Hävikkiruokasovellukset ovat yhä isojen kaupunkien juttu

Esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella hävikkiruoan myyjiä ja ostajia on moninkertainen määrä pienempiin kaupunkeihin verrattuna.

ruokahävikki
Ruokahävikkiä vastaan yritetään löytää keinoja kouluissa.
Etenkin lounaspöytien ruoasta osa menee yhä hävikkiin.Joonas Nieminen / Yle

Kahvilat, ravintolat ja ruokakaupat voivat vähentää hävikkiruoan määrää myymällä sitä erilaisten mobiilisovellusten avulla. Sovelluksia tarjoavia yrityksiä ovat esimerkiksi ResQ Club sekä Lunchie Market.

Vielä muutama vuosi sitten hävikkiruoan myynnissä oli haasteita, mutta nyt kuluttajien asenteet ovat muuttuneet, kertoo ResQ Clubin markkinointijohtaja Antti Tuomola.

– Alussa piti usein selittää kuluttajille, että hävikkiruoassa ei ole kyse roskasta. Asenteet ovat kuitenkin muuttuneet ja nykyisin ymmärretään, että se on ihan oikeaa ruokaa.

– Yhä joudutaan kuitenkin tekemään valistusta etenkin parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen kanssa. Parasta ennen -merkintähän ei tarkoita sitä, että tuote olisi syömäkelvoton. Mikäli tuotteen parasta ennen -päivä on ylittynyt, voi tuotteen laadun arvioida aistien avulla.

– Viimeinen käyttöpäivä sen sijaan tarkoittaa herkemmin pilaantuvissa tuotteissa sitä, että tuotetta ei tämän jälkeen saa enää myydä, kertoo Tuomola.

Tarjontaa enemmän suurissa kaupungeissa

Suomessa ResQ-sovellukseen on rekisteröitynyt noin 476 000 käyttäjää.

– Kaikki eivät tosin ole aktiivisia, mutta suunta on ollut ylöspäin, kertoo Tuomola.

Helsingissä rekisteröityneitä käyttäjiä kesä-heinäkuussa on Tuomolan mukaan noin 10 000 ja Tampereella noin 5000. Vastaavasti ruokaa myyviä yrityksiä on Helsingissä noin 250 ja Tampereella noin 100.

Pienemmissä kaupungeissa myös käyttäjiä on huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi Hämeenlinnassa rekisteröityneitä käyttäjiä on vain pari sataa. Lahdessakin käyttäjämäärät jäävät tuhanteen. Myös ResQ:n kautta hävikkiruokaa myyviä yrityksiä on melko vähän: Hämeenlinnassa 11 ja Lahdessa 35.

– Osa partnereista on ravintoloiden ja kahviloiden lisäksi myös ruokakauppoja, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Ruokakauppojen kautta myynnissä saattaa olla jopa ostoskassillinen ruokaa, kertoo Tuomola.

Hämeenlinnassa yrittäjät ovat tyytyväisiä siihen, että yli jäänyttä ruokaa on mahdollista myydä eteenpäin. Myös asiakkaiden määrä on ollut kasvussa.

– Jos vertaa vaikkapa viime vuoteen, niin kyllä kysyntää on selvästi enemmän. Viime vuonna ResQ:n kautta tuotteitamme osti hyvin pieni porukka, mutta tänä vuonna uusia kasvoja on selvästi enemmän, kertoo Elina Tuomisto Hämeenlinnan Cafe Linnasta.

Mobiilisovellus ei ole ainut vaihtoehto hävikkiruoan myyntiin

Ravintolat saattavat kannustaa myös yli jääneen ruoan syömiseen, vaikka eivät ole ResQ Clubissa. Esimerkiksi Hämeenlinnassa Ravintola Isohuvila myy päivän lounaalta jäänyttä ruokaa.

– Emme tavoittele tällä rahallista voittoa. Yritämme viestiä asiakkaille, että ruoan roskiin heittäminen on sama kuin heittäisi rahaa roskiin, toteaa Isohuvilan keittiöpäällikkö Tomi Koivula.

– Aluksi ihmiset eivät tienneet asiasta niin hyvin, mutta nykyisin kello 14 lähestyessä porukkaa alkaa kertymään paikalle ja katsomaan, mitä tänään olisi tarjolla, myhäilee Koivula.

Koivulan mukaan on hienoa, että ihmiset ovat omaksuneet hävikkiruoan hyödyntämisen. Toiveissa on, että mahdollisimman moni muukin ravintola myisi yli jäänyttä ruokaa.

– Hävikin hyödyntäminen pienentää hiilijalanjälkeä ja parantaa ekologisuutta, mutta mahdollisimman moni pitäisi saada talkoisiin mukaan. Uskon kyllä, että tulevaisuudessa suunta on yhä useammalla ravintolalla tämä.

Päivitetty: Tarkennettu ResQ-soveluksen rekisteröityneiden käyttäjien määriä 6.8.2019 klo 16.43