Miksi Viktor Orbán hyökkäsi Suomen oikeuslaitosta kohtaan? – Unkarin suurlähettiläs väittää: “Oikeusvaltiolle ei ole määritelmää”

Oikeustieteilijöiden mukaan oikeusvaltion merkityksestä ei ole erimielisyyttä, mutta Unkarin Suomen-suurlähettilään mielestä termi on poliitiikan väline.

oikeusvaltio
Viktor Orban
Suomen oikeusjärjestelmää arvotellut Unkarin pääministeri Victor Orbán toukokuussa 2019.Brendan Smialowski / AFP

Euroopan Unioni on huolissaan Unkarin oikeusvaltiokehityksestä. Puheenjohtajamaa Suomi ajaa jäsenmaille annettavien tukirahojen sitomista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán iski takaisin väittämällä, että myös Suomella olisi ongelmia oman oikeusvaltionsa kanssa.

Nyt soppaa hämmentää myös Unkarin Suomen-suurlähettiläs György Urkuti. Hän kyseenalaistaa koko oikeusvaltion määritelmän.

György Urkuti, miksi Orbán kritisoi Suomea?

– Pääministeri halusi osoittaa, ettei yksikään jäsenmaa ole täydellinen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen näkökulmasta. Edellinen puheenjohtajamaa Romania ja sitä edeltävä Itävalta eivät asettaneet tukirahoihin kytkemistä keskustelun keskipisteeseen, mutta Suomi on asettanut. Tukirahojen tarkoitus on estää EU:n talouskehityksen epätasa-arvoa, eli sillä ei ole tekemistä oikeusvaltioasian kanssa.

Kirjoitit lähetystön Facebook-sivulla (siirryt toiseen palveluun), että Unkari joutui ankaran oikeusvaltioarvostelun kohteeksi, vaikka ei ole olemassa yleistä näkemystä tai määritelmää siitä, mitä oikeusvaltio tarkoittaa. Mitä tarkoitat tällä?

– Esimerkiksi Sargentini-raportti, joka käynnisti artikla 7 -prosessin Unkaria vastaan viime syyskuussa, sen mukaan jopa työttömyyden taso on osa oikeusvaltiota, mikä on mun mielestä aika naurettavaa.

Yle tutustui Euroopan parlamentin jäsenen Judith Sargentinin mukaan nimettyyn raporttin, jossa arvostellaan Unkarin sosiaaliturvan riittämättömyyttä. Raportti huomauttaa, että Unkarin kolmen kuukauden mittainen työttömyysetuus on EU:n lyhyin. Raportissa ei mainita työttömyysastetta.

Eikö oikeusvaltiolle ole kuitenkin olemassa selkeät periaatteet?

– Periaate on hyvä sana, koska kyse on periaatteista. Jos halutaan tehdä jotain oikeudellisella tai laillisella tasolla, siihen tarvitaan määritelmiä EU:n lainsäädännössä. Jos saadaan yhtenäiset määritelmät, voidaan katsoa ketkä oikeusvaltiosääntöjä noudattavat. Siihen asti kyseessä on vain poliittinen väittely.

Mitkä ovat mielestäsi hyviä oikeusvaltion periaatteita?

– No en ole asiantuntija, mutta varmaan kaikki nämä asiat, jotka ovat useimmissa tapauksissa esillä.

Toteutuvatko tällä hetkellä hyvät oikeusvaltioperiaatteet Unkarissa?

– Kyllä ne toteutuu, kyllä.

Entä Suomessa?

– Mun mielestä Suomessakin toteutuu, ja molemmissa maissa on varmaan parantamisen varaa vielä. Oikeusvaltio ei ole koskaan täydellinen. Sitä aina voi kehittää.

Unkarin Suomen-suurlähettiläs György Urkuti virkaanastujaistilaisuudessa vuonna 2018 tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa.
Unkarin Suomen-suurlähettiläs György Urkuti virkaanastujaistilaisuudessa vuonna 2018 tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa.Tasavallan presidentin kanslia

Valtiosääntöoikeuden professori: Kuulostaa selittelyltä

Unkarin Suomen-lähettilään kommentit oikeusvaltio-termin epämääräisyydestä kuulostavat selittelyltä, sanoo valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.

– Se on vähän kuin ihmisoikeuksia rikkova maa perustelisi rikkomuksiaan ihmisoikeuksien epämääräisyydellä, Ojanen sanoo.

Hänen mukaansa oikeusvaltion käsite mainitaan EU:n perussopimuksessa, ja siihen kuuluvat vaatimukset täsmentyvät useissa sopimuksen artikloissa.

Ojasen mukaan keskeisiä oikeusvaltion periaatteita ovat muun muassa riippumaton oikeuslaitos ja lain noudattaminen kaikessa julkisen vallan käytössä.

Oikeusvaltion käsitteen ydintä ovat myös kansalaisten perusoikeudet, yhdenvertainen kohteleminen lain edessä sekä loukkaamaton ihmisarvo.

– Näihin yhteisiin sääntöihin ovat kaikki jäsenmaat sitoutuneet liittyessään EU:hun.

Jos oikeusvaltion periaatteet ovat joillekin epäselviä, viime kädessä oikeusvaltion periaatteiden noudattamisesta jäsenvaltiossa päätetään EU-tuomioistuimessa, Ojanen sanoo.

Näin kävi esimerkiksi kesäkuussa, kun EU-tuomioistuin katsoi Puolan rikkoneen oikeuslaitoksensa riippumattomuutta. Puola sääti viime vuonna lain, jolla se laski tuomarien eläkeiän 70 vuodesta 65:een. Laki olisi pakottanut kolmanneksen oikeuden tuomareista eläkkeelle kesken virkakauden.

EU:ssa on oltu huolissaan myös Unkarin oikeuslaitoksen (siirryt toiseen palveluun) riippumattomuudesta.

Myös Ylen haastattelema Euroopan unionin tuomioistuimen tuomari Allan Rosas puolustaa oikeusvaltion periaatetta. Hän arvelee Unkarin uhittelun Suomelle voivan johtua siitä, että se haluaa kääntää katseen muualle omista ongelmistaan.

Lisää aiheesta:

Suomen EU-tuomari Allan Rosas: oikeusvaltioperiaate sitoo jokaista unionin jäsenmaata

Euroopan parlamentti yrittää kääntää Unkarin yksinvaltaista linjaa