Imetyksellä on merkitystä myös maailmantaloudelle – suositusten noudattamisella voitaisiin säästää jopa 830 miljoonaa euroa päivässä

WHO:n arvion mukaan noin 40 prosenttia alle kuusi kuukautta vanhoista vauvoista saa ruoakseen pelkää rintamaitoa.

Äiti imettää lastansa São Paulossa Brasiliassa. Imetyksellä on iso taloudellinen vaikutus, kertoo tuore tutkimus. Kuva: EPA

Imettämättä jättäminen tai sen varhainen lopettaminen maksaa vuodessa jopa noin 341 miljardia dollaria, eli noin 305 miljardia euroa, kertoo tuore tutkimus (siirryt toiseen palveluun).

Tutkijoiden mukaan suositusten mukainen imetys voisi säästää joka päivä noin 830 miljoonaa euroa. Kustannukset on arvioitu ihmishenkien ja tuottavuuden menetyksenä sekä lisääntyneinä terveyspalveluiden kustannuksina.

– Kyse on ihmisoikeudesta. Imettäminen pelastaa ihmishenkiä ja auttaa taloutta kukoistamaan, sanoo tutkija Dylan Walters uutistoimisto Reutersille.

Rintaruokintaan myönteisesti suhtatuvat perheet kokoontuivat Filippiineillä vuonna 2016. Kuva: Mark R. Cristino / EPA

Walters johti tutkimusta, jossa on kerätty tietoa yli sadasta maasta. Waltersin mukaan tietojen pohjalta luotu verkkosivusto on ensimmäinen laatuaan. Sen on tarkoitus tarjota luotettavaa tietoa päättäjille ja muille sidosryhmille.

– Taloudelliset todisteet resonoivat hyvin päättäjiin. Jos imetykseen ei sijoiteta, se maksaa, sanoo tutkimukseen osallistuneen Alive & Thriven Kaakkois-Aasian osaston johtaja Roger Mathisen Thomson Reuters -säätiölle.

Äiti ja lapsi hyötyvät imettämisestä

Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa täysimetystä, eli pelkän rintamaidon tarjoamista vauvoille kuuden kuukauden ikään saakka ja äidinmaitoa ja muuta ruokaa kaksivuotiaaksi saakka tai pidempään. Samoilla linjoilla on myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (siirryt toiseen palveluun).

Lääkäri esittelee pakastettuja äidinmaitoa sisältäviä pulloja Filippiineillä vuonna 2008. Maa kielsi tuolloin kiinalaisten maitotuotteiden tuonnin pilaantumiskohun takia. Kuva: Dennis M. Sabangan / EPA

Imetys voi estää ripulitauteja ja keuhkokuumetta, jotka ovat molemmat merkittäviä lapsikuolemien aiheuttajia. Se myös suojaa äitejä munasarja- ja rintasyöviltä.

WHO:n arvion mukaan noin 40 prosenttia alle kuusi kuukautta vanhoista vauvoista saa ruoakseen pelkää rintamaitoa.

WHO:n tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan yli 77 prosenttia lapsista saa jonkinasteista rintaruokintaa, mutta poikkeuksia löytyy. Esimerkiksi Irlannissa lähes puolta, eli noin 46 prosenttia lapsista ei imetetä lainkaan.

Äiti imettää lastaan klinikalla Monroviassa Liberiassa. Kuva: Ahmed Jallanzo / EPA

Ennakkoluuloista halutaan irti

Esteitä imettämiselle on useita.

Fyysisten vaikeuksien ohella kyse on myös imetyspaikkojen puutteesta ja työaikaongelmista. Näiden lisäksi tilanteeseen vaikuttaa Reutersin mukaan myös äidinmaitokorvikkeiden aggressiivinen markkinointi sekä imettävien äitien häirintä sekä julkisella paikalla imettämiseen liittyvät ennakkoluulot ja häpeä.

Tanskassa äidit kokoontuivat ulos imettämään kesäkuussa 2013. Kuva: Mads Nissen / EPA

Tällä viikolla ympäri maailmaa vietetään imetysviikkoa.

YK:n lastenjärjestö Unicef sekä WHO (siirryt toiseen palveluun) ovat vedonneet valtioihin ja työnantajiin eri puolilla maailmaa ottamaan käyttöön perheystävällisiä, imetystä edistäviä toimintatapoja. Tätä vaativat myös tutkimuksen tekijät.

Suomessa imetysviikko järjestetään tänä vuonna syys-lokakuussa.

Juttua on muutettu 27.9.2019: WHO:n suositusta tarkennettu

Lue myös: