Asuuko teillä uusi yläkoululainen? Poimi asiantuntijoiden neljä vinkkiä nuoren tukemiseen

Murrosiän ja yläkoulun alku tapahtuvat monilla nuorilla samaan aikaan. Muutoksissa perheen tuki on paikallaan.

nuoret
Kuvassa Vetelin yläkoululaisia
Kuvituskuvassa Vetelin yläkoululaisia välitunnilla. Kuvaa klikkaamalla käynnistyy video, jossa Jenni Helenius ja Suvi Laru kertovat yläkouluun siirtymisestä aamu-tv:n haastattelussa.

Siirtymä elämänvaiheesta toiseen on usein iso asia aikuisellekin. Niinpä alakoululaisen arjen vaihtuminen yläkoulun uusiksi kuvioiksi on tilanne, jossa vanhempien tuesta on nuorelle hyötyä.

Kaikkien murrosikä ei ole ovien paiskomista, vaan se voi ilmetä esimerkiksi ahdistumisena ja sisäänpäin kääntymisenä.

– Ensimmäiset merkit ovat, että nuori alkaa hakea irtiottoa, ja tarvitsee omaa tilaa, Väestöliiton vanhemmuus-palvelupäällikkö Suvi Laru sanoo.

Laru ja Mannerheimin lastensuojeluliiton nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius vierailivat Ylen aamu-tv:ssä kertomassa yläkoulun alkuun liittyvistä muutoksista.

1. Arkirytmi auttaa, kun kaikki muuttuu

Larun mukaan ihmisen persoona tavallaan syntyy nuoruudessa uudelleen.

– Silloin aletaan miettiä, kuka minä oikeasti olen. Se on aina iso asia nuorelle ja perheelle hänen ympärillään, Laru sanoo.

Lisäksi nuoren keho muuttuu, ja yläkoulussa pitää ottaa haltuun erilaiset opiskelurutiinit kuin alakoulussa. Muutosten paljous vaikuttaa oppimiseen.

Jaksamista voi vaalia arjen rytmeillä: säännöllinen syöminen ja nukkuminen auttavat luovimaan uudessa tilanteessa.

2. Kavereiden tärkeys kasvaa

MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen tuli viime vuoden aikana yhteensä noin 17 500 yhteydenottoa. Kavereiden tärkeys kuuluu niissä: moni nuori tahtoo puhua ystävyyssuhteistaan ja yksinäisyyden kokemuksista.

Oman identiteetin etsinnässä on usein olennaista, että kavereista tulee nuorille läheisiä, ja heille uskoudutaan enemmän kuin vanhemmille.

Joskus kaverisuhteiden myllerrys vie nuoren keskittymistä niin, että se vaikuttaa koulumenestykseenkin. Heleniuksen mukaan vauhdikkaimmat vuodet osuvat usein yläkoulun alkuun, ysiluokalla tilannetta aletaan kiriä kokoon.

3. Neuvottelutaidot kotoa

Yhteenottojen aikana vanhempien kannattaa kysyä itseltään, miten haluan että lapsi muistaa tämän tilanteen, ja miten hän muistaa minut. Kotona murrosikäinen voi oppia tärkeitä neuvottelutaitoja.

– Olisi ihan kiva asia, että nuori saa joskus voittaa neuvottelun. Välillä vanhempi sitten sanoo, että tämä ei käy, Helenius sanoo.

Lupa keskustella ja tuoda ajatuksiaan esiin on tärkeää sekä vanhemmille että nuorille.

4. Kuitenkin sama lapsi

Vaikka nuorelle puhuminen on erilaista kuin pienelle lapselle, ikävaiheissa on lopulta myös yhteisiä piirteitä.

Helenius ja Laru muistuttavat, että vanhemman turvallisuus on nuorelle on yhtä lailla tärkeää. Nuoret tarvitsevat vanhempiensa aikaa.

Muokattu 6.8. kello 6.56: MLL:n nuorisopuhelin korjattu MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeksi.

Lue lisää:

Koulut alkavat osassa maata ensi viikolla – tässä viisi vinkkiä unirytmin korjaamiseen ja heräämiseen

Näin selviät ruuhkavuosista – kahdeksan vinkkiä, miten selvitä perhe-elämän ja työarjen keskellä

Saako teinille suuttua ihan tosissaan? Äiti uupui tunnemyrskyihin: "Joskus tulee olo, etten jaksa ymmärtää"