Asiantuntijat puolustavat kaikkien lasten opettamista samassa luokassa – lähes joka viides peruskoululainen sai tehostettua tai erityistä tukea

Erityisluokkia ryhdyttiin vähentämään vuoden 2011 lakimuutoksen myötä, mikä on herättänyt kärjekästä arvostelua.

koulut
oppilaita pulpeteillaan tekemässä tehtäviä
Asiantuntijat puolustavat erityistä tukea tarvitsevien lasten opettamista yleisluokissa. Yli 100 000 peruskoululaisista sai viime vuonna erityistä tai tehostettua tukea. Emmi Korhonen / Lehtikuva

Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallituksesta harmittelee, että erityislasten opettamisesta tavallisissa luokissa on tullut kirosana.

Kauppisen mielestä periaate, että erityistä tukea tarvitsevia lapsia ei eristetä omiin ryhmiinsä tai kouluihinsa on hyvä, toteutus kunnissa on vain ontunut.

– Voi olla, että osa kunnista on ymmärtänyt tämän väärinkin, Kauppinen sanoo.

Kauppisen mukaan inkluusio eli ajatus kaikkien oppilaiden opettamisesta samassa luokassa ei tarkoita sitä, että pitäisi lopettaa erityiskoulut tai -luokat, vaan oppilaille pitää olla erilaiset tukimuodot.

– Siinä on tapahtunut jonkinlaista väärintulkintaa. Kun tästä keskustellaan, uskon, että tätä mietitään uudelleen.

Sen sijaan, että erityisoppilas kuljetaan pitkien matkojen päähän erityiskouluun tai -luokkaan, hänelle pyritään järjestämään paikka lähikoulusta. Ajatuksena on oppia yhdessä. Kunnat ovat päätyneet hyvin erilaisiin ratkaisuihin opetusjärjestelyissä.

– Samanaikaisesti käydään keskustelua siitä, saavatko kaikki oppilaat riittävästi tukea. Tuen muotoja pitäisi osata käyttää joustavasti ja oppilaan tarpeen mukaisesti. Mikä toimenpide on riittävä missäkin tilanteessa, oppilaan etu aina huomioon ottaen, Kauppinen huomauttaa.

Jorma Kauppinen
Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallituksesta sanoo, että inkluusion periaate on hyvä, mutta toteutus on ontunut.Emmi Korhonen / Lehtikuva

Käytännössä osa kunnista on nähnyt oppilaiden siirroissa mahdollisuuden säästöihin, koska erityisopetus on kalliimpaa.

Opettajat valittavat, etteivät he ole saaneet luokkiin lisää aikuisia (siirryt toiseen palveluun) eli resurssi- ja erityisopettajia tai avustajia, vaikka aiempaa useampi erityislapsi opiskelee tavallisessa luokassa joko kokonaan tai osa-aikaisesti.

– Taloudelliset syyt ovat yksi tekijä, muut liittyvät erityisopettajien saatavuuteen ja tilaratkaisuihin, Kauppinen toteaa.

Resurssien riittämättömyyden lisäksi Opetushallitus on saanut opettajilta ja vanhemmilta kritiikkiä tukien raskaasta päätöksentekoprosessista. Kauppinen helpottaisi ja yhdenmukaistaisi tukien byrokratiaa.

Yli sata tuhatta lasta saa tukea opintoihin

Tilastokeskuksen tuoreen koulutustilaston (siirryt toiseen palveluun) mukaan lähes viidennes peruskoululaisista sai viime vuonna erityistä tai tehostettua tukea.

Tämä tarkoittaa noin 105 000 lasta. Kevyempää tehostettua tukea sai lähes 60 000 lasta ja erityisen tuen päätös oli noin 45 500 lapsella. Molempien tuen saajien määrä kasvoi hieman edellisvuodesta.

Tämän lisäksi vielä runsas 65 000 peruskoululaista sai yleistä tukea eli osa-aikaista erityisopetusta. Enemmistö sekä tehostetun tuen että erityisen tuen saajista on poikia.

Tuen saajien määrä on kasvanut koko 2010-luvun. Samaan aikaan erityiskouluissa ja pienryhmissä kokonaan opetuksen saavien lasten ja nuorten määrä on vähentynyt.

Erityisluokkia ryhdyttiin vähentämään vuoden 2011 lakimuutoksen myötä, ja erityisen tuen rinnalle luotiin tehostettu tuki.

– Tilastoissa näkyvää kasvua selittää se, että tehostettua tukea saavien lasten määrä on kasvanut. Samaan aikaan erityistä tukea saavien oppilaiden määrä on laskenut tai pysynyt suurin piirtein ennallaan, Jorma Kauppinen kertoo.

Professori Markku Jahnukainen Helsingin yliopistosta sanoo, ettei tukea saaneiden määrän nousu välttämättä kerro ongelmaisten oppilaiden määrän lisääntymisestä. Hän huomauttaa, että erityisopetuksen oppilaaksi määrittäminen lähti kasvamaan jo 1990-luvun loppupuolella.

– Kritiikki tulee juuri siitä, että on tunne että olisi enemmän oppilaita joilla on erityisiä tarpeita. Näin voi olla, mutta se johtuu yleisemminkin siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, erityisopetuksen tilaa selvittänyt Jahnukainen sanoo.

Hänen mukaansa merkitystä on silläkin, miten vanhemmat suhtautuvat koulutukseen ja miten lapset lukevat.

– Ei olla niin tottuneita sellaiseen työskentelyyn mitä koulussa vaaditaan.

Tehostettua tai erityistä tukea saaneet peruskoululaiset. Pylväsdiagrammi.
Vuonna 2011 erityisen tuen rinnalle tuli kevyempi tehostettu tuki. Tilastossa on käytetty vuoteen 2011 asti erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita. Heidät on rinnastettu erityistä tukea saaneisiin peruskoululaisiin. Kerttu Kamula / Yle

Osa tuen tarpeen lisäyksestä johtuu myös siitä, että nykyisin päiväkodeissa, kouluissa ja terveydenhuollossa tunnistetaan yhä paremmin lasten oppimista vaikeuttavia sairauksia ja muita oppimisvaikeuksia aiheuttavia tekijöitä. Tätä kautta syihin pystytään puuttumaan paremmin jo varhaisessa vaiheessa.

– Jos koulun ja terveydenhuollon yhteistyö toimii tehokkaasti, heidät saadaan kiinni, ja annetaan sitä tukea, mitä oppilas kaipaa, Jorma Kauppinen toteaa.

Professori: Inkluusio ymmärretty väärin

Markku Jahnukainen sanoo, että inkluusion arvostelu menee osin ohi maalin myös siksi, että inkluusio ymmärretään terminä usein väärin.

Hän huomauttaa, että maailmalla inkluusio liitetään lähtökohtaisesti ihmisoikeuksiin kuten esimerkiksi vammaisten oppilaiden tuomiseen yleisopetukseen, mikä on Suomessa kohtuullisen harvinaista.

– Usein inkluusiosta puhutaan tehostetun tuen oppilaiden kohdalla, mutta määritelmällisesti heidän yhteydessään ei kannattaisi puhua koko inkluusiosta, koska he ovat normaalin oppilaan variaation toisessa ääripäässä, Jahnukainen sanoo.

– On helppo selitys sanoa, että inkluusio on aiheuttanut opettajille harmaita hiuksia, mutta asioita on monia yhtä aikaa. Yksi on opetussuunnitelmiassa tapahtuneet muutokset. Opettajat eivät tiedä, miten niitä pitäisi viedä eteenpäin.

Jahnukainen sanoo, että esimerkiksi ilmiöoppimista tulkitaan kouluissa usein kummallisella tavalla.

Tuen tarpeen lisääntymistä ei Jahnukaisen mukaan voi selittää myöskään maahanmuutolla, koska lapsen taustaa enemmän vaikuttaa esimerkiksi vanhempien koulutus.

– Samantapaisia ongelmia on niin suomalaistaustaisilla oppilailla kuin maahanmuuttajataustaisilla, hän sanoo.

Sitä hän pitää selvänä, että kielelliset vaikeudet vaikuttavat, mutta "ne kyllä ne tasaantuvat matkan varrella".

Kokonaisuuteen maahanmuutolla ei Jahnukaisen mukaan ole vaikutusta, koska maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuus on Suomen kouluissa pieni.

Lue lisää:

Englantia jo ekaluokalla, enemmän digiä ja stressaantunut ope – Opettaja, kouluvuosi on alkamassa, mikä mietityttää?

Näitä muutoksia alkava lukuvuosi tuo mukanaan: vierasta kieltä jo ekaluokalta, mahdollisuus uusia yo-kokeita rajattomasti

Miten käy opettajan auktoriteetin nykykoulussa, kun luokissa on yhä enemmän erityislapsia? Ei välttämättä huonosti, sanoo tuore väitös Antto Hautamäki kävi ala-asteensa erityiskoulussa ja on siitä kiitollinen – "Minulla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia pärjätä normaalikoulussa" Erityisluokkien vähentäminen toi kouluihin kaaoksen: Lapselle se voi olla heitteillejättö ja opettajalle hyppy syvään päähän

Suomi siirsi erityisoppilaat suuriin luokkiin, eivätkä kaikki opettajat pidä muutoksesta: "En ole koskaan ollut näin väsynyt"

"Lapseni ei neljään vuoteen saanut riittävää tukea" – Ylen kysely paljastaa erityislasten vanhempien karut kokemukset arjesta

Kolumni: Jokainen on omalla tavallaan erilainen