Kirjasto on muuttumassa verkkokauppamaiseen suuntaan – Kirja kelluu sinne, missä sillä on eniten kysyntää

Kelluvassa kirjastossa kirjat ovat kirjastojen yhteisiä. Kun jossain on pulaa esimerkiksi lastenkirjoista, järjestelmä alkaa syöttää sinne niitä.

kirjastot
Kirjoja laatikoissa  kaupunginkirjaston logistiikkayksikössä Pasilassa.
Kirjoja laatikoissa kaupunginkirjaston logistiikkayksikössä.Markku Pelkonen / Yle

Kirjastot ovat lähteneet kelluttamaan aineistojaan eri puolilla Suomea. Lyhyesti sanottuna kellutus merkitsee sitä, että aineisto on yhteinen koko kaupungissa ja liikkuu kaikkien kirjastojen välillä, eikä jokainen sivukirjasto enää tilaa omaa kappalettaan esimerkiksi best-seller-dekkarista.

Kellutuksen myötä asiakkaiden palvelu parantuu, kun kirjat kulkeutuvat sinne, missä niillä on kysyntää, sanoo Helsingin kirjastoverkon yhteisten palveluiden päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri.

Helsingissä käyttöön otettiin alkukesästä niin sanottu älykäs kellunta, jossa kirjojen lajittelua ei enää tee ihminen, vaan älylaite ja liukuhihna.

– Kun järjestelmä havaitsee, että jossakin kirjastossa varataan paljon vaikkapa käsityökirjoja, järjestelmä alkaa lähettää juuri tähän kirjastoon palautettuja käsityöaiheisia teoksia, Nousiainen-Hiiri kuvaa.

Keskuslajittelija siis opettelee ja tulkitsee algoritmin avulla jatkuvasti, missä noin 40:stä kaupungin kirjastosta lainataan minkäkin tyyppistä aineistoa.

Lastenkirjoja laatikoissa  Helsingin kaupunginkirjaston logistiikkayksikössä.
Kirjoja laatikoissa Helsingin kaupunginkirjaston logistiikkayksikössä Pasilassa.Markku Pelkonen / Yle

Älykäs kellunta elävöittää ja muuttaa kokoelmaa nopeasti

Älykkääseen kelluntaan Helsinki haki mallia Tanskasta, missä järjestelmä oli jo käytössä. Lainaajalle älykäs kellunta näkyy Nousiainen-Hiiren mukaan tässä vaiheessa eniten varausten noudoissa palvelun nopeutumisena.

– Noutaminen tapahtuu nykyään siten, että asiakas saa sähköpostin varauksen saapumisesta ja mukana on lokeronumero, josta kirjan voi noutaa tiettyyn päivämäärään mennessä.

Helsingin Maunulan kirjaston varattujen kirjojen pisteeltä lapsineen tavattu Kaisa Viljanen kehuu sitä, että kirjoja on helppo varata. Kirjojen kellutus ei hänen mukaansa ole vielä näkynyt ahkerastikaan kirjastopalveluja käyttävän Viljasen perheessä.

– Varauskäytäntö, jossa kirja noudetaan numeroidusta lokerosta ei ole maailman selkein, jos varauksia on monia ja ne saattavat olla kaikki eri lokeroissa. Parempi systeemi tämä on kuitenkin kuin se, jossa kirjan välissä oli nimilappu ja kaikki näkevät, mitä kukakin lainaa, viikoittain kirjastoissa asioiva Viljanen pohtii.

Helsingin keskuskirjasto Oodi
Helsingin keskuskirjasto Oodin kirjahyllyjä.Henrietta Hassinen / Yle

Kellutus tuo asiakkaiden saataville helpommin myös sellaista aineistoa, jota ei omasta kirjastosta aiemmin löytynyt, koska kokoelmat elävät ja muuttuvat nykysysteemissä aiempaa enemmän.

– Uutuuskirjallisuus menee kaikkialla kaupaksi, alueitten lapsivaltaisuus heijastuu lainaukseen ja samoin koulujen läheisyys. Kielten moninaisuus näkyy idässä ja toisaalta ruotsinkieliset löytyvät etelässä. Lisäksi lehtien ja muiden tiedotusväliden nostot ja kirjaviittaukset näkyvät kysynnässä välittömästi, Nousiainen-Hiiri toteaa.

Mitä tapahtuu kun kirjoja on liikaa?

Helsingin kaupunginkirjaston aineistomäärärahat on sidottu kaupungin asukasmäärään. Lainauksia tehtiin viime vuonna Helsingissä yli kahdeksan miljoonaa kappaletta ja lainaajia oli noin 239 000.

– Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että meillä on liikaa kirjoja eli esimerkiksi samaa dekkaria on hankittu tosi paljon. Joudumme miettimään minkälaista harvennusta pitää tehdä ja mitä kirjoja varastoidaan, Nousiainen-Hiiri sanoo.

– Strategiamme lähtee siitä, että nyt panostetaan erityisesti lapsiin ja nuoriin, ja että lasten ja nuorten kirjat on saatava mielellään heti mukaan, kun mennään käymään kirjastoon.

Kirjastokortin viivakoodia luetaan lukijalla.
Kirjastokortin viivakoodia luetaan lukijalla.Juha Kemppainen / Yle

Nousiainen-Hiiri uskoo, että kellutus saattaa säästää rahaa myös henkilöstökuluissa, kun tähän saakka käsivoimin tehty logistiikkatyö automatisoitui. Tosin työn muutos tuo uusia tehtäviä muun muassa digineuvonnan osalta. Budjetissa kulumuutos näkyy aikaisintaan 2021.

Henkilökunnalta uudistus vaati, että kaikki kirjat luokiteltiin Helsingissä genreittäin. Työn muutos on vielä palveluiden päällikön mukaan kesken, koska järjestelmä on yhä käyttöönottovaiheessa.

Logistisen työn väheneminen on kuitenkin jo näkyvissä. Kun palautukset aiemmin lähettiin aina takaisin kirjan kotikirjastoon, saattoi esimerkiksi sama Remeksen dekkari olla samaan aikaan matkalla esimerkiksi Malmilta Pukinmäkeen ja Pukinmäestä Malmille.

Samalla kun kirjastoista on tullut yhä enemmän monitoimitiloja, on niiden perinteinen rooli kuitenkin Nousiainen-Hiiren mukaan säilynyt.

– Verkkokirjasto ja maksuton varaaminen on muuttanut käyttäytymistä enemmän verkkokauppamaiseen tapaan toimia. Teos varataan ja käydään noutamassa ja samalla selataan bestseller–hyllyt ja ehkä palautuneet teokset. Hyllyjen välissä myös kävellään edelleen ja silmäillään kokoelmaa, ja tehdään löytöjä, mutta ei samassa määrin kuin aiemmin.

Jyväskylän seutu on kellutuksen pioneeri

Kirjastokokoelmien kellutus aloitettiin ensimmäisenä Jyväskylän seudulla jo 90-luvun alkupuolella. Jyväskylän kaupunginkirjastossa kellutus on otettu käyttöön vaiheittain viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla uutuusvalintaa on keskitetty.

– Havaittiin, että kirjoihin käytettävissä oleva raha on paremmin käytössä, kun yksi hankkija kerrallaan harkitsee, kuinka monta kappaletta kutakin teosta tämän kokoinen kaupunki tarvitsee, kertoo kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma Jyväskylän kaupunginkirjastosta.

Kirjaston hylly, taustalla nainen hyllyttää kirjoja
Kirjastotyöntekijä kirjoja hyllyttämässä.Toni Pitkänen / Yle

Jyväskylässä ei toistaiseksi ole käytössä Helsingin kaltaista automatiikkaa, vaan hyllyttäjät noukkivat hyllystä teokset ja lähettävät ne eteenpäin.

– Hyllyttäjillä on kuitenkin apunaan tietokoneohjelman laatima lista, joka kertoo mitkä kirjat eivät kierrä tai saattaisivat mennä vilkkaammin lainaan jossain toisessa kirjastossa, Laitinen-Kuisma kertoo.

Samantyyppistä manuaalista kellutusta on käytössä muun muassa Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Oulussa ja Lahdessa, mutta järjestelmiä ei ole automatisoitu Helsingin tavoin.

Helsingin kirjastoverkon yhteisten palveluiden päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri uskoo, että muissa kaupungeissa seurataan tilannetta ja keskustellaan mahdollisuuksista, kun älyjärjestelmän käytöstä Helsingissä on enemmän kokemuksia.

Aiheesta aiemmin:

Kirjastoissa on pitkästä aikaa toiveikas olo – tukea tulee nyt monelta suunnalta: "Toivottavasti saadaan kaikki lupaukset lunastettua"

Kirjastojen lippulaiva Oodi avautuu ja vie meidät uuteen kirjastoaikaan – kirjastot ovat muuttuneet kirjavarastoista kohtaamispaikoiksi