Hallitus kiristää sähkönsiirron hinnankorotusten sääntöjä, mutta rahanmenoa muutos ei pidemmän päälle vähennä

Hinnankorotukset kasaantuvat haja-asutusalueille.

sähkönsiirto
Miehet asentavat sähkömaakaapelia maan alle.
Sähköverkon säänkestävyyttä lisätään johtojen kaapeloinnilla ilmasta maan alle. Se vaatii investointeja, jotka nostavat hintoja.Markku Rantala / Yle

Hallitus suitsii sähkön siirtohintojen nousuja nopeasti, mutta kaavailut toimet tuskin pidemmän päälle vähentävät kuluttajien rahanmenoa.

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) kertoi heinäkuun lopulla Uutissuomalaisen haastattelussa, että hallitus tuo syksyllä eduskuntaan kaksi muutosesitystä sähkömarkkinalakiin. Siirtoyhtiöiden alituottojen jaksotuskautta pidennetään neljästä vuodesta kahdeksaan, ja vuosittaista 15 prosentin hinnankorotuskattoa kiristetään alaspäin.

Kun yhtiöt saavat jaksottaa tappionsa pidemmälle ajalle, jyrkkien hinnankorotusten tarve vähenee.

Vuosikorotuksen uutta enimmäistasoa ei vielä ole päätetty. Ainoastaan sen merkittävä säätäminen alaspäin toisi muutoksen nykytilaan. Energiaviraston johtava asiantuntija Tiina Karppinen kertoo, että vain yksittäiset yhtiöt ovat tehneet yli kymmenen prosentin vuosikorotuksia viime vuosina. Suomessa on 77 verkkoyhtiötä.

Siirtohintoja työ- ja elinkeinoministeriölle viime syksynä selvittänyt LUT-yliopiston professori Jarmo Partanen vahvistaa, että esitetyt muutokset eivät käytännössä vaikuta hintakehitykseen pitkällä aikavälillä. Yhtiöt saavat laskuttaa investoinneistaan koituvat kustannukset ja kohtuullisen tuoton.

Kulmunin mukaan nopeat keinot ongelmaan kannattaa kuitenkin käyttää.

– Tarkoituksena on, että ne osaltaan hillitsevät painetta siirtohintojen korotuksiin, Kulmuni kommentoi.

Säänkestävyys vaatii investointeja

Siirtohinnat nousevat, sillä yhtiöt investoivat kalliisti verkkoihinsa. Professori Partanen arvioi selvityksessään, että yhtiöt sijoittavat verkkoihin vuosina 2016–2028 yhteensä 9,5 miljardia euroa. Noin kolmen miljardin osuus investoinneista johtuu lain vaatimuksista verkkojen säänkestävyydelle.

Vuoden 2028 lopussa myrskyn aiheuttama sähkökatkos ei kesämökilläkään saa kestää yli 36:ta tuntia. Käytännössä säänkestävyyttä lisätään etenkin johtojen kaapeloinnilla ilmasta maan alle. Kustannuksia kertyy erityisesti haja-asutusalueille. Kaupunkialueiden johdot ovat jo suurelta osin maan alla.

Yksi suuria investointeja tehnyt yhtiö on Savon Voima Verkko. Sen toimitusjohtaja Matti Ryhänen katsoo, että vaatimuksista täytyy tinkiä, jos siirtohintojen nousu halutaan kuriin. Kulmunin mukaan sähköverkkojen sääntely katsotaan kokonaisuudessaan läpi.

– Haluamme tietysti, että on säävarmat verkot eikä tule sellaisia katkoksia kuin viime vuosina. Samalla kuitenkin haluamme, ettei korotuspaine sähkönsiirtohintoihin ole tämän kaltainen kuin nyt on nähty, Kulmuni sanoo.

Yhtiöiden tuloksia syynätään tarkasti

Siirtohinnan osuus sähkölaskusta on ollut noin kolmannes. Osa yhtiöistä on jo korottanut siirtohintojaan kymmenillä prosenteilla.

Uusien keinojen löytäminen siirtohintojen nousun hillintään on haastavaa, sillä yhtiöiden tuloksia valvotaan tarkasti jo nyt. Tietyn laskennallisen summan ylittäviä liikevaihtoja ei sallita.

Partasen mukaan malli on varsin toimiva. Hän myös huomauttaa siirtohintojen olevan Suomessa kilpailukykyisiä Keski-Eurooppaan verrattuna. Säänkestävä ja keskeytymätön sähkönsaanti on myös yhä tärkeämpää.

– Jos ei ole sähköä, yhteiskunta on sekaisin. Sähkön rooli kasvaa vuosi vuodelta.

Lue lisää:

Elinkeinoministeri: Sähköverkkojen yksityistäminen oli hutipäätös – Hallitus koettaa panna sähkön siirtohintojen isot korotukset kuriin