INF-sopimus päättyi – mitä tapahtuu ydinasesopimuksen raukeamisen jälkeen?

Aserajoitussopimusten repeileminen ei edistä Suomen turvallisuutta, arvioi puolustusvoimain uusi komentaja Timo Kivinen.

INF-sopimus
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump tapasivat G20-kokouksen ohella 28. kesäkuuta.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump tapasivat G20-kokouksen ohella 28. kesäkuuta. Michael Klimentyev / EPA

Yhdysvallat vetäytyi perjantaina INF-ohjussopimuksesta. Kylmän sodan lopulla solmittu INF-sopimus on kieltänyt maasta laukaistavat lyhyen ja keskipitkän matkan ohjukset.

Yhdysvallat ja Venäjä ilmoittivat irtautuvansa sopimuksesta noin puoli vuotta sitten.

Yhdysvaltojen mukaan Venäjä on ottanut käyttöön uuden risteilyohjuksen, jollaista INF-sopimus ei salli.

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettajan Antti Pihlajamaan mukaan INF:n kariutuminen on vakavasti otettava asia.

– INF-sopimuksella on osaltaan symbolinen merkitys. Se oli 1980-luvulla tärkeä virstanpylväs, joka sitten muutaman vuoden päästä sai jatkoa kylmän sodan päättymisen muodossa.

Nykyään syyt sopimukseen ovat käytännöllisiä.

– Monet Euroopan maat näkevät, että INF on ollut keskeinen osa niiden turvallisuutta 30 vuoden ajan. Toisaalta nyt kun sopimus on raukeamassa, se herättää epäilyksiä tulevasta. Jännitys tulee varmasti lisääntymään ja reaktioita nähdään, Pihlajamaa sanoo.

Myös Venäjä totesi tänään INF-sopimuksen rauenneen. Ulkoministeriön mukaan tämä tapahtui Yhdysvaltain aloitteesta. Venäjä myös ilmoitti, että Yhdysvaltojen toiminta on painostusta.

Venäjällä on omat ohjuksensa Kaliningradissa Euroopassa. Kremlissä on kova huoli siitä, että Nato sijoittaa keskimatkan ydinohjuksia Eurooppaan.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg piti perjantaina tiedotustilaisuuden Yhdysvaltojen irtautumisesta sopimuksesta. Nato on tukenut Yhdysvaltoja, joka pitää Venäjän kehittämää risteilyohjusta syynä INF-sopimuksen kariutumiselle.

– Yhdysvaltain Nato-liittolaiset tukevat päätöstä, koska mikään kansainvälinen sopimus ei ole kestävä, jos vain toinen osapuoli kunnioittaa sitä. Venäjä on yksin vastuussa sopimuksen kaatumisesta, sanoi Stoltenberg.

Naton mukaan liittouma on sopinut toimista, jotka varmistavat sotilasliiton pelotteen uskottavuuden. Samalla Nato ilmoitti vastaavansa uuden venäläisen risteilyohjuksen muodostamaan "merkittävään vaaraan".

Paluu kilpavarusteluun huolestuttaa

Ohjussopimuksen loppuminen herättää huolta kansainvälisistä jännitteistä, sanoi YK:n pääsihteeri Antonio Guterres perjantaina.

Guterres muistutti kylmän sodan opetuksista.

– Meidän pitää ottaa opiksemme kylmästä sodasta ja välttää se tulevaisuudessa, hän sanoi.

– Ei tarvitse edes katsoa kauas tulevaisuuteen, kun näkee kaksi kilpailevaa blokkia.

Myös Suomen puolustusvoimain uusi komentaja, kenraali Timo Kivinen kommentoi Ylen aamu-tv:ssä sopimuksen raukeamista.

– Suomelle on aina tärkeää sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä, Kivinen sanoi.

– Jos tämänkaltaiset aserajoitussopimukset rupeavat repeilemään, ei se Suomen turvallisuutta edistä. Toivottavasti tässä nyt kohtuullisessa ajassa päästään taas ratkaisuun näistäkin asioista suurvaltojen välillä.

Timo Kivinen
Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen pitää tärkeänä, että suurvallat sitoutuvat sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestykseen.Markku Ulander / Lehtikuva

Asejärjestelmät seurannassa

Maanpuolustuskorkeakoulun Pihlajamaan mukaan INF:n kariutuminen ei tarkoita sitä, että Euroopassa alkaisi varustelukierre.

– En usko, että tässä välittömästi alkaisi varustelukierre, jossa INF-sopimuksen kieltämiä ohjuksia sijoitettaisiin Euroopan maihin, sanoo Pihlajamaa.

Hänen mukaansa voi olla, että erilaisia ohjustentorjuntajärjestelmiä ja niiden kehittämistä jatketaan, kuten Nato ja Yhdysvallat ovat tehneet jo kymmenkunta vuotta Euroopassa.

– Kaikkiaan eurooppalaiset valtiot eivät välttämättä ole halukkaita ottamaan keskimatkan ohjuksia alueelleen, eikä Yhdysvalloilla myöskään ole sellaisia mistään varastosta suoraan sijoittaa, Pihlajamaa arvioi.

Neuvostoliiton Mihail Gorbatshov ja Yhdysvaltojen Ronald Reagan allekirjoittivat INF-sopimusken 8. joulukuuta 1987 Valkoisessa talossa.
Neuvostoliiton Mihail Gorbatshov ja Yhdysvaltojen Ronald Reagan allekirjoittivat tänään rauenneen INF-sopimuksen 8. joulukuuta 1987 Valkoisessa talossa.Ronald Reaganin Presidential Library / Handout / EPA

Puolustusvoimien komentaja Kivisen mukaan Suomen asevoimissa on otettu huomioon eri järjestelmät ja niiden muutokset.

– Niitä ohjuksia on ollut koko ajan, nyt puhutaan vain näistä sopimuksista, sanoi Kivinen Ylellä.

– Me suunnittelemme ensi vuosikymmenen puolustusjärjestelmää sillä tavalla, että tämä toimintaympäristössä oleva potentiaali ja eri järjestelmät on otettu huomioon siinä.

Uusi sopimus työn takana

Perjantaina Kiina kommentoi olevansa Yhdysvaltojen irtautumista vastaan. Se kehotti Yhdysvaltoja palaamaan sopimuksen piiriin.

Yhdysvalloilla on ollut suuri intressi saada Kiina mukaan sopimaan siitä, millä tavalla INF-sopimuksessa kiellettyjä keskimatkan ohjuksia voidaan kehittää tai olla kehittämättä.

Pihlajamaa ei usko, että uusi sopimus saataisiin valmiiksi nopealla aikataululla.

– Kauhean todennäköiseltä tai realistiselta senkaltainen sopimus ei tässä vaiheessa näytä, sillä muilla osapuolilla ei vaikuta oikein olevan neuvotteluhalukkuutta.

Kiinalla on merkittävästi INF-sopimuksessa kiellettyjä ohjuksia, joiden kantama on 500–5 500 kilometriä.

– Maa on panostanut voimakkaasti ohjusteknologiaan. On äkkiseltään vaikea löytää tekijää, mikä motivoisi Kiinaa sopimuksen tekemiseen, arvelee Pihlajamaa.

Sopimuksesta irtautumisen pelätään merkitsevän huonoa myös uudelle Start-sopimukselle.

Vuonna 2011 voimaan astunut sopimus hillitsee Yhdysvaltain ja Venäjän asevarustelua muun muassa rajoittamalla strategisten ydinkärkien määrää. Sen voimassaolo lakkaa vuonna 2021, mutta sitä voidaan jatkaa viidellä vuodella, mikäli molemmat osapuolet suostuvat tähän.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmotti heinäkuussa maiden aloittavan neuvottelut sopimuksen mahdollisesta pidentämisestä. Hän ei sanonut, milloin keskustelut alkavat.

Lue myös:

Miksi ohjussopimuksen loppu ei välttämättä tarkoitakaan asevarustelukierrettä? Sotilasprofessori vastasi 10 kysymykseen INF-sopimuksesta

Yhdysvallat ilmoittaa vetäytyvänsä ohjuksia rajoittavasta INF-sopimuksesta – Nato tukee

Trumpin neuvonantaja Bolton Moskovaan neuvottelemaan ydinaseista – Kremlin mukaan sopimuksesta irtautuminen tekisi maailmasta vaarallisemman

"Sopimus on Euroopan turvallisuuden tärkeä pilari" – Saksa kehottaa Yhdysvaltoja pohtimaan ydinasesopimuksesta vetäytymisen seurauksia

Sotilasasiantuntija: USA:n vetäytyminen ydinohjussopimuksesta voisi johtaa asevarustelukierteeseen – uhkana sopimukseton tila

USA vaatii Venäjää tuhoamaan kolmen pataljoonan ydinohjukset viikon kuluessa

Lähteet: Reuters, Tass, STT, Yle