Leijonanpennuille kävi huonosti, massiivinen teos makaa varastossa, mutta Ming-vaasi pääsee esille: Kaupungit saavat erikoisia lahjoja

Turun antamasta vastalahjasta syntyi polemiikkia aikoinaan.

lahjat
Naarasleijona
Tampereen kiistelty eläintarha lakkautettiin 1970-luvulla. Naarasleijona Pere kuvattuna vuonna 1969. Antero Tenhunen / Yle

Mihin laittaa aito kiinalainen Ming-vaasi? Kiinalainen teknologiafirma AAC Technologies kertoi kesäkuussa, että se tuo Euroopan pääkonttorin Tampereelle.

Kiitokseksi Tampereelle yritys luovutti alkuperäisen Ming-vaasin aitoustodistuksen kera, kertoi ensin Aamulehti. (siirryt toiseen palveluun) Yrityksellä voi olla jopa 200 työntekijää vuoteen 2025 mennessä.

Kaupungit tekevät yhä enemmän yhteistyötä ulkomaisten kaupunkien kanssa. Tämä tarkoittaa myös sen pohtimista, mitä lahjoille tehdään ja mitä viedään lahjaksi.

Ming-vaasin kaltaiset lahjat ovat harvinaisia, kertoo Tampereen kaupungin viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu.

– Lahjoja tulee kymmeniä vuosittain, mutta enimmäkseen ne ovat kirjoja tai muistolautasia.

Tampereen kaupunki sijoittaa arvolahjat yleensä Raatihuoneelle. Niin myös Ming-vaasin. Raatihuoneella on jo esimerkiksi Jugoslavialta saatu hopeavaasi.

– Olympiavuonna 1952 Tampereen Ratinassa oli muutamia tapahtumia. Tamperelaiset hurrasivat Jugoslavian 3–1 voittoon Jugoslavian ja Neuvostoliiton välisessä jalkapallon uusintaottelussa. Siitä kiitokseksi tuli hopeavaasi, Maunu sanoo.

Etyk-patsas on ollut pitkään varastossa

Osa muistoesineistä on varastossa. Niin myös yksi Tampereen kuuluisista lahjoista, jota kukaan ei nyt halua toisin kuin Ming-vaasia.

Etyk-veistos
Etyk-teos esittää Fordia, Kekkosta ja Brezneviä.Jari Kuusenaho / Tampereen museot

Tamperelaisen liikemiehen lahjoittama 3,3 metriä korkea Etyk-muistoteos on odotellut lähes 30 vuotta, että sille löytyisi sijoituspaikka.

Suomi järjesti Helsingissä vuonna 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin Etyk-huippukokouksen.

Urho Kekkonen sai silloin vieraaksi Yhdysvaltain presidentin Gerald Fordin ja Neuvostoliiton johtajan Leonid Breznevin. Tamperelainen liikemies ja Kekkosen ystävä Kalle Kaihari halusi lahjoittaa Tampereen kaupungille Etyk-teoksen.

Taiteilija U. K. Kärrin teos on 3,3 metriä korkea. Järeä puureliefi on kahden honkapuun välissä ja se esittää Fordia, Kekkosta ja Brezneviä.

Tamperelaiset ovat olleet valmiita antamaan patsaan Finlandia-talolle, mutta toistaiseksi patsas on varastossa.

Etyk-veistos
Etyk-veistos on yli kolme metriä korkea ja se on varastossa. Jari Kuusenaho / Tampereen museot

Tam ja Pere

Vielä huonommin kävi Tampereen saamalle yllätyslahjalle. Tampereen kaupunginhallitus sai vuonna 1960 puolalaiselta ystävyyskaupungiltaan Lodzilta yllättäen lahjaksi kaksi leijonanpentua.

Vuoden kuluttua tästä päätettiin perustaa Tammelanpuistoon eläintarha vanhan teurastamon paikalle.

Eläintarha avattiin 1964. Lahjaleijonat saivat nimikseen Tam ja Pere. Muita eläimiä saatiin lahjoituksina ja ostettiin. Nykyisen Tampere-talon paikalla sijanneesta tarhasta tuli Tampereen suosituin matkailukohde.

Urosleijona
Urosleijona Tam saatiin Tampereelle Puolasta. Antero Tenhunen / Yle

1970-luvulla eläintarha herätti arvostelua, ja uusi eläinsuojelulaki käytännössä lopetti tarhan. Kaupunki päätti lakkauttaa eläintarhan. Leijonat oli tarkoitus siirtää Ruotsiin Kolmårdenin eläinpuistoon.

Tam kuoli jo Tampereella kuljetuslaatikkoonsa, mutta Pere selvisi hengissä Ruotsiin. Ähtärin eläinpuisto puolestaan sai susia Tampereelta.

Pala Berliinin muuria

On Tampereella vielä yksi muukin historiallinen muistolahja. Tampere sai palan Berliinin muuria, kun Saksat yhdistyivät.

Pala on joskus ollut esillä Museokeskus Vapriikissa. Nyt se on Maunun mukaan Ruskossa museoiden kokoelmakeskuksessa.

Nykyään Tampere saa lahjaksi yleensä kirjoja tai muita lahjoja, jotka kulkevat matkatavaroissa.

– Kuljettaminen ja vakuuttaminen ovat ongelmana, jos tuo isoja ja arvokkaita lahjoja tai esimerkiksi arvotauluja. Siinä on myös sekin puoli, että vastaanottaja joutuu miettimään sijoitusta, jos lahja on kovin massiivinen, Maunu pohtii.

Tampere vie itse lahjaksi ulkomaan vierailuilla Muumi-mukeja tai Tamperetta esitteleviä kirjoja.

Vastalahja aiheutti polemiikkia

Turku ei ole saanut yhtä isoja lahjoja kuin Tampere, sanoo Turun kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Mika Akkanen.

Suurimmat lahjat ovat Leningradista, nykyisestä Pietarista saadut vaasit. Muuta lahjatavaraa on kerääntynyt senkin edestä.

– Tavaraa on kertynyt hirvittävästi. Meillä on kellariholvi täynnä viirejä ja muita lahjoja.

Turku täyttää 800 vuotta 10 vuoden kuluttua. Akkasen mukaan silloin voitaisiin pitää näyttely saaduista lahjoista. Näissäkin näkyvät trendit ja muutos. Nykyään Turun kaupunki saa paljon pienempiä lahjoja kuin ennen.

Turun omaan lahjaan Leningradille vuonna 1989 liittyy sen sijaan polemiikkia. Turku sai lahjan vierailta ja oli ilman vastalahjaa, joten Turun silloinen kaupunginjohtaja Juhani Leppä otti taulun seinältä ja antoi sen. Taulu oli museokeskuksen omaisuutta ja teosta nousi keskustelua.

Nykyään tapaukseen suhtaudutaan Akkasen mukaan huumorilla. Akkanen on itse nähnyt Turun lahjan riippumassa Pietarissa Marinskin palatsissa eli lahja on ainakin käytössä.

Ystävyyskaupungeilta ambulansseja

Kuntaliiton kansainvälisten suhteiden johtaja Heikki Telakivi sanoo, että lahjojen antaminen on liittynyt usein merkkipäiviin, esimerkiksi siihen kun kaupunki on täyttänyt pyöreitä vuosia.

– Aikanaan lahjakulttuuri on ollut voimissaan.

Kaupunkien ystävyyskaupunkitoiminta alkoi talvisodan aikana vuonna 1940 Pohjoismaista. Suomi sai Telakiven mukaan todellista apua.

Maailman rauha -patsas Helsingin Hakaniemessä.
Höyhenryhmäksi itseään kutsunut demarinuorten joukko käsitteli Hakaniemessä olevan Maailman rauha -patsaan tervalla ja höyhenillä 10. lokakuuta 1991.Pekka Sipilä / Yle

Ruotsista lahjoitettiin esimerkiksi ambulansseja, taloja ja Auroran sairaalan lasten paviljonki.

Myöhemmin Itä-Euroopan maat olivat mielellään ystävyyskaupunkeja suomalaisten kaupunkien kanssa, sillä ne pääsivät näin länteen. Kiinan avautuminen johti taas siihen, että kiinalaiset kutsuivat vieraita ja tulivat Suomeen käymään lahjoineen.

Yksittäisistä lahjoista Telakivi mainitsee Helsingin Moskovasta saadun Maailman rauha -patsaan, joka on sittemmin kerran tervattu ja yritetty räjäyttää.

Lue lisää:

Kiinalaisen teknologiafirman Euroopan pääkonttori Tampereelle – jopa 200 uutta työpaikkaa ja 9 miljoonaa tutkimukseen

Kuinkas kävikään: Moni Tampereen eläintarhan asukki muutti Ruotsiin

Suurvaltajohtajien vierailusta Suomeen jäi massiivinen lahja, jota kukaan ei nyt halua – ollut kymmeniä vuosia varastossa