SDP:n puoluesihteeri käveli Kaisaniemen puistoon ja keksi: hyvin toimiva puolue on kuin vanha puutalo

Politiikassa kvartaalin pitäisi olla ihmiselämän neljännes, sanoo SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm.

puolueet
Sdpn Puoluesihteeri Anton Rönnholma kuvattuna Kaisaniemen Kasvitieteellisessä puutarhassa heinäkuussa 2019
SDP:n puoluesihteeri uskoo, että toimivassa puolueessa on paljon samaa kuin hyvässä, vanhassa puutalossa.Laura Hyyti / Yle

– Nyt mä keksin, miksi me tultiin tänne!

Antton Rönnholm on kaivanut muistilehtiönsä esiin. Hän hahmottelee paperille jonkinlaista rakennusta, ”vanhaa puutaloa”.

Sellaista, joka kököttää parhaillaan häntä vastapäätä. Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan reunustaa koristava puutalojen rivi siirrettiin nykyiselle paikalleen reilu parikymmentä vuotta sitten. Helsingin Punavuoreen ne oli rakennettu jo 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.

– Olen kiinnostunut vanhoista taloista ja kunnostelisin sellaista mielelläni, Rönnholm sanoo ja naurahtaa.

– Siksi näytän palaavan niihin kummallisilla aasinsilloilla.

Paperille piirtyvä talo saa olla SDP:n puoluesihteerin vertauskuva puolueelle – sille, miten sellainen toimii ja millainen sen tulisi olla.

Moni politiikan taustavaikuttaja sanoo, että juuri siitä Rönnholm on ymmärtänyt jotain oleellista.

Puoluesihteeriä ei siis ehkä tunnisteta ruokakaupassa, mutta puoluetoimisto ja -organisaatio ovat kuitenkin hänen vastuullaan.

Puoluesihteerit pysyvät usein piilossa.

Uutisia seuraava kansalainen saattaa muistaa nimen, joka viuhahtaa kannatusmittauksia käsittelevissä uutisissa. Aina puolueen puheenjohtaja ei halua niitä selitellä. Silloin paikalle kutsutaan puoluesihteeri.

Ja joskus puoluesihteeri suorastaan uhrataan. Politiikkaa läheltä seuraavat tietävät, että jos puolueen kannatus mataa ja vaaleissa tulee takkiin, puoluesihteerin ovi voi käydä. Keskustan Jouni Ovaska lähti viime vuoden puoluekokouksessa lyhyen kautensa jälkeen. Kokoomuksen Janne Pesonen ilmoitti lähtevänsä pian sen jälkeen, kun kokoomus päätyi oppositioon.

Puoluesihteerit eivät ole nyky-Suomessa poliittisia julkkiksia. Kun puolueissa valta on vuosien saatossa siirtynyt puoluekoneistolta eduskuntaryhmille, television ajankohtaisohjelmien vieraskattauksissa nähdään yhä useammin eduskuntaryhmien johtoa.

Ryhmäpuheenjohtajilla on paljon sitä valtaa, jota puoluesihteerit saattoivat käyttää vielä joitain vuosikymmeniä sitten. Puoluesihteeriä ei siis ehkä tunnisteta ruokakaupassa, mutta puoluetoimisto ja -organisaatio ovat kuitenkin hänen vastuullaan.

Se, että kentällä työ sujuu.

Hallitusneuvottelut käydään Säätytalolla
Antton Rönnholm, Sanna Marin (sd.), Antti Kaikkonen (kesk.) ja Antti Lindtman (sd.) hallitusneuvotteluissa Säätytalolla keväällä 2019.Pekka Tynell / Yleisradio

Rönnholmin piirroksessa puolueella, kuten talolla, on katto. Eikä katto saa vuotaa: tuvan on pysyttävä kuivana. Se tarkoittaa sitä, että puolueella on resurssit kunnossa, jotta se voi tehdä tehtävänsä.

Sisällä tuvassa voi olla takka, mutta avotulta tupaan ei tehdä. Siis: puolueen sisällä konfliktit on pidettävä hallinnassa, liika riitaisuus myrkyttää liikkeen. Kukaan ei pidä uskottavana puoluetta, jonka jäsenet riitelevät julkisuudessa jatkuvasti.

– Eikä kunnollinen talo ole umpio, vaan se hengittää, Rönnholm selittää.

Se tarkoittaa sitä, ettei puolue voi sulkeutua yhteiskunnalta ja sen vaikutteilta. Hyvä puolue on kansan pulssilla, kuuntelee ja keskustelee jatkuvasti.

Mutta kaikista tärkeintä on silti tukeva perusta ja se maa, jolle talo on rakennettu.

Siinä missä kolme vuotta aiemmin puolueen johtoon valittua Antti Rinnettä kuvailtiin usein ammattiliittojyräksi, Rönnholmista ei voi sanoa samaa.

Rönnholm valittiin nykyiseen tehtäväänsä puheen voimalla, sanoo moni puoluekokousedustaja. Hän aloitti tehtävässään keväällä 2017.

Kolme vuotta aiemmin puolueen johtoon valittua Antti Rinnettä kuvailtiin usein ammattiliittojyräksi. Rönnholmista ei voi sanoa samaa. Valintansa aikoihin hän työskenteli viestintätoimisto Milttonin Brysselin-toimistossa, vuosituhannen alussa hän avusti demaripääministeri Paavo Lipposta.

Naantalista kotoisin oleva Rönnholm peri puoluekantansa kotoa. Puoluekokoukseen vaikutuksen tehneessä puheessaan hän muisteli valokuvaa, jossa hän pitelee lapsena Kalevi Sorsaa kädestä. Ja työväenyhdistyksen kokouksia, joissa hän on ollut isänsä matkassa pienenä poikana.

Puheessaan Rönnholm pohti poliittisia visioita, mutta myös varoitti puoluetta taantumasta.

– Kampanjasuunnitelma tai poliittinen strategia, joka perustuu ajatukselle ”pitää vain saada oma ydin liikkeelle” ei koskaan tuo toivomaamme lopputulosta, hän sanoi.

Toisella kierroksella hän voitti Palvelualojen ammattiliitto Pamissa pitkän uran tehneen Hanna Kuntsin – monen yllätykseksi.

Sdpn Puoluesihteeri Anton Rönnholma kuvattuna Kaisaniemen Kasvitieteellisessä puutarhassa heinäkuussa 2019
– Ihmiset hakevat politiikasta merkityksiä, Rönnholm uskoo.Laura Hyyti / Yle

Juuri SDP:n perustaa on Rönnholmin johdolla viimeiset vuodet rukattu.

Moni puoluevaikuttaja on ollut taustakeskusteluissa ylpeä SDP:n ohjelmatyöstä, jota on tehty aivan uudella innolla. Se on tuottanut useamman sata sivua paperia: käsityksiä ja ajatuksia siitä, mihin tulevaisuuden Suomessa olisi SDP:n johdolla suunnattava.

Joskus sille naureskellaan. Että joka viikkoko teiltä ilmestyy uusi pumaska! Että aivan tosissaanko puheenjohtaja Rinne kaivaa 116-sivuisen pumaskan pöydälle, kun hänen on vaalitentissä vastattava yksinkertaiseen kysymykseen lihaverosta!

Rönnholm suhtautuu naureskeluihin olankohautuksella. Ohjelmatyö ei ole hänelle turhien paperien tuottamista, vaan sitä, mitä puolueen nimenomaan on tehtävä. Sitä, että yritetään miettiä ihmisiä puhuttelevat, tärkeät kysymykset ja antaa niille vastaukset.

– Ihmiset hakevat politiikasta merkityksiä. Selityskehikkoja maailmalle, joka on kokoajan monimutkaisempi, Rönnholm sanoo.

Some-ajan nopea yhteiskunta on saanut monet puolueet panostamaan erityisesti viestintään.

Muistilehtiön sivu kääntyy.

Nyt Rönnholm piirtää kolmion. Yhdessä kulmassa lukee viestintä, toisessa vapaaehtoistyö. Kärjessä lukee politiikka.

Ne ovat puoluetoiminnan erilaiset kulmat. Someajan nopea yhteiskunta on saanut monet puolueet panostamaan erityisesti viestintään.

Kampanjabudjetit ovat kasvaneet ja puoluetoimistoille on palkattu somettajia.

– Se on sitä, mitä 24/7-maailma vaatii. Välittömiä reaktioita, kykyä tehdä nopeasti, Rönnholm sanoo.

Myös tulokset näkyvät nopeasti, niin hyvässä kuin pahassa. Lipsahtaneesta sammakosta rangaistaan, osuva lausahdus taas saattaa aiheuttaa hyvää nostetta.

Rönnholm ajattelee, että viestinnän maailmassa tuloksia mitataan bisnesmaailman tyyliin eli kvartaaleittain, kolmen kuukauden sykleissä.

Mutta politiikassa kvartaalin pitäisi olla ihmiselämän neljännes, siis 25 vuotta.

– Monet puolueet pärjäsivät pitkään aika hyvin mielikuvaviestinnällä ja omanlaisillaan kulisseilla. Meillä oli politiikassa hallinnoinnin aikakausi, jolloin ei puhuttu ideologisista eroista, vaan pahimmillaan viestittiin pragmaattisista ratkaisuehdotuksista virkamiesmäisesti, Rönnholm sanoo.

Puolueet siis unohtivat tärkeiden kysymysten ja ratkaisujen pohdinnan. Puolueet unohtivat politiikan, Rönnholm uskoo.

– Se on omanlaisensa pragmaattisuuden ansa. On helpompi tehdä viestintää kuin etsiä vaikeisiin kysymyksiin vaikeita ratkaisuja.

Ja puolueet joutuivat ansaan. Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksessa suomalaisille esitettiin vuonna 2014 (siirryt toiseen palveluun) väite ”puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista”. Vastaajista 76 prosenttia oli väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Vain prosentti torjui väitteen täysin.

Tällainen tulos on vastaus siihen, miksi ohjelmatyötä on tehtävä ja miksi perustaa on möyhittävä.

Jos talon tekee saven päälle, ei se ihan heti vajoa. Mutta vuosien päästä alkaa tapahtua.

 Antton Rönnholm
– Ihmiset ovat mukana puolueessa sen takia, että he haluavat vaikuttaa ja kokea ylpeyttä, Rönnholm sanoo. Kuvassa hän kampanjoi kuntavaaleissa keväällä 2017.Jarno Kuusinen / AOP

Kolmas kulma, vapaaehtoistyö, tarkoittaa sitä, että tehdään yhdessä.

Päätös poliittisesta ohjelmasta syntyi SDP:n puoluekokouksessa. Rönnholmin oma ajatus oli, että se pitäisi tehdä mahdollisimman suurella joukolla.

– Ihmiset ovat mukana puolueessa sen takia, että he haluavat vaikuttaa ja kokea ylpeyttä. Siksi heidät pitäisi ottaa mahdollisimman hyvin mukaan ja avata prosessia, hän sanoo.

Rönnholm kääntää muistion sivua ja palauttaa piirtämänsä talon näkyviin. Ihmisten osallistaminen on myös riskinottoa: se on sitä, että puolue ja sen johto altistaa ajatuksiaan ja on valmis kestämään myös kritiikkiä.

– Talon täytyy hengittää, Rönnholm muistuttaa.

Joissain puolueissa osallistamista ei välttämättä edes yritetä. Silloin perusta on heikko tai sitä ei ehkä ole lainkaan. Puolueen näkemykset muuttuvat nopeasti ja usein sen mukaan, mitä puheenjohtaja sattuu kulloinkin ajattelemaan.

– Missä silloin on kuluttajansuoja?

Rönnholm ei oikein osaa kertoa, mitä hän aikoo tehdä seuraavaksi.

Rönnholm on johtanut SDP:n puoluetoimistoa nyt kahden ja puolen vuoden ajan.

Hän ei itse viitsisi arvioida, miten kulunut kausi on mennyt. Hyvin, kai. Monet keskeiset lupaukset on täytetty. Puoluetta on uudistettu, ohjelmaa on tehty, SDP on noussut Suomen johtoon.

SDP:n kentällä hän kerää kehuja. Rönnholmia on pidetty yhtenä puolueen menestyksen arkkitehdeista. Mutta moni sanoo, että hän on erilainen kuin Antti Rinne. Ehkä heitä ei voisi luonnehtia sydänystäviksi. Rönnholm itse kehuu Rinteen rauhallista tyyliä.

Ensi kevään puoluekokouksessa hänen pestinsä on katkolla. Rönnholm ei oikein osaa kertoa, mitä hän aikoo tehdä seuraavaksi. Kesäkuussa hän aloitti puoluesihteerin tehtävänsä ohella Eurooppa-ministeri Tytti Tuppuraisen erityisavustajana. Se on poikkeuksellista, sillä puoluesihteerin tehtävä on usein kokoaikainen työ.

Rönnholm itse ajattelee, että puoluetta palvellaan parhaiten sieltä, missä kulloinkin on tarvetta. Eurooppa-ihmiseksi tunnustautuvan Rönnholmin mukaan loka-marraskuulle asti tarve liittyy EU:n monivuotisiin rahoituskehyksiin

Entä puolen vuoden EU-puheenjohtajuuden jälkeen? Palaako Rönnholm puoluetoimistolle vai tähyileekö hän, vaikkapa, komissaari Jutta Urpilaisen kabinettiin?

– Rahoitusneuvotteluiden valmistuttua palaan täysipäiväisesti puoluetoimistolle ja kauteni on katkolla ensi kesänä. En ole vielä päättänyt olenko ehdolla, hän sanoo.

– Kaikki riippuu kaikesta, esimerkiksi siitä, miten tämän hallituksen toiminta lähtee varsinaisesti käyntiin. Kansanvaltaa ja suomalaisten asemaa ja sosiaalidemokratiaa voi tietysti edistää myös eurooppalaisella tasolla, eikä elämässä kannata sulkea mitään pois.

Mutta ne ovat tulevaisuuden asioita, eikä niistä sen enempää.

Sdpn Puoluesihteeri Anton Rönnholma kuvattuna Kaisaniemen Kasvitieteellisessä puutarhassa heinäkuussa 2019
Rönnholmin mielestä puolue voi myöntää, ettei sillä ole valmiita vastauksia kaikkiin asioihin. Tärkeämpää on se, että on yritetty miettiä. – Ihmiset ovat armollisia, hän sanoo.Laura Hyyti / Yle

Rönnholm haluaa jakaa vielä yhden ajatuksen ohjelmatyöstä.

Se on se, että lopulta yhdessä tekeminen on tärkeämpää kuin lopputulos.

Rönnholmin mielestä puolue voi myöntää, ettei sillä ole valmiita vastauksia kaikkiin asioihin. Tärkeämpää on se, että on yritetty miettiä.

– Vaikka ihmiset ovat kriittisiä, ovat he myös armollisia. Jo yrittäminen riittää.

Ja puolueiden on yritettävä. Muuten yhä harvempi jaksaa uskoa, että puolueilla, jotka käyttävät merkittävää valtaa, olisi mitään todellista annettavaa demokratialle.

Silloin puolueet todistavat olevansa sellaisia, mistä niitä syytetään. Vain välineitä vallan tavoitteluun ilman ideologisia päämääriä tai ratkaisuja ongelmiin. Onttoja fasadeja, joiden sisällön voi vaihtaa aina tarpeen mukaan erilaiseksi.

– Tyhjät kuoret ilman sisältöä, talo ilman perustaa, Rönnholm luettelee.

– Se olisi kuin kirkko ilman uskoa. Miksi sinne kukaan menisi?