Metsäpalojen valvontalennoilla droonit eivät toistaiseksi syrjäytä lentokoneita

Tähystyslentoja tekevien ilmailuharrastajien määrä vähenee ja väki ikääntyy.

metsäpalot
Lentokoneesta otettu maisemakuva Keski-Suomesta.
Marja Roiha / Yle

Droonit eli pienoiskopterit eivät ainakaan lähitulevaisuudessa korvaa lentokoneella tehtäviä metsäpalojen valvontalentoja.

Aluehallintoviraston mukaan droonien tekniikka ei riitä metsäpalojen riittävään havaitsemiseen, mutta viranomaiset seuraavat droonien tekniikan kehitystä.

– Lentokone pystyy lentämään useamman sadan kilometrin matkan ja tähystyslentokone lentää 600 metrin korkeudessa. Drooneja ei saa lennättää niin korkealla, sillä vastaan tulevat muun muassa ilmailumääräykset, sanoo johtaja Pasi Ryynänen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.

Drooneja käytetään nykyään muun muassa rakennuspalojen aikana, kun selvitetään pelastuslaitoksen tarpeita.

– Jos rakennuspalo on meneillään, droonit ovat mainioita apuvälineitä palon sammutuksessa, kertoo hälytysryhmän päällikkkö Hannu Haapamäki Keski-Suomen Ilmailijat ry:stä.

Valvontalennot tehdään vapaaehtoisvoimin

Keski-Suomen Ilmailijoissa toimii 30 henkilön porukka, joka tekee metsäpalojen valvontalentoja maakunnassa kahdella eri reitillä. Ilmailukerhon Tikkakosken lentokentältä operoimille valvontalennoille on toistaiseksi riittänyt väkeä.

Mies nojaa lentokoneen runkoon.
Hälytysryhmän päällikkkö Hannu Haapamäki on lentänyt metsäpalojen valvontalentoja 25 vuotta.Simo Pitkänen / Yle

Kun metsäpalovaroitus on päällä ja Ilmatieteen laitoksen niin sanottu metsäpaloindeksi on korkealla, reitit lennetään Keski-Suomessa pariin kertaan.

– Iso uhka tulevaisuuden siviili-ilmailussa on se, että harrastajien määrä vähenee, ja harrastajat ikääntyvät aika lailla, kertoo johtaja Ryynänen.

Metsäpalojen tähystyslentoja on tehty heinäkuun loppuun mennssä koko maassa noin 450 lentoa. Määrä on kolmasosa siitä, mitä viime kesänä lennettiin. Mutta myös tänä kesänä on tehty valvontalentoja keskimääräistä enemmän.

Sisäministeriön koko maan valvontalentoihin myöntämät 500 000 euroa on melkein käytetty.

– Joudumme anomaan lisärahoitusta myös tänä vuonna, kertoo johtaja Ryynänen Pohjois-Suomen avista.