Erittäin uhanalaisen meritaimenen pelastamiseksi kunnostetaan kilometreittäin koskia Tornionjoen sivujoissa – Tutkija: "Olen varovaisen optimistinen"

Koskikunnostuksen tavoitteena on Itämeren ja Tornionjoen väliä vaeltavan meritaimenen pelastaminen sukupuutolta.

meritaimen
Kaivinkone kunnostaa Pakajoen Koirakoskea Muoniossa elokuussa 2019.
Kaivinkone kunnostaa Pakajoen Koirakoskea Muoniossa elokuussa 2019.Uula Kuvaja / Yle

Kirkasvetinen Pakajoki solisee Muoniossa kohti Tornionjokea. Parinkymmenen tonnin kaivinkone nostelee kiviä ja järjestelee ne sopiviin paikkoihin Koirakoskessa.

Uittoa varten aikanaan perattuja koskia entisöidään nyt erittäin uhanalaisen meritaimenkannan pelastamiseksi. Tornionjoen vesistö ja sen pienet sivujoet ovat yksi merkittävimmistä meritaimenen lisääntymisalueista Suomessa.

– Pakajoki on meritaimenen lisääntymis- ja poikastuotantojoki. Tätä kunnostetaan vielä paremmaksi taimenelle. Me teemme tänne kutualueita ja poikaskivikoita Koirakosken niskalle asti – kivetään ja sorastetaan, kertoo ylitarkastaja Jarmo Huhtala Lapin ELY-keskuksesta.

Pakajoen lisäksi Lapin ELY-keskuksen kunnostuksessa on kolme muuta Tornion- Muonionjoen vesistöön kuuluvaa sivujokea Muoniossa: Kangos-, Jeris- ja Särkijoki.

Kaikkiaan kutusoraa siirretään koskiin ja virtapaikkoihin yli 1000 tonnia eli noin 30 rekkakuormaa. Kunnostettavaa koskea kertyy reilu seitsemän kilometriä.

Kunnostukset auttavat, mutta taimenen tila huolestuttaa yhä

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Atso Romakkaniemen mukaan sivujokien kunnostuksella on suuri merkitys meritaimenkannan elpymiselle.

– Aikanaan, ennen voimakasta pyyntiä, meritaimen on lisääntynyt selvästi nykyistä laajemmallakin alueella. Osa näistä joista ei ollut ihan optimaalisia meritaimenelle ja niistä ne osakannat ovat hävinneet. Voisi sanoa, että parhaat joet ovat enää jäljellä, Romakkaniemi sanoo.

Meritaimenen tilanne on yhä huolestuttava, vaikka sen uhanalaisuusluokitusta muutettiinkin äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. WWF Suomen virtavesiasiantuntija Manu Vihtosen mukaan pienestä parannuksesta saadaan kiittää nimenomaan kutupaikkojen kunnostuksia.

– Toinen tärkeä asia on ollut se, että meritaimenelle saatiin täysrauhoitus. Se ja jokivesistöjen kunnostaminen yhdessä ovat parantaneet meritaimenen tilannetta, Vihtonen sanoo.

Vuonna 2016 voimaan tullut uusi kalastuslaki edellyttää, että kaikki meripyynnissä saaliiksi saadut rasvaevälliset taimenet vapautetaan. Tornionjoella taimenta ei saa ottaa saaliiksi vaikka se olisi kuollut.

Kunnostuksista hyviä kokemuksia

Mediassakin näkyviä kunnostushankkeita on tehty pitkin Etelä-Suomen pieniä jokivesistöjä: esimerkiksi Vihtijoella koskia kunnostettiin tänä kesänä näyttelijä Jasper Pääkkösen tekemän lahjoituksen turvin.

Tornionjoen vesistöalue on muihin taimenvesistöihin verrattuna pinta-alaltaan moninkertainen. Vaeltavan meritaimenen kutupaikoiksi soveltuvia pieniä sivujokia on Luken arvion mukaan kaikkiaan 19.

Tämän voi suhteuttaa siihen, että meritaimenjokien määrän Suomessa on arveltu laskeneen viime vuosina kuudestakymmenestä yhteentoista – Tornionjoki lasketaan tässä yhdeksi joeksi.

Tornion-Muonionjoen Suomen puoleisessa vesistössä merkittävin taimenjoki on Äkäsjoki sivujokineen. Luken sähkökalastustutkimusten mukaan Pakajoki tulee toisena.

Jokien kunnostuksista on Lapissakin vuosien varrella saatu hyötyä.

– Seurannoissa ja tutkimuksissa harjuskanta on kaksin- tai jopa nelinkertaistunut ja taimenen luontainen lisääntyminen on käynnistynyt. Meillä on Ylä-Kemijoelta, Värriöltä ja Vikajoen vesistöstä paljonkin tällaisia kokemuksia, sanoo Lapin ELY-keskuksen ylitarkastaja Jarmo Huhtala.

Atso Romakkaniemen mukaan pikavoittoja on kuitenkin turha odotella.

– Kyllä se kestää aikaa, että [taimenen] lisääntymistä alkaa tapahtua. Mutta olen varovaisen optimistinen sekä vaeltavan meritaimenen että paikallisten taimenkantojen suhteen, Romakkaniemi sanoo.

Pyöreäkivisestä sorasta on tehty meritaimenelle kutupaikka Pakajoen Koirakoskeen Muoniossa elokuussa 2019.
Pyöreäkivisestä sorasta on tehty meritaimenelle kutupaikka Pakajoen Koirakoskeen Muoniossa elokuussa 2019.Uula Kuvaja / Yle

Metsätalous ja ojittaminen ovat taimenenkin uhka

Atso Romakkaniemen mukaan metsätalous ja soiden ojittaminen ovat kurittaneet taimenia Tornion-Muonionjoen vesistössä.

– Tornionjoen suurin ongelma on ollut metsäojitukset ja -auraukset ja soiden kuivaaminen. Niiden seurauksena hiekkaa ja hienojakoista hietaa on kertynyt pienvesistöihin ja peittänyt karkeampia sorakoita alleen. Ojittaminen myös äärevöittää virtauksia, Romakkaniemi sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kevättulvat ovat nopeampia ja rajumpia, kun taas vähän veden aikana loppukeväästä ja kuivana syksynä vesi voi laskea jopa niin alas, että poikaset ja mäti eivät selviä.

Pakajoen kunnostuksessa tarvittava kutusora saadaan suvantojen pohjasta tai tuomalla se kuorma-autolla muualta. Lapin ELY-keskuksen ylitarkastajan Jarmo Huhtalan mukaan soran kivien pitää olla pyöreitä ja halkaisijaltaan kolmesta viiteen senttimetriä.

– Sen pitää olla pyöreätä veden kuluttamaa kiveä, että mäti ei vahingoitu soran sisällä, kertoo Huhtala.

Muonion lisäksi koskikunnostuksia tehdään myös ainakin Pellon, Kittilän, Inarin alueilla muutamissa joissa. Osa hankkeista on Metsähallituksen ja osa paikallisten talkootyötä.

Myös Pakajoelle kerätään talkoolaisia kutusoran levitykseen. Huhtalan mukaan näin vältytään raskaan kaivinkoneen jäljiltä maastossa.

Myös mahdolliset kutupaikat kannattaa kunnostaa

Kun etelässä taimenten uhkana on ennen kaikkea pääsy kutupaikoille pienpatojen ja siltarumpujen ohi, Lapissa taimenten lisääntymisalueita on hävinnyt uiton aikaan koskia perkaamalla. Kutusoraikkoja katoaa myös silloin, kun taimenet syystä tai toisesta hylkäävät tietyn kutualueen pitemmäksi ajaksi.

– Sorakkoa voi kyllä sivujoissa olla, mutta jos taimenet eivät siellä kude, sen valtaa nopeasti pohjakasvusto. Sen jälkeen se ei enää kelpaa taimenelle, sanoo Manu Vihtonen WWF Suomesta.

Syynä voi olla esimerkiksi paikallinen jätepäästö tai vaikkapa veden vähentyminen. Vihtonen muistuttaakin, että potentiaalisten kutupaikkojen kunnostaminen olisi tärkeää, vaikka tiedossa ei olisikaan että taimen on kutenut juuri kunnostettavassa joessa.

– Kymenlaaksosta meillä on esimerkki, että kun kunnostettiin viisi jokea niin ne tekevät yhdessä jo ison vaikutuksen. Jos jossain joessa on jonain vuonna vesi vähissä eivätkä kalat nouse kudulle siihen jokeen, ne voivat nousta siihen naapurijokeen joka on tarpeeksi lähellä, Vihtonen sanoo.

6.8. klo 13.43 Täsmennetty juttua. Pakajoki kuuluu Tornion-Muonionjoen vesistöön ja haarautuu Muonionjoesta, ei Tornionjoesta.

Lue myös:

Isojoen meritaimenet nousevat nyt Etelä-Pohjanmaalla ylemmäs kuin vuosikymmeniin – tai ainakin niin toivotaan

Tornion-Muonionjokiseura: Hannukaisen avolouhos voisi laskea talviset pohjavedet meritaimenen kannalta vaarallisen alas

Näiden kuuden lajin suojeleminen voisi estää Suomen luonnon köyhtymisen – "Ei luonnon monimuotoisuuden pelastaminen ole vaikeaa"