Ilmarinen: Matala korkotaso suosii osakesijoittamista – Eläketurvakeskus: Pitkän aikavälin tuottonäkymät eivät ole kovin valoisat

Suomen suurimman työeläkeyhtiön johtaja miettii jo, onko talouden logiikka muuttunut.

sijoittaminen
Toimitusjohtaja Jouko Pölönen Ilmarisen tiedotustilaisuudessa 1.8.2019.
Sijoittaja hakee tuottoja osakekeista ja kiinteistöistä, kun korkotaso on näin alhaalla, sanoo Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen. Katriina Laine / Yle

Suomen suurin työeläkeyhtiö Ilmarinen hakee työeläkevaroille jatkossakin tuottoja osakemarkkinoilta. Ilmarisen sijoitusvarallisuuden arvo on tällä hetkellä yhtiön alkuvuoden tuloksen mukaan lähes 48 miljardia euroa. Osakesijoituksia on kaikesta sijoitusvarallisuudesta lähes puolet.

Ensimmäisen kuuden kuukauden aikana Ilmarinen sai sijoitetuille eläkevaroille tuottoa kuusi prosenttia, kun osakekurssit nousivat voimakkaasti ja korkotaso on poikkeuksellisen matala. Osakesijoitusten tuotto oli lähes 11 prosenttia. Vuoden vaiheessa osakekurssit olivat sen sijaan olivat pakkasella. Kaikkien sijoitusten pitkän aikavälin keskimääräinen reaalituotto oli 4,1 prosenttia.

Yhdysvaltain eilinen koronlaskupäätöstä Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen osasi odottaa, sillä eri ennustelaitokset ovat laskeneet maailmantalouden kasvuennusteita alaspäin.

Osakemarkkinat ja kiinteistöt ovat sijoittamisen keskiössä, sanoo Pölönen.

– Tämän hetkinen korkotaso on negatiivinen Euroopassa, jolloin korot eivät tuota mitään. Sijoittajat hakevat kuitenkin tuottoja turvaavia sijoituskohteita, ja tämä matala korkotaso on ohjannut lisää sijoituksia esimerkiksi osakemarkkinoille ja kiinteistömarkkinoille.

Korkosijoitukset jaetaan perinteisesti valtionlainoihin ja yrityslainoihin.

Vuoden loppupuolen talousnäkymää varjostavat maailmantalouden ja Euroopan heikentyneet talousennusteet sekä epävarmuus, jota kiihdyttävät Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota sekä Britannian EU-ero eli brexit, jonka pitäisi tapahtua lokakuun loppuun mennessä.

Varatoimitusjohtaja Mikko Mursula Ilmarisen tiedoitustilaisuudessa 1.8.2019.
Ilmasien varatoimitusjohtaja Mikko Mursula pohtii onko talouden logiikka jo muuttunut. Katriina Laine / Yle

Varatoimitusjohtaja Mikko Mursula Ilmarisesta pitää inflaation alhaisuutta suurena muutoksena taloudessa.

– Ehkä se suurin yllätys on ollut, että inflaatio on pysynyt hyvin alhaisella tasolla. Se näkyy kyllä keskuspankkien päätöksissä ja retoriikassa ja yleisessä viestissä markkinoille.

Onko talouden logiikka muuttunut?

Mursulan mukaan voi pohtia, onko talouden logiikassa tapahtunut jokin perusteita ravisuttava iso muutos, kun inflaatio ei ole noussut, vaikka taloudessa on mennyt hyvin lähivuodet.

Euroopan Keskuspankilta (EKP) odotellaan päätöstä elvyttävien arvopaperiostojen aloittamisesta uudelleen. EKP nosti alhaisen inlfaation ja tämän hetken alhaiset kasvunäkymät esille viime viikon kokouksessaan. Nyt ollaan taloudessa poikkeustilanteessa.

– Jos joudutaan lähtemään elvyttämään näin alhaisella korkotasolla, on se täysin poikkeava tilanne pidemmällä aikavälillä verrattuna.

Mursula pitää rauhoittavana sijoittajan kannalta, että kun noin puolet Yhdysvaltain ja Euroopan yrityksistä on raportoinut puolivuotistuloksia, on päästy melko lähelle markkinoiden odotuksia.

Vientiyritysten taivaalla häämöttää kuitenkin synkempiä pilviä.

– Pikkuisen huolestuttaa se, että yritysten viesti loppuvuotta ajatellen ja vähän pidemmälle tulevaisuuteen on ollut kovastikin varoitteleva. Kauppasodan vaikutukset ovat näkyneet erityisesti vientiyritysten retoriikassa, Mursula sanoo.

Myös kolmen kuukauden päässä oleva brexit on Mursulan mukaan tehnyt taloustilanteesta entistä epäselvemmän.

Paluu normaaliin korkotasoon lykkääntyi

Toimitusjohtaja Mikko Kautolle Eläketurvakeskuksesta (ETK) Yhdysvaltain keskuspankin Fedin eilinen koronlaskupäätös oli yllätys. Edellisen kerran Fed leikkasi ohjauskorkoa finanssikriisin aikaan joulukuussa 2008.

Palaaminen finanssikriisiä edeltävään korkotasoon lykkääntyi nyt.

– Ehkä se on pienoinen yllätys, kun on ajateltu pitkään, että palataan matalilta korkotasoilta normaaliin, eli ajalle ennen finanssikriisiä, Kautto sanoo.

Yhdysvallat oli jo nostanut korkotasoaan finanssikriisin jälkeen, toisin kuin Eurooppa ja Japani. Sitä taustaa vasten oli yllätys, että se nyt päätyi laskemaan korkojaan.

Fed katsoo nyt globaalia taloutta, joka ilmeisesti on sen mielestä uudenlaisessa vaiheessa, sillä Yhdysvalloissa työttömyys on matala eikä inflaatiokaan laukkaa, Kautto pohtii.

Mikko Kautto johtaja Eläketurvakeskus
ETK:n toimitusjohtaja Mikko Kautto näkee osakesijoittamisessa riskejä pitkällä aikavälillä. Markku Pitkänen / Yle

Suomalaisten eläkevarojen sijoittamisen kannalta korkotason laskeminen on jonkinlainen signaali siitä, että kasvunäkymät ovat heikot.

– Kun peruskorko on matalalla, myös osakesijoitusten tuotot voivat tulla lähtökohtaisesti alemmalle tasolle, Kautto perustelee.

Koronalennusten takia rahaa on siirtynyt joukkovelkakirjoista osakkeisiin, mikä on nostanut osakkeiden arvostustasoja.

Kautto arvioi, että matalan korkotason ja korkeiden osaketuottojen välinen epäsuhta ei voi olla pysyvä. Riskinä on, että arvostustasot osakkeissa ovat jo niin korkeat, että nousulle ei ole enää varaa. Näin osakkeiden tuotot lähentyisivät joukkovelkakirjoista saatavia tuottoja.

– Työeläkeyhtiöiden ja työeläkejärjestelmän rahoituksen kannalta tilanne on haasteellinen. Tuottonäkymät kymmenen vuoden tähtäimellä eivät ole kovin valoisat, Kautto sanoo.

Riskiä kuitenkin pienentää se, että suurin osa suomalaisista työeläkkeistä rahoitetaan suoraan työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä maksuilla. Suomalaisen työeläkejärjestelmän eläkevastuista on rahastoitu alle 30 prosenttia eläkevaroista.

ETK alensi eläkeyhtiöiden tuotto-odotuksia

ETK on alentanut oletustaan työeläkevarojen reaalituotosta. Viime keväänä julkaistuissa pitkän aikavälin laskelmissa ETK asetti reaalituottoa koskevan oletuksen kaikista työeläkejärjestelmän sijoituksista 2,5 prosenttiin.

Koska joukkovelkakirjoista ei odoteta suurempia tuottoja, 2,5 prosentin tuotto-odotus perustuu osaketuottoihin ja kiinteistösijoituksiin, Kautto perustelee.

Jos reaalituotto olisi matalampi kuin laskelmissa käytetty oletus, toisi se paineita eläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoittamiseen. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että työeläkevakuutusmaksuja pitää korottaa kahdella prosenttiyksiköllä, jos reaalituotto on pitkällä aikavälillä prosenttiyksikön tuotto-odotusta matalampi.

Suurin rahoitushaaste työeläkejärjestelmälle ei tule Kauton mukaan niinkään tuottojen kehittymisestä, vaan työikäisen väestön supistumisesta syntyvyyden ollessa poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Maksutuloa ei voi odottaa, jos ei ole työllisiäkään.

Rahoituspaineet pitkällä aikavälillä kasvavat, jos tuottokehitys on odotettua heikompi. Nyt eläkevaroja on, ja Suomen eläkejärjestelmässä on Kauton mukaan tasapainoinen tilanne.

Vuoden 2018 lopussa työeläkevakuuttajien yhteenlasketut eläkevarat olivat ETK:n tilastojen mukaan 196,2 miljardia euroa. Suurin osa eläkevaroista oli sijoitusomaisuutta, jota oli vuoden lopussa 194,9 miljardia euroa. Sijoitustappiot olivat 4,2 miljardia euroa.

Eläketurvakeskus on työeläketurvan asiantuntija, ja se palvelee päättäjiä työeläketiedon tuottamisessa ja tukee työeläkealan toimeenpanoa.

Lue myös:

Ilmarinen kaapi markkinoilta 6 prosentin sijoitustuotot alkuvuonna – toimitusjohtaja Jouko Pölönen: Erittäin vahva kaikilla mittareilla

Eläkeyhtiö Ilmarinen aloittaa yt-neuvottelut – 90 työpaikkaa vaarassa

Suomen eläkejärjestelmään on suunnitteilla iso myllerrys: Kuntatyöntekijöiden eläkkeet samaan järjestelmään yksityisten eläkkeiden kanssa

Korjaus : Eläketurvakeskuksen sitaattimerkintä poistettu otsikosta klo 21.07.