Etelä-Pohjanmaalla useita suurpaloja kesän aikana

Tulipalojen sytyttäjiksi epäillään useimmiten sähkö- tai lämmityslaitteita. Viime kesän suurista maastopaloista seurasi pelastuslaitokselle odottamattomia ongelmia autojen tankkauksessa.

tulipalot
Tulipalo Munakassa
Tarmo Niemi / Yle

Nurmossa kaksi viikkoa sitten yli 1100 sikaa kuoli tuhoisassa sikalapalossa. Viime viikolla maatilan tuotantorakennuksia tuhoutui rajussa suurpalossa Ilmajoella. Lisäksi on ollut uhkaavia rivitalopaloja.

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Harri Setälä tutkii heinäkuun hälytystilastoa ja niistä selviää suurten onnettomuuksien kasvu.

– Tällainen suunta on nyt ollut olemassa. Viime vuonna tähän aikaan meillä oli noin 2900 hälytystä. Nyt hälytyksiä oli 2800, eli hälytysten määrä on hiukan laskenut ja se johtuu metsäpalojen vähentymisestä. Sen sijaan rakennuspaloja on tänä vuonna ollut enemmän, Setälä sanoo.

Nurmon sikalapalo.
Sikala oli palo-osastoitu niin, että yli puolet eläimistä pelastui.Anne Elhaimer / Yle

Pelastuslaitoksen palontutkijat selvittävät yhdessä poliisin kanssa jokaisen tulipalon syttymissyytä. Tässä vaiheessa heinäkuun suurten tulipalojen aiheuttajissa erottuu kaksi syytä.

– Kaksi syytä nousee esiin eli lämmityslaitteet ja sähkölaitteet, Setälä sanoo.

Setälä painottaa, että lämmityslaitteet ovat pääosin turvallisia, kun niitä huolletaan ja käytetään oikein. Sähkölaitteiden aiheuttamissa tulipaloissa syy voi olla vaikeampi selvittää.

Liian aikaista vetää johtopäätöksiä

Vielä on kuitenkin aikasta sanoa, onko suurissa onnettomuuksissa pysyvä kasvu. Maatilojen tuotantorakennusten suurentuminen selittää osaltaan sitä, että tulipalon sattuessa tuhokin on suurta.

– Pelastuslaissa meille on annettu tehtävä, että meidän on seurattava onnettomuuden syiden kehitystä ja sitten ryhtyä toimenpiteisiin niiden johdosta. Kun vuosi tulee täyteen saamme kokonaiskuvan ja sitten katsotaan onko tarve ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin, Setälä kertoo.

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Harri Setälä.
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Harri Setälä.Hanne Leiwo/Yle

Maastopaloista selvitys

Viime kesän maastopalot veivät pelastajien resurssit äärirajoille Etelä-Pohjanmaalla. Maastopaloja oli viime vuonna kolmisen sataa ja pari sataa hehtaaria paloi. Hälytystehtävät on nyt analysoitu ja kehitettävää löytyi.

– Yksittäinen kehityskohde on muonitus ja huolto, joihin ei ollut riittävästi valmiuksia.

Pitkät ajomatkat maastopalojen sammutuksiin johtivat pelastajat uudenlaisen ongelman eteen.

– Talousriskien hallinnasta meille tulee saldoraja polttoainekortteihin ja erään viikonlopun aikana ei saatu enää huoltoasemilta polttoainetta kun saldoraja ylittyi. Tällaisia pieniä puutteita pyritään nyt korjaamaan. Onneksi meillä on tänä vuonna ollut vähemmän metsäpaloja, Setälä sanoo.