Syntyvyys laskee, mutta sateenkaariperheissä lapsia toivotaan heteropareja hartaammin – naispari sai kaksoset mutta haaveilee vielä kolmannesta vauvasta

Ella Rostin ja Susanna Silvander-Rostin haave ydinperheestä onnistui hedelmöitysklinikan avulla. Hedelmöityshoidot olivat henkisesti raskaita.

Samaa sukupuolta olevien parisuhde
Naispari Ella Rostin ja Susanna Silvander-Rostin haave lapsista toteutui
Susanna Silvander-Rosti ja Ella Rosti menivät naimisiin vuonna 2017. Puoli seitsemän/Yle, Jari Kovalainen

Aiemmin hiljaisuutta huokuneessa kodissa raikaa nyt vuoden ikäisten kaksosten äänet. Ella Rosti ja Susanna Silvander-Rosti onnistuivat toteuttamaan haaveen lapsiperheestä yksityisklinikan avulla.

Hedelmöityshoito anonyymillä luovuttajalla tuntui ainoalta ratkaisulta lapsihaaveisiin. Vaikka Rostin hedelmöityshoidot olivat kummallekin naiselle henkisesti raskaita, lopputulos palkitsi.

Äidit hoitamassa lapsiansa
Perheen kaksoset ovat nyt vajaan vuoden ikäisiä.Helena Lappeteläinen, Yle

Perhe oli toiveena heti suhteen alussa

Ella Rosti ja Susanna Silvander-Rosti olivat ehtineet olla työkavereita vuoden ajan, kun ystävyys muuttui romanssiksi. Vaikka he olivat tehneet yhdessä projekteja, varsinainen yhteys syntyi työpaikan juhlissa.

Rennossa tunnelmassa tuli puheeksi seksuaalinen suuntautuminen ja kävi ilmi, että molemmat ovat kiinnostuneita naisista.

– Pussasin heti. Se oli molemminpuolista salamarakkautta, kertoo Ella.

Jo toisella tapaamisella Ella Rosti esitteli treffikumppanilleen Instagramissa seuraamaansa naisparia, jolla oli omia lapsia. Rostinkin toiveena kun oli perhe, jossa olisi monta lasta.

Tulevalla puolisolla oli samankaltaiset haaveet.

Kuukauden kuluttua naiset asuivat yhteisessä kodissa. Yhtä nopeasti pariskunta ryhtyi selvittämään naispareille sopivia vaihtoehtoja saada lapsi.

Apilaperhe ei tuntunut luontevalta

Suomessa on tuhansia rekisteröityjä, samaa sukupuolta olevien parisuhteita, joissa on useita tuhansia lapsia. Monimuotoiset perheet -verkoston (siirryt toiseen palveluun) johtava asiantuntija Anna Moring toteaa, että sateenkaariperheet käyvät aivan samalla tavalla vauvakeskusteluja kuin heteroparitkin.

– Yleinen suuntaus on, että heteroperheiden haaveet lapsista ovat laskussa. Samaan aikaan nais-ja miesparien haaveet lapsista ovat nousussa. On viitteitä siitä, että sateenkaariperheet, joissa elää lapsia, ovat määrältään lähes kymmenkertaistuneet viidessätoista vuodessa.

Ella ja Susanna kävivät mielessään erilaisia perheen perustamiseen liittyviä muotoja. Silvander-Rosti kertoo, ettei adoptio ulkomailta ollut realistinen vaihtoehto, sillä sateenkaariperheen on hyvin vaikeaa saada adoptiolapsi ulkomailta synnyinmaiden sääntöjen vuoksi.

Apilaperhekään ei tuntunut luontevalta, kertoo Susanna.

– Tunnemme useita apilaperheitä ja se voi olla tosi ihana kuvio. Halusimme kuitenkin, että perheessämme on kaksi vanhempaa. Siksi hakeuduimme hedelmöityshoitoihin.

Tämä onnistuu yksityisellä klinikalla, jossa tehdään inseminaatioita (siirryt toiseen palveluun)eli siittiöiden ruiskutusta kohtuun.

– Ennen lapsia ajattelimme kuitenkin pitää kavereille kunnon bileet ja mennä naimisiin, Rosti kertoo.

Tasa-arvoinen avioliittolaki oli tullut voimaan juuri ennen häitä vuonna 2017. Pian hääjuhlien jälkeen oli aika päättää, kumpi vaimoista synnyttäisi. Ella Rosti päätyi järkiratkaisuun.

– Halusin ottaa ensisynnyttäjän roolin, koska olen Susannaa muutaman vuoden vanhempi.

Elsa Rostin huolehtii kaksosista äitiyslomallaan
Ella Rosti on nyt kaksosten kanssa äitiyslomalla. Helena Lappeteläinen, Yle

Luovuttajaksi haluttiin sinisilmäinen, pitkä ja vaalea

He keskustelivat lapsihaaveistaan helsinkiläisellä yksityisklinikalla. Naispari halusi ehdottomasti anonyymin luovuttajan. Klinikan tutkimuksella vahvistettiin myös Rostin kyky tulla raskaaksi.

Pariskunta sai valita sukusolut, joita käytettiin inseminaatiossa. Kumpikin halusi lapsen ulkonäön muistuttavan Ellan lisäksi Susannaa.

– Etsimme luovuttajaa, jolla olisi Susannan piirteitä eli pitkä, vaalea ja sinisilmäinen. Emme halunneet hänen olevan Suomesta, joten sukusolut tilattiin Tanskasta.

Lahjoittaja on pohjoismaalainen, mutta ei välttämättä Tanskasta. Pariskunta ei valinnut tarkoituksella ei-suomalaista, vaan heille ehdotettiin klinikalla toiveisiin sopiva lahjoittaja.

Työelämässä oleva Susanna Silvander-Rosti haluaa olla myös raskaana
Työelämässä oleva Susanna Silvander-Rosti haluaa myös olla jossakin vaiheessa raskaana. Helena Lappeteläinen, Yle

Vasta neljäs kerta toi hyvät uutiset

Pariskunta osti klinikalta sukusoluja neljää hoitokertaa varten. He seurasivat ovulaatiota apteekista saatavien testien avulla. Pari päivää ennen ovulaatiota Ella Rosti varasi ajan inseminaatioon.

Raskaustestin odottaminen oli pariskunnalle aina jännittävä tilanne. Pettymys oli valtava, kun hedelmöitys ei onnistunut. Ensimmäinen kerta oli pettymys, eikä toinen ja kolmaskaan tuottanut tulosta.

Pariskunnalla oli enää viimeinen ja neljäs maksettu kerta jäljellä. Aikaa oli kulunut puoli vuotta ja rahaa palanut hoitoihin yli 7 000 euroa. Jos hedelmöitys kuitenkin onnistuisi, se olisi kaiken rahan arvoista.

Viimeisen hoidon jälkeen pariskuntaa jännitti tehdä raskaustesti. Se näytti positiivista.

– Kiljuimme onnesta ja juoksimme ympäri alakertaa!

Ella Rostin ja Susanna Silvander-Rostin arki on nyt ihanaa vauvaelämää
Ella Rostin ja Susanna Silvander-Rostin arki on nyt täynnä toivottua vauvaelämää.Helena Lappeteläinen, Yle

Ultraäänessä paljastui kahden sydämen lyöntiäänet

Seitsemännen raskausviikon kohdalla Rosti pääsi hedelmöitysklinikan ultraäänitutkimukseen. Siellä todettiin, että sydänääniä kuuluu yhden sijaan kaksi. Naisparille olikin tulossa lapsi-iloa tuplasti.

Kaksoset ovat nyt vuoden ikäisiä. Vauva-arki on täyttänyt parin elämän.

Lapsilukua pariskunta ei haluaisi jättää tähän. Myös Susanna Silvander-Rosti haluaa kokea raskauden.

Hän aikoo käyttää inseminaatiossa samoja siittiöitä, joiden avulla puoliso tuli raskaaksi. Silloin lapsilla olisi samoja geenejä.

–Haaveenamme on kolme lasta. Aiemmin meillä oli tyhjä asunto, mutta nyt lapset ovat muuttaneet sen kodiksi, Rosti kuvailee.

Täytettyään 18 vuotta, hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneet lapset voivat halutessaan selvittää siittiölahjoittajan.

–Toivomme, että lapset voisivat tehdä sen aikuisina yhdessä.

Katso, millaista naisparin perhearki on:

Nykyään naisparit miettivät lastenhankintaa yhtä lailla kuin heteroparit.

Kaikki perhemuodot ovat yhtä tärkeitä.

Lue myös:

"Emme haluaisi, että lapsemme joutuvat selittämään, miksi meillä on kaksi äitiä"

Heli Mikkola uupui markkinointialan töihin – "Sijaisvanhempana saan jakaa hoivaa, lämpöä ja välittämistä"