Jälkiehkäisyn helppo saatavuus on yksinkertaistanut nuorten elämää – lakimuutos ei näy tilastoissa käytön lisääntymisenä

2010-luvulla jälkiehkäisypakkauksia on myyty vuosittain noin 100 000 kappaletta.

raskauden ehkäisy
Nuori nainen ottamassa jäliehkäisypilleriä apteekissa.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan jälkiehkäisytablettien myynti on tasoittunut.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Jälkiehkäisypillerit vapautettiin vuonna 2015 reseptipakosta alle 15-vuotiailta, minkä jälkeen Väestöliiton suuntaan kaikui terveisiä siitä, että muutos on helpottanut nuorten elämää.

– Ei ole tarvinnut varata lääkäriaikaa tai lähteä selvittämään sitä, kuinka palvelujärjestelmä omassa kunnassa toimii, vaan nuori voi luottaa siihen, että lääkkeen saa apteekista, asiantuntijalääkäri Miila Halonen Väestöliitosta sanoo.

Halosen mukaan alle 15-vuotiailla raskauden pelko on todellinen eikä heillä välttämättä ole kykyä arvioida raskauden riskiä samalla tavalla kuin aikuisilla.

Halonen huomauttaa, etteivät kaikki alle 15-vuotiaat ole seksuaalisesti aktiivisia, eikä muutos koske siten kaikkia.

– Toivomme, että ne, jotka seksiä harrastavat, ovat mahdollisimman hyvin suojattuja. Se, että jälkiehkäisyä on helposti saatavilla, laskee sitä kynnystä, että sen käy hankkimassa, Halonen sanoo.

Seksuaalineuvontaa tarjoavan Sexpo-säätiön seksuaaliterapeutti Roni Greenberg kertoo, että kyselyjä jälkiehkäisystä tulee puhelinneuvontaan melko vähän.

– Epäilen, että syynä on se, että tällä hetkellä jälkiehkäisyä on saatavilla apteekista suoraan ilman lääkärikäyntiä, Greenberg sanoo.

Kyselyt eivät hänen mukaansa välttämättä koske suoraan jälkiehkäisyä vaan raskaudenpelkoa. Tilanteista paistaa usein hätä.

– Ollaan vähän paniikissa ja sen takia soitetaan, ettei pystytä hakemaan tietoa. Usein soittaja tarvitsee rauhoittelua ja asian normalisointia, Greenberg kertoo.

Neuvontaa hakevat nuoret aikuiset naiset. Greenbergin mukaan alle 15-vuotiailta jälkiehkäisyä koskevia soittoja ei ole tullut.

Nuorten keskuudessa myös raskauden keskeytyksiä on Halosen mukaan historiallisen vähän, ja määrä on yhä laskussa alle 20-vuotiaiden keskuudessa.

– Vuonna 2015 tapahtunut lakimuutos on yksi tekijä muiden joukossa, mikä selittää nykytilaa, Halonen sanoo.

Jälkiehkäisytablettien myynti on tasoittunut

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tutkijan Tinna Voipion mukaan jälkiehkäisytablettien myyntimäärät kasvoivat vuoden 2002 jälkeen. Silloin jälkiehkäisy muuttui reseptivapaaksi yli 15-vuotiaille. 2010-luvulla pakkauksia on myyty vuosittain noin 100 000 kappaletta, kun vuonna 2001 myytyjä jälkiehkäisytablettipakkauksia oli 45 000.

Fimean lääkemyyntitiedot perustuvat lääkkeiden tukkumyyntiin apteekeille ja sairaaloille.

Suurta muutosta vuoden 2015 myyntiluvuissa ei näy verrattuna esimerkiksi 2000-luvun huippuun. Vuonna 2015 jälkiehkäisytablettipaketteja myytiin 101 000 kappaletta, kun vuonna 2009 pakkauksia myytiin 112 000.

Vuosien varrella myynti on Voipion mukaan kuitenkin tasaantunut.

Halosen mukaan myynnin pysyminen vakaana kielii mahdollisesti siitä, että suomalaiset tietävät jälkiehkäisyn olevan erityistilanteisiin tarkoitettua. Halosen mukaan myös nuoret käyttävät säännöllistä ehkäisyä hyvin.

– Näin vuosina monissa kunnissa yleistynyt maksuton ehkäisy on parantanut ehkäisyn käyttöönottoa ja lisännyt pitkävaikutteisten ja luotettavien ehkäisymenetelmien käyttöä, joihin ei liity käyttäjävirheitä, Halonen kertoo.