoo, että Kirakakkönkään voimalan lopetusta harkitaan vakavasti. Kunnallisen energiayhtiön Inergia Oy:n toimitusjohtaja Timo Jokinen sanoo, että pienvoimalan lopetus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta järkevintä nykymaailmassa. Uula Kuvaja / Yle

Sähköyhtiön toimitusjohtaja: "En näe tässä mitään negatiivista"

Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine matkustaa syyskuussa Helsinkiin maa- ja metsätalousministeriöön keskustelemaan, sopisiko Kirakkajoen voimalan lopetus hallituksen vaelluskalojen elvytystavoitteisiin.

– Vakavasti tällä hetkellä harkitaan, että voimalaitoksesta voitaisiin luopua ja palauttaa vaelluskalojen luontainen yhteys tästä Ukonjärven puolelta tuonne Rahajärven puolelle, sanoo kunnanjohtaja Toni K. Laine.

Asiasta ei ole vielä poliittisia päätöksiä, mutta siitä on keskusteltu kunnanhallituksessa.

Kirakkakönkään voimalan turbiinit ovat lähes 70 vuotta vanhat.
Kirakkakönkään vesivoimalasta voi kunnanjohtajan mukaan tulla Inarin sähköistämisestä kertova museo. Voimalan kohta 70 olisivat museon esineistöä. Uula Kuvaja / Yle

Myös kunnallisen sähköyhtiön Inergia Oy:n toimitusjohtajan Timo Jokisen mielestä Kirakkakönkään voimalan lopetus voi olla taloudellisesti viisasta nykyoloissa.

– En näe tässä mitään negatiivista. Minusta on hyvä tässä vaiheessa selvittää ja keskustella asiasta. Se on tosiasia, että meillä on kyseessä pieni vesivoimalaitos ja taloudellisesti sen toiminta on melko haasteellista, kun ajatellaan tulevaisuuden uusintatarpeita, sanoo Inergia Oy:n toimitusjohtaja Timo Jokinen.

Luonnonuoman palauttaminen mahdollistaisi kalastuspaikan

Kirakkajoen vesistöön kuuluvat Hammasjärvi ja Rahajärvi ja niiden välillä oleva parinkymmenen kilometrin pituinen Kirakkajoen pääjakso olivat ennen alimman virran eli Kirakkakönkään patoamista hyviä vaeltavien lohikalojen taimenen, siian ja harjuksen elinympäristöjä.

Kirakkakönkään luonnonuoma on yhä jäljellä ja sitä on käytetty ohijuoksutuksiin tulva-aikoina. Vedet laskevat sitä pitkin Ukonjärveen, joka on osa Inarinjärveä.

– Luonnonuoman palauttamisen ja kalataloudellisen kunnostuksen kautta meillä olisi elinvoimainen mahdollinen uusi poikastuotantoalue, vaellusyhteys ja myös toivottavasti jonkinlainen kalastuspaikka paikkakuntalaisille ja mahdollisesti myös matkailukalastajille, pohtii kunnanjohtaja Laine.

Kirakkakönkään vesivoimalaan tehtiin kalaportaat 1990-luvun alussa. Ne eivät ole palauttaneet vaelluskalaa Kirakkajoen vesistöön.
Kirakkakönkään vesivoimalaan tehtiin kalaportaat 1990-luvun alussa. Ne eivät ole palauttaneet vaelluskalaa Kirakkajoen vesistöön. Uula Kuvaja / Yle

Inarinjärven kalakantoja rasittaa eniten Venäjän ja Norjan suurten vesivoimaloiden säännöstely Paatsjoessa joka on Inarin järven laskujoki Jäämereen.

Vielä Kirakkajoen vesistöä merkittävämmät Inarinjärven vaelluskalojen kutualueet ovat Ivalonjoen ja Juutuanjoen pääuomissa ja niiden sivujoissa ja järvissä.

Jos Inarin kuntapäättäjät lopettaisivat pienen Kirakkakönkään voimalan, se parantaisi osaltaan vaelluskalojen lisääntymistä ja ravintotilannetta joskus tulevaisuudessa. Voimalan lopetus olisi historiallinen ja ensimmäinen laatuaan Lapissa.

Keskustele aiheesta kello 22 saakka.

Lue myös:

Uhanalaiselle lohelle elintärkeän joen muutostöiden suunnittelu alkaa pian – "Kaiken keskiössä on kala, ja miten se pääsee nousemaan"

Näyttelijä Jasper Pääkkönen iski rahat pöytään – nyt Vihtijoella kunnostetaan koskea uhanalaisten taimenten kutupaikaksi

Tutkimus: Vesivoiman tuottamiseksi rakennetuista padoista on usein enemmän haittaa kuin hyötyä

Hallitus lupaa elvyttää vaelluskalakantoja, mutta näyttää myös vihreää valoa uudelle Kemijoen voimalalle