Jaana Kallio on aloittanut tuhansien taulujen metsästyksen Ruovedellä – maisemissa on työskennellyt ainakin sata kuvataiteilijaa

Ruoveden maisemat maalattiin Suomen kuvataiteen kankaalle jo 1800-luvulla. Tutkija kerää tietoja seudulla vaikuttaneista taiteilijoista, joita on ollut älyttömän paljon.

kuvataide
Jaana Kallio
Jaana Kalliota kiinnostaa kaikki Ruovedellä tehty taide ja erityisesti paikkakunnan oman taitelijaryhmän työt.Jari Hakkarainen / Yle

Iivu Asunta avaa isoisänsä ateljeen oven kiinnostuneille. Ruoveden keskustassa olevan pihapiirin riihi on paikka, jossa monialainen kulttuurivaikuttaja ja taidemaalari Heikki Asunta (1904–1959) teki töitään ja antoi oppia monelle tulevalle ammattitaiteilijalle.

Tällä kertaa kylässä on omaa tutkimustaan Ruoveden taidehistoriasta tekevä Jaana Kallio. Hän selvittää, keitä taiteilijoita Ruovedellä on käynyt ennen vuotta 1980 ja mitä töitä on syntynyt.

Nyt listalla on 81 nimeä, mutta tutkija on varma, että yli sata kuvataiteen ammattilaista löytyy.

– Koko ajan löytyy uusia töitä, se on tämän projektin ihanuus. Jos jollain on seinällään taulu, joka on maalattu Ruovedeltä tai sen on maalannut ruovesiläinen taiteilija, ottakaa yhteyttä, Jaana Kallio etsintäkuuluttaa.

Tarkoitus ei ole pelkästään luetteloida tekijöitä ja tauluja, myös muistitieto kiinnostaa.

iivua Asubta ja Jaana Kallio
Iivu Asunta kertoo Jaana Kalliolle Heikki-ukkinsa keskeneräiseksi jääneestä maalauksesta.Jari Hakkarainen / Yle

– Minkälaisia tauluja ihmisillä on, miten he muistavat taiteilijan? Kotien taiteessa kiinnostaa se, mistä taulut on ostettu. Liittyykö siihen tarina? Missä taiteilijat maalasivat, missä ja miten he asuivat? Jaana Kallio kyselee.

Jaana Kallion tavoitteena on julkaista aineistot myöhemmin netissä perustiedostoksi. Siitä on muiden tutkijoiden hyvä jatkaa eteenpäin.

Ruovesi-virus tarttui taiteilijoihin

Ruovedellä on käynyt suti tai kynä kädessä paljon enemmän taiteilijoita kuin monella muulla Järvi-Suomen paikkakunnalla alkaen 1800- luvulta Werner Holmbergistä ja Akseli Gallen-Kallelasta.

– Ruovesi oli profiloitunut 1900-luvulle tultaessa kulttuuripitäjäksi ja luonnonkauniiksi pitäjäksi, jonka aitoja suomalaisia maisemia kannatti tulla katsomaan, Jaana Kallio arvioi.

Jonkinlainen inspiroiva Ruovesi-virus lähti itämään.

Ruovedellä maalattuja tauluja on seinillä ja vinteillä tuhansittain. Kuulostaa mahdottomalta, mutta annetaan Jaana Kallion perustella. Todisteluksi riittää yksistään Ruovedelle sotien jälkeen muodostuneen taiteilijaryhmän tuotanto.

Ryhmän ytimessä olivat Heikki Asunta, Unto Liettyä, Eero Sysikumpu, Elga Sesemann ja Seppo Näätänen.

– Esimerkiksi Liettyä teki arviolta yli tuhat taulua, ehkä 1 300 kaikkiaan, Jaana Kallio sanoo.

Tieto on niin uskottavaa faktaa, kuin perhepiiristä voi saada. Jaana Kallio on Liettyän tytär.

– Tunsin tämän taiteilijapolven sillä tavalla, että isä oli aikoinaan Heikki Asunnan oppilas ja tekemisissä Sysikummun ja Sesemannin kanssa. Tässä porukassa olen jo 1970-luvulla valvonut ryhmän näyttelyitä. Senkin takia tämä on niin läheinen asia.

Ruoveden huippunimet esille Ateneumiin

Samaan aikaan kun Jaana Kallio kolistelee kodeissa ja vinteillä tutkimustaan tehden, Ateneumissa kootaan omaa Taiteilijoiden Ruovesi- näyttelyä, joka avataan marraskuussa.

Jaana Kallio ja Anna-Liisa Korte
Lavastetaiteilijana tunnettu Karl Fager maalasi Ruovedellä uuden funkkistalon vuonna 1941, talossa nykyisin asuva Anna-Liisa Korte (oik.) kertoo Jaana Kalliolle. Jari Hakkarainen / Yle

Tarjolla on Suomen kuvataiteen kuuluisimpia nimiä: Akseli Gallen Kallela, Ellen Thesleff, Hugo Simberg ja Louis Sparre, mutta myös joitakin vähemmän tunnettuja tekijöitä.

– Olisi kiva ajatella, että Ruoveden taiteilijoista olisi jossakin joskus oma näyttely. Nimenomaan niistä, jotka eivät ole niitä kaikista kuuluisimpia, mutta ammattitaiteilijoita kuitenkin, Jaana Kallio miettii.

Tampereen taidemuseossa oli Ruovesi taiteilijoiden kuvaamana -näyttely vuonna 1980. Siitä on jo aikaa.

Korjattu 6.8. kello 12.55 Werner Holmbergin nimen kirjoitusasu.