Analyysi: Perussuomalaiset on nyt opposition johtopuolue, mutta kokenut kokoomus jyrää sen syksyllä eduskunnassa

Kokoomusjohtaja Petteri Orpolla on vuosi aikaa näyttää kyntensä oppositiossa, arvioi politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.

puolueet
Jussi Halla-aho, Petteri Orpo ja Antti Rinne eduskuntavaalienvaalien tulosillassa
Kokoomusjohtaja Petteri Orpo (keskellä) hakee poliittista tilaa suurimman oppositiopuolueen perussuomalaisten Jussi Halla-ahon (vas.) ja demaripääministeri Antti Rinteen (oik.) välissä.AOP

Puoluekannatusmittauksissa perussuomalaiset on noussut suosituimmaksi puolueeksi.

Kesägallupit (siirryt toiseen palveluun) heijastelevat vielä kevään eduskuntavaalien jälkijäristyksiä, ja puolueiden todelliset voimasuhteet punnitaan syksyllä, kun hallitus ja oppositio iskevät yhteen eduskunnassa.

Viime vaalikaudella vihreät kurkotteli opposition kärkipuolueeksi kesälaitumilta 2017, kun se ohitti lähes 18 prosentin kannatuksellaan SDP:n.

Politiikan arjessa vihreiden äänitorvet jäivät kuitenkin syksyllä 2017 eduskunnassa SDP:n kokeneen eduskuntaryhmän jalkoihin, ja sosiaalidemokraatit valtasivat takaisin paikkansa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen päähaastajana.

Perussuomalaisten kokematon joukkue

Kesällä 2017 oppositioon sysätyt Jussi Halla-ahon perussuomalaiset ottivat viime kevään vaalitaistelun loppusuoralla valtavan loppukirin, mutta Antti Rinteen johtama SDP pinnisti ennakkoäänten turvin niukin naukin eduskuntavaalien ykköseksi.

Perussuomalaisten 39 kansanedustajan ryhmässä on peräti 24 ensimmäisen kauden edustajaa. Puoluehajaannuksessa ministerit jäivät aidan väärälle puolelle ja putosivat eduskunnasta, kun sinisellä tulevaisuudella ei ollutkaan tulevaisuutta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä ministerikokemusta (siirryt toiseen palveluun) on vain Toimi Kankaanniemellä, joka kantoi vuosina 1991–1994 alkoholi- ja kehitysyhteistyöasioiden yhdistelmäsalkkua Esko Ahon (kesk.) hallituksessa. Kankaanniemi pääsi nyt eduskuntaan varasijalta, kun Teuvo Hakkarainen valittiin Euroopan parlamenttiin.

Kristillisdemokraattien edeltäjäpuolueen kristillisen liiton puheenjohtajana toimineella Kankaanniemellä on yhteensä 28 vuoden eduskuntakokemus. Se on neljännes koko perussuomalaisten eduskuntaryhmän eduskuntavuosista.

Jussi Halla-aho tekee paluun eduskuntaan

Syksyllä eduskunnassa perussuomalaisten kärki on kapea. Kokeneimmista edustajista Juho Eerola istuu varapuhemiehen kultahäkissä ja ulkoasiainvaliokuntaa johtaa ainakin toistaiseksi Mika Niikko.

Suurimman oppositiopuolueen kiistaton ykkösääni eduskunnassa on Euroopan parlamentista palannut puoluejohtaja Jussi Halla-aho, jonka ensimmäistä eduskuntakautta väritti pakkoero hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta kesällä 2012.

Syksyllä selviää, ottaako Halla-aho ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan paikan, kuten Timo Soini teki vuosina 2011–2015 vai kokeeko hän tämän tehtävän rajoittavan liikaa oppositiopolitiikan tekoa.

Halla-ahon takana perussuomalaisten ääntä käyttää eniten eduskuntaryhmän uusi vetäjä Ville Tavio, joka syrjäytti entisen ryhmäjohtajan Leena Meren. Uusista edustajista vahvoja esiintyjiä ovat entinen puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo ja hallintovaliokuntaa johtava puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Riikka Purra.

Pitkä hallitusvastuu painaa kokoomusta

Kokoomuksella on takana politiikan painajaisvuosi. Kokoomus voitti kevään 2017 kuntavaalit (siirryt toiseen palveluun) ja kokoomusjohtaja Petteri Orpo oli viime talveen saakka vahva ehdokas pääministeriksi.

Vaalitaistelun loppusuoralla Orpo ja kokoomus putosivat niukasti SDP:n ja perussuomalaisten taakse. Hallitustunnusteluissa kokoomus pelasi itsensä paitsioon ja eduskunnassa käsistä karkasi vielä paikka puhemiehistössä.

Kokoomus totuttelee nyt elämään opposition toiseksi suurimpana puolueena. Kokemus on aivan uusi, sillä edellisellä oppositiokaudella vuosina 2003–2007 kokoomus oli Matti Vanhasen (kesk.) punamultahallituksen selkeä päähaastaja.

Oppositiopolitiikka ei nostanut kokoomusta vielä silloin ykköseksi, mutta puoluejohtaja Jyrki Kataisen nousujohteinen kampanja vei kokoomuksen kuitenkin mukaan Vanhasen toiseen hallitukseen.

Pitkäaikaiselle hallituspuolueelle oppositioasennon löytyminen ei ole ihan helppoa. Uutena haasteena on opposition sisäinen kisa oikeistopopulistisia perussuomalaisia vastaan.

Ylivoimainen kokemus näkyy eduskunnassa

Kun perussuomalaisten 39 kansanedustajalla on eduskuntakokemusta (siirryt toiseen palveluun) yhteensä 112 vuotta, niin kokoomuksen 38 edustajaa lyövät pöytään lähes 300 vuoden kokemuksen.

Kokoomuksen edustajat pystyvät haastamaan Rinteen hallituksen ministerit laajalla rintamalla politiikan kaikissa lajeissa. Ministerikokemusta kokoomusryhmässä on kahdeksalla edustajalla yhteensä 36 vuotta.

Ilkka Kanerva, Ben Zyskowicz, Paula Risikko, Sari Sarkomaa, Sanni Grahn-Laasonen ja monet muut kokeneet kokoomuspoliitikot nousevat vahvasti esiin eduskunnan kuumissa, poliittisissa väittelyissä.

Kokoomuksen hyppyä oppositioon helpottaa se, että Rinteen keskustavasemmistolaisen hallituksen ja kokoomuksen keskustaoikeistolaisen linjan välillä on selkeä poliittinen ero.

Kääntyykö kokoomus oppositiossa oikealle?

Kokoomuksen sisällä on näkynyt viime vuosina voimistuvaa painetta poliittisen linjan reivaamisesta oikealle.

Kokoomusjohtajien Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin vuosina 2011–2015 vetämien sinipunahallitusten kielteiset kokemukset vahvistivat puolueen oikeaa laitaa.

Tiukkaa talouslinjaa korostavan oikeiston kasvanut paino oli työntämässä kokoomusta oppositioon.

Puoluejohtaja Petteri Orpo ei saanut eduskuntaryhmästään riittävää tukea vastaantuloille SDP:n suuntaan. Kokoomusneuvottelija Elina Lepomäen tiukan linjan kerrotaan vahvistaneen Rinteen päätymistä keskustan suuntaan.

Hallitusratkaisun jälkeen Orpo sai tärkeälle paikalle, kokoomusryhmän johtoon, oman liittolaisensa Kai Mykkäsen.

Orpo ja Mykkänen yrittävät padota kokoomuksen luisumista oppositiossa liikaa oikealle, sillä vaalit on ainakin tähän saakka ratkaistu politiikan keskikentällä.

Eduskunnan syksy näyttää, löytävätkö Orpo ja Mykkänen uskottavan oppositioasennon. Kokoomuksen sisällä puoluejohdon haastajat odottavat jo tilaisuuttaan.

Sipilän hallitukseen keväällä 2017 oikeusministeriksi noussut Antti Häkkänen profiloitui ministerinä kokoomuksen konservatiivisiiven suosikiksi. Kaakkois-Suomen vaalipiiristä yli 20 000 ääntä kerännyt Häkkänen osaa haastaa myös perussuomalaisia.

Kokoomuksella on puoluekokous ensi kesänä. Paineet oppositiokasvojen vaihtamiseen ja linjan tiukentamiseen kasvavat, jos kokoomus jää jatkossakin kannatusmittauksissa perussuomalaisten varjoon.

Lue myös:

Ylen kysely: Vajaa puolet kokoomusvaikuttajista haluaa Orpolle haastajan puheenjohtajakilpaan – suosituin vastaehdokas olisi Antti Häkkänen

Petteri Orpo pyrkii jatkokaudelle kokoomuksen puheenjohtajana – ”Minä olen valmis mittauttamaan kannatukseni"