Tulevaisuustutkija Markku Wilenius tietää, että 10 vuoden päästä elämme täysin erilaisessa maailmassa: "Suuri herääminen on selvästi tapahtumassa"

Professorin mukaan ihmisille pitää palauttaa kyky ymmärtää, miten fyysinen maailma toimii.

tulevaisuus
Markku Wilenius
Tulevaisuuden tutkija Markku Wilenius kasvihuoneellaan. Kestävä kehitys on Wileniukselle tärkeää ja osa sitä on oman ruuan kasvattaminen.Laura Hyyti / Yle

Elämä on tähän saakka pyörinyt perustarpeiden ympärillä. Meille on riittänyt, että suuhun on saanut syötävää, on ollut paikka missä asua, puoliso, kavereita ja mahdollisuus hiukan toteuttaa itseään.

Tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wileniuksen mukaan tässä perustarpeiden tyydyttämisessä on nykyaikana käynyt huonosti. Ostamme valtavasti krääsää, syömme aivan liikaa ja aiheutamme suunnattomia ympäristöongelmia.

– Kaikki nämä maailman ongelmat syntyvät siitä, että jäämme jumiin perustarpeiden ylityydyttämisen vuoksi.

Wilenius uskoo kuitenkin, että nyt tästä jumista ollaan pääsemässä irti ja ihmiskunta voi ottaa seuraavan loikan. Se tarkoittaa, että ihmiset eivät enää itsekkäästi ajattele, mitä maailma voi antaa minulle, vaan alkavat kiinnostua omasta panoksestaan maailman hyväksi.

– Nyt olemme menossa sellaiseen maailmaan, jossa ihmiset tarvitsevat mielekkyyttä. Meille ei enää riitä, että huolehdimme pelkästään perustarpeista. Olemme ihmisinä kasvaneet sen ohi.

Markku Wilenius on toiminut tulevaisuudentutkijana yli 20 vuotta. Hän on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori, Unesco-professori ja arvostetun kansainvälisen Rooman klubi -keskustelufoorumin jäsen.

Vuonna 1997 Wilenius väitteli tohtoriksi ilmastonmuutoksesta. Se oli aika, jolloin moni ei edes tiennyt mitä ilmastonmuutos on.

Markku Wilenius ajaa vapaa-ajallaan saareen. Tulevaisuuden tutkija jättää kaupungin vilinän ja lähtee perusasioiden äärelle heti kun jäät lähtevät.
Vapaa-ajallaan Markku Wilenius ajaa saareen. Tulevaisuuden tutkija jättää kaupungin vilinän ja lähtee perusasioiden äärelle heti kun jäät lähtevät. Laura Hyyti / Yle

”Aina on näitä trumppeja, jotka puolustavat mennyttä maailmaa”

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sääilmiöt ovat viime aikoina voimistuneet. Nyt kukaan ei voi enää olla ilmastonmuutoksesta kuulematta.

Markku Wilenius näkee juuri nyt merkkejä, että aika alkaa olla kypsä isompaan muutokseen.

– Suuri herääminen on selvästi tapahtumassa. Se tulee vaikuttamaan tosi vahvasti kaikkeen meidän tekemiseen tulevaisuudessa. Kymmenen vuoden päästä olemme järjestäneet maailmamme aika lailla toisella tavalla.

Wilenius painottaa, että maapallon ekosysteemi on tulossa kriisiytymispisteeseen. Löydämme jatkuvasti enemmän ilmiöitä, jotka paljastavat, että jotain isompaa on tapahtumassa.

Koska otteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tulevat kovenemaan, lisää se Wileniuksen mukaan entisestään myös ilmastonmuutoksen kieltäjiä. Heitä, jotka vaalisivat mieluiten omia etujaan.

– Meillä on tietysti aina näitä trumppeja, jotka puolustavat mennyttä maailmaa. Se tyyli tulee vain kovenemaan. Se on puolustusreaktio, joka vahvistuu sitä enemmän, mitä enemmän hyökkäystä tulee.

Ilmastonmuutoksen hillintä on avain moneen ongelmaan. Professori muistuttaa, että kohdistamalla voimat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, voidaan samalla vaikuttaa niin köyhyysongelmaan, vesipulaan kuin sosiaaliseen epätasa-arvoisuuteen.

Ja teknologiamaa Suomi voisi kaikessa tässä olla edelläkävijä. Wilenius uskoo, että jos joku maa onnistuu ottamaan ilmastonmuutoksen torjunnassa kokonaisvaltaisen loikan, niin se on pieni ja ketterä Suomi. Meilläkin on vastustajia, mutta silti.

– Muutoksen on pakko syntyä. Meidän pitäisi oikeasti saada aikaan sellainen tilanne, jossa me näytämme, miten lainsäädäntö, verotus ja toimintamallit ihan julkisista hankinnoista lähtien pitäisi tehdä siten, että ne tukevat ilmasto- ja ympäristötavoitteita.

Markku Wileniuksen mukaan tässä työssä edelläkävijänä pitäisi olla Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, jonka uuden yliasiamiehen paikkaan hän on ehdolla. Valinta tapahtuu syksyllä.

Tulevaisuuden tutkija Markku Wilenius sukunsa saaristoasunnon 80-vuotiaassa kasvihuoneessa kesällä 2019
Markku Wilenius kerää tomaattisatoa kasvihuoneesta. Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tehtävä kokonaisvaltaisia loikkia, ja jos joku siinä onnistuu, se on pieni ja ketterä Suomi.Laura Hyyti / Yle

Yhä harvemmalla on työpaikka, johon mennään töihin

Markku Wilenius sanoo, että ihmisiä kiinnostaa tulevaisuudessa puhuttaessa ympäristöasioiden lisäksi yleensä myös työ, oppiminen ja koulutus. Niistäkin hän on kiinnostunut.

Wilenius oli mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa pyrittiin selvittämään, mikä tekee yrityksestä menestyvän. Tutkijat huomasivat, että hierarkia oli menestyvissä yrityksissä matala. Työntekijät saivat vaikuttaa asioihin. Edistykselliset organisaatiot luottivat tiimeihin ja antoivat niiden päättää omista asioistaan.

Menestyneissä yrityksissä myös kommunikoitiin taitavasti, joka mahdollisti uuden oppimisen sekä luotettiin työntekijän asiantuntijuuteen.

– Yleinen koulutustason kasvu on tarkoittanut sitä, että vaikka tekisikin rutiinitöitä, meistä kaikista tehdään jonkinlaisia asiantuntijoita. Meidän organisaatiot kuitenkin toimivat edelleen sillä periaatteella, että vain joillakin on oikeus tai velvollisuus vaikuttaa.

Tässä tulee Wileniuksen mukaan tapahtumaan kuitenkin kulttuurinmuutos. Ihmiset vaativat, että yrityksiä ei voi enää johtaa heitä kuulematta.

Toisaalta työpaikat saattavat muuttua nykyisten työpaikkojen työpaikkakulttuuriakin nopeammin. Suuri osa tulevaisuuden töistä tehdään epätavallisissa työsuhteissa. Ja ne sijoittuvat yhä enemmän palvelualoille.

Markku Wilenius sanoo, että nyt tarvitaan aktiivitaitoja. Ne ovat taitoja, joilla oma työpanos tehdään tarpeelliseksi ja tarjotaan aktiivisesti. Kiinteitä työpaikkoja, joihin vain mennään säännöllisesti tekemään töitä palkan eteen, on yhä vähemmän.

– Meidän täytyy itse luoda näitä työpaikkoja.

Tulevaisuuden tutkija Markku Wilenius silittää sukunsa saaristoasunnon 80-vuotiaan kasvihuoneen seinän rapisevaa maalipintaa kesällä 2019. Talveksi lasit viedään vajaan turvaan.
Tulevaisuuden tutkija Markku Wilenius silittää 80-vuotiaan kasvihuoneen rapisevaa maalipintaa. Talveksi lasit viedään vajaan turvaan.Laura Hyyti / Yle

Mutta ensin pitää taas oppia miten maailma toimii

Markku Wilenius on itse esimerkki työstä, jonka hän on luonut. Vuonna 2004 Turun kauppakorkeakouluun perustettu tulevaisuudentutkimuksen professuuri oli maailman ensimmäinen.

Tällä hetkellä Wilenius pohtii Unescon kanssa isossa projektissa, mitkä ovat tämän vuosisadan tarvittavia avaintaitoja. Hän on jakanut taidot neljään luokkaan.

Ensimmäistä avaintaidoista Wilenius kutsuu planetaarisen elämän taidoksi. Se on taito ymmärtää, miten elollinen järjestelmä toimii.

– Teollisen maailman ja kaupungistumisen myötä olemme vähän irtautuneet siitä, miten vaikkapa puut tai kukat kasvavat. Digitalisaatio on vahvistanut irtautumista. Meidän täytyy palauttaa tämä kyky ymmärtää, miten fyysinen maailma toimii.

Toinen Wileniuksen avaintaito on kompleksisuustaito. Se tarkoittaa, että vaikka maailmassa informaatiota on koko ajan enemmän, ajatus pysyisi silti selkeänä.

– Pitää ymmärtää mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää, mihin kannattaa käyttää aikaa ja mihin taas ei.

Tulevaisuuden tutkija Markku Wileniuksen mielestä on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, kuinka elollinen järjestelmän toimii. Tätä hän kutsuu planetaariseksi elämän taidoksi.
Markku Wileniuksen mielestä on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, kuinka elollinen järjestelmän toimii. Tätä hän kutsuu planetaariseksi elämän taidoksi.Laura Hyyti / Yle

Kolmantena listalla ovat luovuustaidot. Wileniuksen mukaan tällä vuosisadalla tarvitaan taitoa löytää uusia näkökulmia vanhoihin ongelmiin. Tuoreiden näkökulmien hakeminen vaatii ajatukselta liikkuvuutta.

– Sitä valmennetaan ottamalla sekä oikea että vasen aivopuolisko käyttöön. Liika puhtaasti tiedolliseen kehitykseen tähtäävä oppiminen työntää luovuuden liian marginaaliseen asemaan. Kun työpaikat eivät ole enää samalla tavalla valmiina, niin luovempi ote auttaa työtehtävien löytämisessä.

Ja neljäntenä taitona Wilenius mainitsee empatiataidot. Taito korostuu, koska ihmiset ja tieto liikkuvat jatkuvasti enemmän. Kun tänä päivä noin puolella maailman ihmisistä on mahdollisuus olla aktiivisia verkon kautta, kymmenen vuoden päästä se voi olla jo 90 prosenttia maailman väestöstä.

Professori muistuttaa, että nyt meidän pitää oppia ymmärtämään muita ihmisiä.

– Suomi on Länsi-Euroopan homogeenisin maa. Meillä on kaikkein vähiten ulkomaalaisia väestössä, suunnilleen neljän prosentin luokkaa. Niissä paikoissa, jotka ovat dynaamisimpia eli joissa uusia ideoita ja bisnestä syntyy, niin ne ovat yleensä vahvasti multikulttuurisia, Markku Wilenius sanoo.