Vapaaehtoiset meripelastajat laskevat pelastaneensa 46 ihmishenkeä viime vuonna – rahat lopussa, valtion tuki vain 200 000 euroa

Suomen Meripelastusseura pyytää valtiota kolminkertaistamaan suoran tukensa. Nykyrahoitus ei riitä alusten kunnossapitoon, mikä uhkaa näivettää paikallisyhdistykset eri puolilla Suomea.

meripelastus
Raumanmeripelastusyhdistyksen vapaaehtoinen pelastusaluksen kannella.
Rauman meripelastusyhdistyksen isompi pelastusalus peruskorjattiin muutama vuosi sitten. Vapaaehtoiset joutuvat suorittamaan itse suuren osan alusten kunnossapidosta rahapulan takia.Liisa Kallio / Yle

Vapaaehtoinen meripelastus kärsii vakavasta rahapulasta.

Meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, Suomen Meripelastusseura on kirjelmöinyt ministeriölle ongelmistaan. Etenkin alusten kunnossapito kärsii, koska emoyhdistyksen rahat ovat lopussa.

Esimerkiksi Raumalla toinen pelastusaluksista seisoo satamassa konerikon vuoksi. Korjauskustannusten jakaminen paikallisyhdistyksen ja meripelastusseuran kesken tuottaa päävaivaa.

Rauman meripelastusyhdistyksen päällikön Mikko Väisäsen mukaan vapaaehtoisten aika kuluu konehuoneessa meripartioinnin sijaan.

– Tekniikkamurheet aiheuttavat sen, että laitteet jäävät laituriin eikä päästä liikenteeseen. Kyllä se aiheuttaa sellaisen paineen, että mitään pitkiä pausseja ei saisi tähän kaudelle tulla.

Rauman meripelastusyhdistyksen päällikkö Mikko Väisänen auttaa pelastusaluksen rantautumisessa.
Päällikkö Mikko Väisänen on ollut mukana Rauman meripelastusyhdistyksen toiminnassa seitsemän vuotta.Liisa Kallio / Yle

Tehtävämäärät kasvaneet rajusti

Meripelastusseuran mukaan rahapula johtuu muun muassa vapaaehtoisen meripelastuksen tehtävämäärien rajusta kasvusta. Valtaosa tehtävistä on kiireettömiä veneen hinauksia tai muita vesilläliikkujien avustustehtäviä.

Vapaaehtoisten jatkuva valmius on kuitenkin tärkeä osa meripelastusta. Viime vuonna vapaaehtoiset laskevat pelastaneensa yhteensä 46 ihmistä todennäköiseltä kuolemalta ja 40 alusta todennäköiseltä tuhoutumiselta.

Meripelastusseuran valtuutettu Markus Viitanen kertoo, että viimeisen 10 vuoden aikana vapaaehtoisen meripelastuksen tehtävämäärä on kaksinkertaistunut.

– Tähän varmasti suurin syy on valtion eri pelastusorganisaatioiden henkilöstön pienennykset ja niistä leikkaaminen. Tätä kautta tehtäviä on kaatunut enemmän vapaaehtoisten niskaan, Viitanen arvelee.

Rauman meripelastusyhdistyksen kahdesta aluksesta pienempi laituriin kiinnitettynä.
Rauman meripelastusyhdistyksen jäsenet haaveilevat uudesta pelastusaluksesta, jolla korvattaisiin konevikainen alus. Hinta uudelle alukselle nousee kuitenkin satoihin tuhansiin euroihin.Liisa Kallio / Yle

Valtion tuki riittämätön

Meripelastusseuran 3,7 miljoonan euron vuosibudjetin suurin rahoitus tulee 16 000 kannattajajäseneltä jäsenmaksuina. Lisäksi toimintaa tuetaan veikkausvaroin noin miljoonalla eurolla, joka on korvamerkitty alushankintoihin.

– Alushankintoja vaikeuttaa se, että meripelastusseuralta pitää löytyä 30 prosentin omarahoitus veikkausvaroista maksettavalle tuelle.

Valtio tukee vapaaehtoista meripelastusta suoraan noin 200 000 eurolla vuosittain. Meripelastusseuran mielestä tuki on tehtäväkasvuun nähden aivan liian pieni.

– Tehtävämäärien kasvua ei ole kompensoitu millään tavalla. Se ei ole toimiva yhtälö missään nimessä, Markus Viitanen sanoo.

Ministeriöltä on pyydetty suoran tuen kolminkertaistamista. Sillä seuran 135 alusta kyettäisiin pitämään juuri ja juuri liikkeellä.

– Pahimmillaan riski on se, että aluksien kunnossapito- ja korjaushankkeet joudutaan tyssäyttämään. Se tarkoittaa sitä, että aluksia ei kyetä pitämään suunnitellusti valmiudessa alueilla.