Jenni Rosti pohti raskausaikana, voiko vauvasta laittaa kuvia Instagramiin – sometutkija ymmärtää, miksi perhearkea halutaan jakaa, mutta kehottaa varovaisuuteen

Sosiaalisen median tutkija Suvi Uski on sitä mieltä, että lapsista ei lähtökohtaisesti pitäisi laittaa kuvia sosiaaliseen mediaan.

sosiaalinen media
Nainen katsoo Instagram-albumia tietokoneen näytön kautta.
Sosiaalinen media on monelle merkittävä kanava luoda ja ylläpitää ihmissuhteita. Kuvassa Jenni Rostin Instagram-tili.Tommi Pylkkö / Yle

Jenni Rosti, 25, pohti miehensä kanssa jo raskausaikana rajanvetoja sille, kuinka esikoinen voisi näkyä sosiaalisessa mediassa eli somessa.

Rosti oli jo silloin aktiivinen Instagramissa, jonne hän jakoi usein tunnelmia arjestaan.

Lapsi tulisi olemaan arjen keskiössä, joten hänestä tuntui luontevalta jakaa ajatuksia ja kuvia uudenlaisesta elämästä vauvan kanssa.

Rostin mies suhtautui kuitenkin aluksi epäileväisesti.

– Mieheni ei ole itse lainkaan somessa. Siksi hän ei ymmärtänyt, miksi lapsesta pitäisi jakaa kuvia. Kun keskustelimme asiasta enemmän, hänen mielensä muuttui. Hän käsitti, miksi perhearjen jakaminen on minulle luonnollista ja tärkeää, Rosti kertoo.

Sittemmin Rosti on jakanut lapsestaan kuvia silloin tällöin Instagram-tililleen noin yhdeksänsadan seuraajan nähtäväksi.

Vauvana tyttären kasvot saivat usein näkyä kuvissa, mutta viime aikoina Rosti on julkaissut enemmän kuvia, joissa nyt kaksivuotiaan lapsen kasvot eivät erotu.

– Lapsi on ollut pari vuotta elämässäni ja sinä aikana oma someajatteluni on muuttunut. Huomaan miettiväni tarkemmin esimerkiksi sitä, millaisista tilanteista haluan jakaa kuvia, Rosti toteaa.

Merkitykselliset hetket halutaan jakaa muiden kanssa

Rosti ei ole pohdiskelujensa kanssa yksin.

Sosiaalisesta mediasta on tullut 2010-luvulla hyvin merkittävä osa ihmisten vuorovaikutusta. Onkin luonnollista, että moni haluaa jakaa kuulumisia ja tunnelmia tuttaville esimerkiksi juuri Instagramin kautta.

– Ihmisellä on luontainen tarve jakaa omia tunnetilojaan muiden ihmisten kanssa. Sosiaalinen media on tehnyt siitä helppoa, toteaa sosiaalisen median tutkija ja sosiaalipsykologian tohtori Suvi Uski.

Someturvan perustajajäsen Suvi Uski
Suvi Uski on tutkinut muun muassa sitä, miten sosiaalinen media vaikuttaa ihmisiin sekä yksilöinä että sosiaalisuuden kautta. Pekka Tynell / Yle

Jaettu tunnetila kertaantuu. Siksi esimerkiksi iloisista hetkistä halutaan kertoa myös muille. Uski sanoo, että erityisesti elämän tärkeät ja merkitykselliset hetket halutaan jakaa muiden kanssa somessa.

Lapsen kanssa koettu hetki on usein juuri tällainen.

– Kun lapsi vaikka oppii jotain uutta, on tällainen hetki vanhemmalle usein niin sanottu vau-hetki. Tällaisia vau-hetkiä luonnollisesti halutaan jakaa muille, Uski kertoo.

Ei siis ole ihme, että Instagram on pullollaan suloisia kuvia vanhempien silmäteristä.

Sosiaalisen median tutkija pitäisi lapsen kuvat poissa somesta

Lasten kuvien laittaminen sosiaaliseen mediaan jakaa mielipiteitä. Aihe herättää usein napakkaakin keskustelua esimerkiksi lapsen oikeudesta yksityisyyteen.

Sosiaalista mediaa tutkineen Uskin kanta asiaan on selkeä.

– Sosiaalipsykologina minulta löytyy ymmärrystä ihmisten toimintaa kohtaan. Pidän kuitenkin lähtökohtana aina sitä, että lapsista ei pitäisi julkaista kuvia sosiaaliseen mediaan, Uski sanoo.

Uskin mukaan kyse ei ole vain esimerkiksi siitä, että kuvat saattaisivat joutua vääriin käsiin, vaan paljon laajemmasta ilmiöstä.

– Elämme niin varhaisia digitaalisia aikoja, että vielä ei voida hahmottaa sitä, miten eri tiedot voivat vaikuttaa ihmisen tulevaisuuteen, kuten etenemismahdollisuuksiin työelämässä, Uski pohtii.

Päätimme mieheni kanssa, että emme näytä lapsiemme kasvoja tai kerro heidän nimiään somessa.

Hän on huolissaan erityisesti lapselle muodostuvasta digitaalisesta jalanjäljestä, johon lapsi itse ei voi vaikuttaa.

Digitaalinen jalanjälki muodostuu kaikesta siitä tiedosta, mitä henkilöstä tallentuu verkkoon esimerkiksi juuri someen jaettujen kuvien ja tekstien kautta.

– Kun lapsi kasvaa aikuiseksi, on hänestä olemassa paljon tietoja, jotka voidaan liittää häneen. Se on yksityisyyttä heikentävä tekijä.

Voi esimerkiksi olla, että tulevaisuuden kasvojentunnistusteknologioiden avulla ihmisistä voidaan etsiä monenlaista tietoa eri ikävaiheissa otettujen kuvien avulla.

Uski haluaa myös muistuttaa, että kaupalliset yhtiöt omistavat sosiaalisen median alustat.

– Ihmisillä on taipumus ajatella, että ihan tavallista elämää tässä eletään, joten mitä vaaraa kuvista voisi olla. Emme voi tietää, mitä yhtiöt lopulta tekevät keräämillään tiedoilla tulevaisuudessa, miten ne liikkuvat eri alustojen välillä tai miten niitä yhdistellään, Uski pohtii.

Kasvojen peittäminen on yleinen tapa suojata lapsen yksityisyyttä

Myös Marissa Knuuttilan, 31, perheessä lasten näkymistä somessa on pohdittu tarkasti. Knuuttila kirjoittaa blogia (siirryt toiseen palveluun) ja on aktiivinen Instagramissa.

Knuuttilan blogilla oli kymmeniä tuhansia seuraajia, kun perheen esikoinen syntyi. Tällä hetkellä Knuuttilalla on myös toinen, lähes vuoden ikäinen lapsi.

– Päätimme mieheni kanssa, että emme näytä lapsiemme kasvoja tai kerro heidän nimiään somessa. Koen, ettemme omista lapsiamme, joten en halua jakaa julkisesti kuvia, joista lapsen voi tunnistaa.

Knuuttila haluaa puhua kuvien lisäksi lapsista somessa kirjoitetuista teksteistä.

Esimerkiksi Instagram-kuvien jakoteksteissä kerrotaan usein lapsista erilaisia tarinoita ja jaetaan sattumuksia.

– Kun tarinat ja kuvat yhdistää, on lapsesta saatavilla suuri määrä tietoa. Kun lapseni kasvavat, vähentyvät sisällöstäni heistä kerrotut tarinat ja myös selästä päin otetut kuvat. Haluan kunnioittaa heidän yksityisyyttään ja jättää heidät vähitellen pois omasta somestani, Knuuttila sanoo.

Lasten kasvojen peittäminen on Uskin mukaan perusteltua lapsen yksityisyyden suojaamiseksi.

– Kasvoista saa ihmisestä eniten tietoja uusilla ja tulevilla teknologioilla. Myös nimen poistaminen on hyvä, vaikkakin vähäisempi suojakeino, Uski kertoo.

Huomaan miettiväni asiaa yhä tarkemmin, kun lapsi kasvaa isommaksi ja hänen persoonansa kehittyy.

Uski myös kehottaa vanhempia perehtymään sometilien yksityisyysasetuksiin.

– Näen, että sometilin asettaminen yksityiseksi on se kaikkein tärkein suojakeino, jos haluaa jakaa someen henkilökohtaisempaa sisältöä, Uski toteaa.

Myös Rosti on pohtinut lapsen oikeutta yksityisyyteen.

Kun Rostin tytär on kasvanut vauvasta taaperoikään ja alkaa saada tunnistettavampia piirteitä, on Rosti huomannut pohtivansa kuvien julkaisua perusteellisemmin.

– Huomaan miettiväni asiaa yhä tarkemmin, kun lapsi kasvaa isommaksi ja hänen persoonansa kehittyy. Voi olla, että esimerkiksi vuoden päästä en halua julkaista enää hänestä kasvokuvia lainkaan, Rosti kertoo.

"Jos lapseni kieltää kuvaamasta, ei häntä kuvata"

Uski myös haluaa muistuttaa, että lapsesta ei pidä ottaa kuvaa, jos hän ei halua tulla kuvatuksi.

Lapsen tahtoa kunnioittamalla tulee samalla opettaneeksi lapselle toisten digitaalisten rajojen kunnioittamista. Sitä, että aina voi kieltäytyä, jos on epämukava olo.

– Vanhemman hyvä tehtävä on kasvattaa lasten omanarvontuntoa ja itselle suotavien asioiden rajoja niin, että saa sanoa, jos ei halua, Uski toteaa.

Sekä Rosti että Knuuttila ovat Uskin kanssa samaa mieltä siitä, että lapsen tahtoa tulee aina kunnioittaa.

– En halua kuvata lastani väkisin. Jos hän ei halua, että häntä kuvataan, ei näin ollen ole kuvaakaan, jonka sosiaaliseen mediaan voisi laittaa, Rosti pohtii.

Myös Knuuttila korostaa sitä, että lapsen täytyy itse saada päättää, kuvataanko häntä.

Perheelle selkeät, harkitut ja yhteiset pelisäännöt

Uski painottaa, että vanhempien on hyvä pohtia etukäteen sitä, julkaistaanko lapsesta kuvia. Jos vanhempia on kaksi, on päätös hyvä tehdä yhdessä.

Knuuttila on saanut seuraajiltaan vuosien varrella positiivista palautetta siitä, että hän on puhunut avoimesti lasten kuvien julkaisuun liittyvistä asioista.

Aihe on kirvoittanut keskustelua ja osoittanut, että eri perheissä on hyvin vaihtelevia tapoja toimia.

Knuuttila ei halua tuomita ihmisiä, jotka ovat valinneet toimia toisin kuin hän itse. Hän myös huomauttaa, että myös siinä on eroa, ovatko sometilit tiukasti suojattuja vai julkisia.

– Jos minulla olisi yksityinen tili ja sata seuraajaa, jotka kaikki tunnen, voisin suhtautua asiaan eri tavoin. Toivoisin, että ihmiset miettisivät asian läpi kunnolla. Jokainen perhe tekee kuitenkin omat valintansa, Knuuttila tiivistää.

Lue lisää:

"Kesäkuun suosituin postaus oli, että olemme alkaneet käymään potalla", sanoo bloggaaja Iida Åfeldt, mutta mitä lapsesta kannattaa julkistaa somessa?

Lasten kuvien julkaisemisessa pitää aina miettiä lapsen etua, sanoo professori – "Mitä nettiin laittaa, löytyy vielä vuosien jälkeen"

”Hei, kato millaisia kuvia sun äitisi julkaisee sinusta” – Vanhemman huomionkipeys voi jyrätä lapsen edun somessa