Veneilyonnettomuudet ovat kasvussa, mutta meripelastajat eivät syyttäisi veneilijöitä – näin kuolemaan johtava onnettomuus yleensä tapahtuu

Viime vuosi oli Meripelastusseuran historian kiireisin vuosi pelastusoperaatioiden määrässä mitattuna.

vesiliikenneonnettomuudet
Merivartiointia Hernesaaren edustalla Helsingissä. Kuvassa vene ja risteilyalus
Helsingin Meripelastusyhdistyksen puheenjohtajan mukaan väistämissäännöt on hyvä kerrata vesille lähdettäessä. Meriteiden sääntöjen mukaan kaikkien veneiden tulee kuitenkin väistää laivoja. Väistämissäännöt on kerrattu myös tässä jutussa.Sini Järnström / Yle

Suurten ja nopeiden moottoriveneiden määrä on lisääntynyt Suomen vesillä.

Näin kertovat Meripelastusseuran turvallisuuspäällikkö Marko Stenberg ja Helsingin Meripelastusyhdistyksen puheenjohtaja Jukka-Pekka Lumilahti.

– Kyllä tässä on havaittavissa sellainen selkeä trendi, että veneiden koko on kasvanut, Stenberg vahvistaa.

Nopeiden ja isojen moottoriveneiden määrän kasvu näkyy myös ainakin osittain onnettomuustilastoissa. Onnettomuustilanteeksi tilastoidaan kuitenkin myös tapaukset, joissa esimerkiksi veneeseen on tullut tekninen vika.

Vesiliikenneonnettomuuksissa osalliset alukset vuodesta 2016 vuoteen 2018.
Vesiliikenneonnettomuuteen joutuu yhä todennäköisemmin moottorivene. Moottoriveneeksi lasketaan kuitenkin myös soutuvene, johon on asennettu perämoottori.Tommi Pylkkö / Yle

– Viime vuonna Helsingin Meripelastusyhdistyksellä oli koko vuonna yhteensä 140 operaatiota. Tänä vuonna niitä on ollut jo 110, Lumilahti avaa.

– Näyttäisi siltä, että viime vuodesta ollaan menossa aika heittämällä ohi.

Hellejaksot näkyvät tilastoissa

Meripelastusseuran koko maan kattavat tilastot eivät kuitenkaan viittaa siihen, että onnettomuuksien määrä olisi kasvanut verrattaessa viime vuoteen.

Viime vuoden ohittaminen tilastoissa voi myös olla hankalaa, sillä vuosi 2018 oli Meripelastusseuran ennätysvuosi pelastusoperaatioiden määrässä mitattuna.

Onnettomuuksien määrän lisääntyminen näkyy myös Liikenne- ja viestintäviraston tilastoissa (siirryt toiseen palveluun). Vuonna 2018 niitä oli yhteensä 2 371, kun vuonna 2017 määrä jäi alle 2 000:een.

Kaikki vesiliikenneonnettomuudet yhteensä vuodesta 2016 vuoteen 2018.
Vesiliikenneonnettomuuksien määrä on kasvanut viime vuosista.Tommi Pylkkö / Yle

Yksi selittävä tekijä onnettomuuksien lisääntymiseen on sää.

– Viime kesä oli täydellinen veneilykesä. Kun ihmiset liikkuvat enemmän, niin samassa suhteessa hankaluuksien määrä kasvaa, kertoo Stenberg.

– Tänä kesänä on ollut hieman sama ilmiö. Viileämpänä jaksona on ollut hyvin hiljaista ja rauhallista. Hellejakson aikana tapahtuu sitten taas paljon asioita.

Säätä ei voi kuitenkaan syyttää. Onnettomuuksien syyt johtuvat usein ihmisen toiminnasta.

Ovatko suomalaisten merenkulkutaidot sitten huonontuneet?

– En lähtisi syyttämään suomalaisia veneilijöitä, että taidot olisivat heikentyneet, Stenberg pohtii.

– Enemmän olen huolissani siitä laajemmasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, jossa ei oteta huomioon muita ihmisiä. Se näkyy välillä myös vesillä.

Eikö kuitenkin hyviin merenkulkutaitoihin ja -tapoihin kuulu muiden ihmisten ja veneilijöiden huomioiminen?

– Toki. Ja on se kuitenkin monen veneilijän kohdalla ihan hyvällä tolalla.

Teknologia helpottaa ja häiritsee

Kaksi tyypillisintä vesiliikenneonnettomuutta ovat aluksen tekninen vika ja karilleajo.

Näistä ensimmäinen kattaa esimerkiksi tilanteen, jossa veneen elektroniikka pettää ja perämoottori ei esimerkiksi enää käynnisty. Myös polttoaineen loppuminen lasketaan mukaan tähän kategoriaan.

– Veneilijä aiheuttaa siis vaaratilanteen itse itselleen, Lumilahti toteaa.

Teknologia on vaikuttanut myös yhteen merkittävään merenkäyntitaitoon, navigointiin. Paikannusjärjestelmät ovat vähentäneet esimerkiksi eksymisiä, mutta niiden yleistymisellä on myös kääntöpuolensa.

– Mitä nopeammin kuljetaan, sitä enemmän pitää pystyä havainnoimaan myös ympäristöä näytön lisäksi. Suomen vedet ovat kuitenkin kivisiä ja karikkoisia. Ikkunoista pitää muistaa katsoa ulos, Lumilahti muistuttaa.

Joskus teknologia tunkeutuu kipparin käteen: puhelinta käytetään ruorissa, vaikka ajosuoritukseen pitäisi nopeaa venettä ajettaessa keskittyä entistä tarkemmin.

Käytetäänkö puhelinta Lumilahden kokemuksen mukaan ruorissa paljonkin?

– Jos mietitään, että kuinka paljon puhelinta käytetään auton ratissa, niin olisi aika ihmeellistä, jos tämä käytös ei siirtyisi ihmisten mukana myös vesille. Mitään tilastoja tästä ei tietenkään ole, Lumilahti sanoo.

Yleisin kuolemaan johtava onnettomuus

Tilastojen valossa vesialusten yhteentörmäykset ovat erittäin harvinaisia Suomessa. Vuonna 2018 niitä tapahtui yhteensä 22 ja vuonna 2017 vain 16. Yksikään näistä ei johtanut kuolemaan.

Vesiliikenneonnettomuudet onnettomuustyypin mukaan vuonna 2018.
Aluksen vaurio voi johtua esimerkiksi elektroniikan hajoamisesta. Elektroniikan määrä veneissä on lisääntynyt huomattavasti.Tommi Pylkkö / Yle

Kuolemaan johtava onnettomuus tapahtuukin useimmiten sisävesillä soutuveneellä tai pienellä moottoriveneellä – toisin sanoen soutuveneellä, jossa on pieni perämoottori.

Silloin vaarassa on tilastojen mukaan erityisesti keski-ikäinen mies.

– Kurotellaan vähän laidan yli, sitten tipahdetaan ja kukaan ei ole näkemässä. Yleensä näihin tapauksiin myös valitettavasti liittyy alkoholi, Lumilahti toteaa.

Viime vuoden 51:stä kuolemaan johtaneesta vesiliikenneonnettomuudesta 46 tapahtui kaatumisen tai veneen kallistuman seurauksena.

Juttua oikaistu 14.8.2019 klo 11.36: Tietolaatikon kolmannessa kohdassa luki aiemmin, että "Jos kaksi moottorivenettä kulkee kohtisuoraan toisiaan, kummatkin väistävät oikealle." Oikealle väistetään, kun moottoriveneet kulkevat suoraan toisiaan päin vastakkaisiin suuntiin. Lisäksi tietolaatikon kohta kahdeksannessa kohdassa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että laivoja väistetään merellä aina. Tämä ei pidä paikkansa, vaan laivoja väistetään aina merellä ahtailla kulkuväylillä. Muuten väistämissäännöt koskevat myös laivoja.

Lue lisää:

Länsi-Suomen merivartiosto Airiston onnettomuudesta: "Näin traagisia päiviä on harvoin, mutta silti aivan liikaa"

Poliisi Airiston veneturmasta: Alkoholilla ei näyttäisi olevan osuutta asiaan, Onnettomuustutkintakeskus aloittaa tutkinnan