Saimaan rahtiliikenne siirtyi helppokulkuisemmalle väylälle Savonlinnassa – mutkien ja nostosiltojen tilalle tulivat virtaukset ja huviveneet

Saimaan rahtilaivaliikenteen siirtyminen Savonlinnan Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen on helpottanut luotsien työtä.

luotsit
Laitaatsalmen silta Savonlinnassa heinäkuussa 2019.
Luotsit ovat mielissään rahtilaivaliikenteen siirtymisestä kesäkuussa avatulle Laitaatsalmen uudelle syväväylälle.Esa Huuhko / Yle

Vielä viime vuonna Savonlinnassa Kyrönsalmen siltoja avattiin tiuhaan tahtiin rahtilaivojen takia. Laivaliikenteelle avatussa rautatiesillassa oli vain 16-metrinen aukko rahtilaivoille kulkea. Nyt Laitaatsalmen kapeikossa aukko on leveydeltään lähes 40-metrinen.

Saimaalla yli 30 vuotta rahtilaivoja luotsanneella Jouni Kokkosella ei ole ikävä kapeaa ja mutkikasta Kyrönsalmea. Hänestä Laitaatsalmen uudella syväväylällä on huomattavasti parempi navigoida, vaikka virtaus tuottaakin omat hankaluutensa Laitaatsalmessa.

– Kyrönsalmi on koko Saimaan hankalin kohta, joten kyllä Laitaatsalmeen siirtyminen helpotti paljon meidän työtä, Kokkonen sanoo.

Kyrönsalmen sillat Savonlinnassa heinäkuussa 2019.
Vielä viime vuonna Kyrönsalmen siltoja avattiin tiuhaan tahtiin rahtilaivojen takia.Esa Huuhko / Yle

Rahtialus Helgan päällikkö Harri Turunen kiittelee matkanteon nopeutumista. Hänelle suurin helpotus on ollut Kyrönsalmen rautatiesillan avaamisesta eroon pääseminen. Turunen joutui viikoittain odottelemaan junan tuloa Kyrönsalmessa.

– Laitaatsalmesta on muutenkin puolisen tuntia nopeampaa mennä, hän laskeskelee.

Luotseja tarvitaan Saimaalla pitkien välimatkojen takia

Savonlinnan luotsausalueella tehdään vuosittain noin 700 luotsausta. Saimaalla kulkiessaan kaikki ulkomaalaiset rahtialukset käyttävät luotseja pitkän väylästön takia. Esimerkiksi mereltä Siilinjärvelle siirtyessään ulkomaalainen alus käyttää viittä eri Saimaan luotsia, ja aikaa matkalle kertyy lähes 30 tuntia.

Luotsi Jouni Kokkonen luotsiveneellä.
Jouni Kokkonen on luotsannut rahtilaivoja Saimaalla jo yli 30 vuotta.Esa Huuhko / Yle

– Täällä on pitkät matkat, ja alukset ovat ylimittaisia väylämitoitukseen nähden. Koko ajan mennään ylimittaisella laivalla ahtailla väylillä, luotsi Jouni Kokkonen tarkentaa.

Vuoden 2017 alussa muuttunut luotsauslaki mahdollistaa ulkomaalaiskapteeneille linjaluotsikirjan suorittamisen Suomen vesille. Sen voi kuitenkin toistaiseksi suorittaa englanniksi vain rannikon väylille. Linjaluotsipätevyys vapauttaa luotsinkäytöstä (siirryt toiseen palveluun).

Savonlinnassa on tällä hetkellä 12 luotsia ja yksi luotsioppilas. Laitaatsalmen ohjauskirjan saaminen vaati luotseilta harjoittelua ensin simulaattorilla Kotkassa ja sitten sekä luotsiveneellä että rahtialuksella useita kertoja Laitaatsalmessa molempiin suuntiin. Rahtialus Helga toimi luotsien harjoitusaluksena.

– Seurasimme aluksen käyttäytymistä ja otimme käyttöön ohjausliikkeitä ja konetehoja, että saatiin menemään se turvallisesti ja oikeita ajolinjoja pitkin ylös sekä alas, Helga-aluksen päällikkö Harri Turunen kuvailee harjoitusajoja.

Harri Turunen Laitaatsalmella Savonlinnassa.
Rahtialus Helgan päällikkö Harri Turunen oli mukana luotsien harjoitusajoissa Laitaatsalmen uudella syväväylällä.Esa Huuhko / Yle

Ohjauskirja on osoitus siitä, että luotsi osaa kulkea tietyllä väylällä turvallisesti ja tuntee väyläalueen ja sen ympäristön. Ohjauskirja-ajon viimeisessä vaiheessa mukana on myös Traficomin tarkastaja.

Luotsi hyppää rahtilaivan tikkaille vauhdista

Luotsin vastuullinen työ vaatii merikapteenin pätevyyden. Luotsin tehtävänä on vahvistaa rahtilaivan komentosiltamiehityksen osaamista ja opastaa aluksia väylillä ja satama-alueilla.

Vesistönsä tarkoin tuntemisen lisäksi luotsilla on oltava hyvät vuorovaikutustaidot. Kokkonen kertoo luotsinvaihdon jälkeen ottavansa laivan haltuun.

– Täällä Saimaalla luotsi ohjaa aluksen ihan alusta loppuun, useimmiten ajaa ihan laituriin asti.

Luotsivene vauhdissa Savonlinnassa.
Luotsivene (kuvassa) kuljettaa luotsin rahtilaivan kylkeen ja luotsi joutuu nousemaan liikkuvaan rahtilaivaan tikkaita pitkin.Esa Huuhko / Yle

Luotsivene on luotsille siirtymisväline, jota ohjaa luotsikutterin hoitaja. Luotsi nousee luotsiveneen kyydistä vauhdissa rahtilaivasta lasketuille tikkaille. Kokkonen sanoo rahtilaivaan nousemisen ja laivasta laskeutumisen olevan luotsin työn riskialtteimpia hetkiä.

– Siinä on omat riskinsä ja voi käydä pahastikin, hän myöntää.

Viime vuonna Kokkosen kollegalla tikkaat katkesivat laivasta laskeutuessa, ja hän tipahti selälleen luotsiveneen kannelle.

– Se oli hälyttävä tilanne. Kollegan selkä ja jalka vaurioituivat ja hän oli monta kuukautta sairauslomalla, Kokkonen muistelee.

Luotsia hirvittää huviveneiden puolesta

Luotsauksella varmistetaan vesiliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Virtaavassa Laitaatsalmessa huviveneilijät aiheuttavat huolta luotseille. Veneilijöiltä vaaditaan taitoa ja tietämystä kohdata rahtilaiva, joka ei pysty hiljentämään eikä väistämään virtauksen takia. Kokkonen toivoo huviveneilijöiden tiedostavan väistämisvelvollisuutensa.

– Toivottavasti informaatio menee perille, että väistävät, koska meille se on mahdotonta. Meidän on saatava se alus turvallisesti läpi salmesta.

Toisin kuin Kyrönsalmessa nyt Laitaatsalmessa huviveneet ovat samalla väylällä rahtilaivojen kanssa.

– Laivan keulasta eteenpäin voi olla maksimissaan lähes 200 metriä, että ei ole minkäänlaista näkyvyyttä. Jos vene jää katveeseen, niin emme tiedä mitä siellä tapahtuu, Kokkonen havainnollistaa.

Rahtilaivaliikenteessä on rauhallista heinä-elokuussa. Rahtiliikenne alkaa kiihtyä yleensä elokuun puolen välin jälkeen ja kiihkeimmillään se on syys-, loka- ja marraskuussa.

– Meidän kannalta se on vähän huono juttu, koska kelit menevät huonoksi ja pimeyttä on koko ajan.