Suuri osa suomalaisista lentää työssään, vaikka lomamatkoilla he kärsivät ilmastoahdistuksesta – Minna Koivunen päätti, että hän kulkee junalla

Moni työnantaja suosii lentämistä, koska se on halpaa ja nopeaa.

Koulu- ja työmatkat
Minna Koivunen lensi ennen työmatkoja, mutta päätti alkuvuodesta kulkea kaikki työmatkat junalla.
Minna Koivunen ajattelee, että yhteiskunnan tulisi ottaa enemmän vastuuta ilmastoasioista. Hän kuitenkin muistuttaa, että jokainen voi tahollaan tehdä asioista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.Timo Nykyri / Yle

Oululainen Minna Koivunen, 33, päätti tämän vuoden alussa, että hän ei enää lennä työmatkoja.

Viestintäasiantuntijana työskentelevä Koivunen tekee työmatkoja korkeintaan neljästi kuussa, pääasiassa Etelä-Suomeen. Ennen hän yleensä otti lennon Helsinkiin, mutta ilmastoahdistus sai siirtymään junaliikenteeseen.

– Alkoi ahdistamaan entistä enemmän se, mihin jamaan maailma on menossa.

Suomalaiset kuitenkin lentävät työssään paljon: viime vuonna tehtiin noin puolitoista miljoonaa yöpymisen sisältävää työmatkaa lentäen.

Tämän lisäksi tulevat vielä matkat, joihin ei kuulu yöpymistä. Esimerkiksi Oulu–Helsinki-väli on hyvin yleinen lentämällä tehtävä päivämatka. Viime vuonna väli lennettiin yli miljoona kertaa, mistä arviolta hieman yli puolet oli työmatkalentoja.

Junamatka Oulun ja Helsingin kestää viitisen tuntia, lento tunnin. Lento voi halvimmillaan maksaa vain 35 euroa. Lentäminen on siis nopea ja halpa tapa matkustaa, ja juuri nämä asiat ovat tärkeitä työntekijöille ja varsinkin työnantajille.

Kannustavatko työnantajat lentämään?

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Johanna Niemistö huomauttaa, että yrityksissä mennään tällä hetkellä usein kulut edellä, mitä työmatkoihin tulee.

– Kun työmatkoja täytyy tehdä mahdollisimman lyhyessä ajassa ja vähin kustannuksin, saattaa se poissulkea muita mahdollisuuksia ja ohjata lentämiseen.

Tilastografiikka
Viime vuonna kotimaan työmatkoilla lentäminen hieman väheni, kun taas ulkomaan työmatkoilla määrä kasvoi.Mikko Airikka / Yle

Suomalaisten tekemistä lennoista jopa neljännes on työmatkoja (siirryt toiseen palveluun) (Suomen ympäristökeskus). Suomesta myös lennetään yhä useammin ulkomaille työmatkalle, kotimaassa vastaavaa kasvua ainakaan yön yli olevissa matkoissa ei näy.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtavan asiantuntijan Matti Kahran mukaan suomalaiset yritykset ovat hiljalleen heränneet miettimään lentämisen välttämättömyyttä.

– Mutta kun puhutaan yrityksistä ja myynti- ja asiakastyöstä, niin kyllä se tapahtuu edelleen paljolti kasvokkain.

Kahran mukaan yritysten on vähennettävä lentämistä, mikäli ne aikovat päästä ilmastotavoitteisiin, jollaisia monella työpaikalla on. Kuitenkin monesti lentämisen nopeus ja halpuus ratkaisevat sen, että sitä pidetään käytännössä ainoana vaihtoehtona matkustamiseen.

– On vaikea nähdä tilannetta, jossa yrityksestä sanottaisiin, että työntekijämme ei tule teidän luoksenne, koska ilmasto.

Matkustusohjeet säätelevät työntekijää

Yleensä ainakin isommalla työpaikalla on matkustusohjeet, joissa määritellään, miten työmatkat voi tai pitää tehdä.

Säännöissä voidaan esimerkiksi määrätä, että työntekijän tulee valita halvin ja nopein liikenneväline – joissain työpaikoissa kehotetaan käyttämään junaa tai bussia, kun se on mahdollista.

Esimerkiksi Oulun kaupungilla matkustetaan vain silloin, kun se on pakollista. Pakollisia tilanteita ovat sellaiset työtehtävät tai koulutukset, joita ei voida hoitaa etäyhteydellä Oulusta.

Kun matkustetaan, se tehdään mahdollisimman edullisesti. Kaupungin henkilöstöjohtajan Ville Urposen mukaan työmatkustamisessa suositaan edullisuuden korostamisesta huolimatta lähtökohtaisesti junaa tai bussia.

– Jos aikataulu on tiukka, silloin mennään koneella, koska se on tällä hetkellä nopein tapa päästä pääkaupunkiseudulle. Suositeltavampaa kuitenkin olisi mennä Oulusta Helsinkiin junalla.

Myös Helsingin kaupungilla pyritään siihen, että työntekijät kulkisivat kotimaantyömatkat muulla tavalla kuin lentäen.

Joissakin yrityksissä pidemmillä kotimaanmatkoilla tai ulkomaanmatkoilla lennot voivat olla ensisijainen vaihtoehto. Kuitenkin myös näissä yrityksissä voi matkustaa junalla, jos on itse valmis näkemään vaivaa.

Sitran johtavalla asiantuntijalla Vesa-Matti Lahdella on asiasta omakohtaista kokemusta.

– Halusin tehdä työmatkan Berliiniin maateitse. En ollut varma mahdollisuudesta ennen kuin kysyin asiasta työnantajaltani. Sovimme sitten, että teen etätöitä junasta.

Millä tavoin työntekijä voi vaikuttaa?

Monissa ihmisen hiilijalanjälkeä mittaavissa laskureissa työn takia tehtyjä lentomatkoja ei oteta ollenkaan huomioon.

– Yhtä paljon lennoista tulee päästöjä, olivat ne työmatkoja tai vapaa-ajanmatkoja, Sitran johtavan asiantuntija Vesa-Matti Lahti muistuttaa.

Lahden mukaan moni työmatka voitaisiin jättää tekemättä ja asia voitaisiin hoitaa etäyhteyksiä käyttämällä.

Minna Koivunen matkustaa vain, mikäli toisella paikkakunnalla on jokin tapahtuma, johon on pakko mennä, tai pakollinen koulutus.

Koivusen ei täytynyt pyytää työnantajaltaan Coronarialta erillistä lupaa junalla matkustamiseen, sillä hän varaa itse työmatkansa ja yhtenä vaihtoehtona oli juna.

Minna Koivunen kulkee työmatkansa junalla.
Minna Koivunen matkusti työmatkat aikaisemmin lentokoneella. Vuoden vaihteessa hän teki uuden vuoden lupauksen vaihtaa lentäminen junalla matkustamiseen. Hän välttelee lentämistä myös vapaa-ajallaan.Timo Nykyri / Yle

Kaikki eivät voi Minna Koivusen tavoin päättää itse, miten he työmatkansa kulkevat. Lahti kuitenkin sanoo, että moni työntekijä voi itse vaikuttaa siihen, miten matkan kulkee ja voiko koko matkan korvata esimerkiksi etäyhteyksillä.

Mikäli lentäminen on pakollista, voi sen pyrkiä tekemään mahdollisimman vähäpäästöisesti. Johanna Niemistö suosittelee suoria lentoja, sillä välilaskujen nousut ja laskut lisäävät polttoaineen kulutusta ja päästöjä.

Lisäksi yrityksillä on mahdollisuuksia maksaa lentomatkoista päästökompensaatioita. Koottua tietoa siitä, kuinka paljon päästöhyvityksiä Suomessa yritykset ostavat tai kuinka moni yritys sitä tekee ja millä toimialoilla, ei ole saatavilla.

Johanna Niemistö muistuttaa, että myös työntekijät voivat nostaa ekologisempaan matkustamiseen liittyviä asioita esille työpaikallaan. Hän kuitenkin huomauttaa, että työntekijän on noudatettava työnantajan ohjeistuksia.

– Ei voi syyllistää niitä työntekijöitä, jotka joutuvat lentämään.

Muutamalla tunnilla ei ole merkitystä

Minna Koivusta ei haittaa, vaikka työmatkaan menee aikaa.

– Helsinkiin menen yleensä yöjunalla. Toki se vie illasta omaa vapaa-aikaa, mutta muutama tunti on aika pieni asia omassa elämässäni.

Junamatkoilla hän tekee usein töitä, nukkuu, lukee kirjoja tai katselee sarjoja.

Lahden tapaan myös Koivunen voi tehdä etätöitä junassa ja merkitä sen ajan työajaksi.

Suomen sisällä työmatkojen tekeminen maateitse on vielä suhteellisen simppeliä. Sitran johtavan asiantuntija Vesa-Matti Lahti arveleekin, että maata pitkin matkustaminen on Suomessakin kasvamaan päin. Esimerkiksi Oulu–Helsinki-välillä lentäminen on hieman laskenut, kun taas junaliikenne on kasvussa.

Mutta mikäli työmatkustamista junalla haluttaisiin vielä lisätä, pitäisi junien olla nopeampia ja yhteyksien toimivampia.

– Kyse on myös siitä, millaisia vaihtoehtoja ihmisille tarjotaan. Jos se on parempi, helpompi ja mukavampi, niin ihmisillä on pienempi kynnys siirtyä lentämisestä junan käyttöön, Matti Kahra pohtii.

Miten sinä matkustat työmatkojasi ja miksi? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka!

Lue seuraavaksi:

He matkustavat junalla pohjoisen kautta maailmalle, vaikka se on kallista ja hidasta – saastuttaa huomattavasti vähemmän kuin laivailu, mutta onko siinä järkeä?

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin

Lentäminen saa loppua, päätti perheenäiti Henni Pulkkinen – Tutkijan mukaan vastuulliset lomamatkailijat ovat edelleen hyvin harvassa