Tekoäly korjaa pian koulutehtävät – Vantaa kokoaa myös arvioinnin ja yhteydenpidon koteihin yhdelle digitaaliselle alustalle

Opettajalle jää enemmän aikaa oppilaiden kohtaamiseen, kun aikaa ei kulu eri sähköisten järjestelmien välillä poukkoiluun.

koulutus
Tablettien ja älypuhelinten säitelystä ja niiden terveysvaikutuksista ei ole vielä tutkimustietoa.
Digitaalisessa ympäristössä oppimistulokset paranevat esimerkiksi oppimistahtia säätämällä, visuaalisia oppimistuokioita hyödyntämällä ja läpinäkyvällä, jatkuvalla arvioinnilla.Yle, MOT

Vantaa on ryhtynyt kehittämään uudenlaista digitaalista oppimisen alustaa. Tarkoituksena on koota samaan paikkaan kaikki kouluun ja opetukseen liittyvä materiaali, kuten tehtävät, kokeet, arvioinnit ja yhteydenpito vanhempien kanssa.

Ennen kaikki materiaalit ovat olleet pirstaloituna eri salasanojen ja järjestelmien taakse. Sähköisten järjestelmien käyttäminen on ollut työlästä niin opettajille, oppilaille kuin vanhemmillekin.

– Digitalisaatiota ei ole ennen pystytty hyödyntämään, kun se on ollut niin työlästä. Nyt kehitämme niin selkeän ja yksinkertaisen alustan, että sen käyttö on helppoa sekä opettajalle, oppilaalle että huoltajalle, Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo kertoo.

Yksi hankkeen keskeisimmistä tavoitteista on oppimistulosten parantaminen. Kalon mukaan digitaalisessa ympäristössä se tapahtuu esimerkiksi oppimistahtia säätämällä ja liikkuvaa kuvaa hyödyntämällä.

– Osa oppii asioita nopeammin, ja osalla menee enemmän aikaa. Digitaalisessa ympäristössä ne, jotka etenevät nopeasti, voivat saada nopeammin haastavia tehtäviä. Ne, jotka tarvitsevat enemmän aikaa, voivat edetä hitaammin, Kalo kertoo.

– Tietotekniikan avulla saadaan tehtyä myös ääntä, kuvaa, liikkuvaa kuvaa, opetustuokioita ja pelillisiä haasteita sisältäviä tehtäviä, hän lisää.

Kalo muistuttaa, että oppimisessa käytetään edelleen muitakin tapoja kuin sähköisiä järjestelmiä.

– Oppilaat saattavat edelleen kuunnella, kärrynpyöriä tehdään ja kotitaloudessa tehdään kiisseliä. Meillä on monta asiaa, joissa toimitaan edelleen muulla tavalla.

Yhteinen arviointi lisää motivaatiota

Hanketta on pilotoitu Martinlaakson ja Veromäen yhtenäiskouluissa sekä Helsinge Skolanissa viime keväänä. Syksyllä hanke laajenee kahteen lukioon ja kuuteen peruskouluun. Tarkoituksena on, että alustaa pystytään hyödyntämään myöhemmin myös muissa Suomen kunnissa.

Pilottialustaa rakentamassa ollut Veromäen koulun opettaja Markus Humaloja näkee ratkaisulla lukuisia mahdollisuuksia aina opetuksen suunnittelusta oppimisen arviointiin.

Arviointinäkymä muodostuu alustalle oppilaan itse tekemistä ja opettajan antamista arvioinneista. Koosteeseen tulee myös oppilaan ja opettajan yhteisten keskustelujen pohjalta tehtyjä arviointeja.

– Se on ihan selkeästi joillakin oppilailla ollut motivoiva tekijä; sitä taulua pitää pitää hyvännäköisenä, ja se edellyttää, että oppimisen eteen tehdään työtä, Humaloja kertoo.

– Oletan, että jatkuvalla ohjaavalla arvioinnilla saadaan aikaan, että oppilas on tietoisempi siitä, miksi täällä koulussa ollaan, mitä täällä tulisi oppia ja miten oppiminen etenee. Arviointi itsessään parantaa opiskelumotivaatiota ja uskon, että se parantaa myös oppimistuloksia viime kädessä, hän lisää.

Tietoa opintojen etenemisestä kotiin reaaliajassa

Jatkuvaan arviointiin ohjeistaa myös uusi opetussuunnitelma. Humalojan mukaan jatkuva arviointi kuitenkin karsi monissa kunnissa todistustiedon.

– Nyt on käyty keskustelua siitä, että saadaanko kotona tarpeeksi tietoa jatkuvasta arvioinnista. Monissa nykyisin käytössä olevissa arviointyökaluissa ei ole huoltajanäkymää tai sen käyttöönotto vaatisi työtä, hän toteaa.

Uuden alustan avulla huoltajille näkyy arvioinnista juuri sen verran kuin on tarpeellista.

– Näin arviointi on läpinäkyvää huoltajalle ja menee kotiin reaaliajassa. Pitkässä juoksussa haluamme kaiken kattavaa kanavaa koulun ja huoltajan välille, kodin ja koulun yhteistyöhön, Humaloja täsmentää.

Humaloja uskoo, että automatisoitu tehtävien tarkistus ja oppimisalustan helppokäyttöisyys vapauttavat opettajan aikaa sille tärkeimmälle – oppilaan kohtaamiselle.

– Myös opetuksen suunnittelu ja tuottaminen kollegoiden sekä oppilaiden kanssa on yhtenäisempää, kun kaikki tapahtuu sähköisesti ja samassa paikassa, Humaloja sanoo.

11 miljoonan euron hankkeen rahoituksesta puolet Business Finlandilta

Neljä vuotta kestävään ja noin 11 miljoonaa euroa maksavaan hankkeeseen on saatu puolet rahoituksesta Business Finlandilta (siirryt toiseen palveluun). Toisen puoliskon maksaa Vantaan kaupunki. Kyseessä on suurin Business Finlandin innovatiivisiin julkisiin hankintoihin myöntämä rahoitus.

– Tämä on Suomelle loistava tilaisuus edistää opetusalan alustataloutta ja luoda kasvun edellytyksiä erikokoisille innovatiivisille opetus- ja tekoälyalan yrityksille, sanoo johtava asiantuntija Piia Moilanen Business Finlandista Vantaan kaupungin tiedotteessa.

Voit keskustella aiheesta tämän artikkelin alla 1.8.2019 klo 22:00 asti.