Kiivas keskustelu kaivoslaista hallituspuolueiden välillä: "Jos ollaan lakkauttamassa kaivoksia, meillä on puoli miljoonaa työtöntä lisää"

Keskustelu kaivoslain uudistamistarpeesta johti poliitikkojen kipakkaan sananvaihtoon.

kaivokset
Talvivaaran kaivos.
Hallituksen tavoitteena on parantaa kaivoslainsäädäntöä ympäristönsuojelun kannalta. Keskustelua herättää, millä keinoilla tähän päästään. Anna Savonius / Yle

Hallitusohjelmassa on tavoite uudistaa kaivoslakia ympäristönsuojelun ja paikallisen vaikuttamisen kannalta. Myös kansalaisaloite kaivoslain uudistamiseksi tavoittelee samoja tavoitteita. Kansalaisaloitteessa korostetaan sitä, että Suomen maaperän kaivosmineraalit ovat valtion ja maanomistajien omaisuutta ja että kaivostuotannosta pitää maksaa kohtuulliset hyödyntämiskorvaukset valtiolle.

Yle Radio 1:n Ykkösaamussa keskusteltiin välillä kiivainkin äänenpainoin siitä, millä tavalla kaivoslakia pitäisi uudistaa. Kantaa ottivat Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela, keskustan kansanedustaja, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen ja vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen.

Kansanedustaja Holopaisen mielestä nykyinen vuodelta 2011 oleva kaivoslaki on kirjoitettu pitkälti kaivosteollisuuden näkökulmasta. Holopaisen mukaan pitää ajatella, mikä on vesistöjen ja luonnon kantokyky. Esimerkkinä hän pitää sitä, että valtausten tekeminen on liian helppoa.

– On tilanteita, joisssa maanomistajat ja paikalliset vastustavat valtauksia. On elinkeinoja, jotka joutuvat mahdollisesti väistymään kaivosten tieltä. Tällaisissa tilanteissa pitäisi olla parempaa kokonaisharkintaa.

Holopaisen mukaan jo malminetsintä aiheuttaa epävarmuutta paikallisille asukkaille ja muille elinkeinoille.

Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen huomautti Ykkösaamussa, että hallitusohjelmassa sovittiin myös kaivosten toimintaedellytysten parantamisesta. Hoskonen arvosteli vihreitä liiasta suojeluinnosta.

– Hallitusohjelmassa on sitouduttu nostamaan työllisyysaste 75 prosentin tasolle ja tasapainottamaan julkinen talous. Jos ollaan lakkauttamassa kaivoksia, meillä on äkkiä puoli miljoonaa työtöntä lisää. Meillä on valtava määrä metallitehtaita, kaivoksia, erilaista kemianteollisuutta ja sähköteollisuutta, jotka riippuvat kaivoksista.

Vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen ei niellyt väitteitä siitä, että vihreät lopettaisivat kaiken taloudellisen toiminnan. Hänen mielestään kaivostoiminta ei työllistä yhtä paljon kuin monet muut alat. Holopainen toi esiin matkailun työllistävän vaikutuksen, joka on yli 100 000 työntekijää.

– Kaivostoiminta on robotisoituva ala, jonka työllistävä vaikutus ei ole suuri. Se on vain muutamia tuhansia. Pitäisi tähdätä laajempaan elinkeinorakenteeseen.

Hoskonen puolestaan piti tätä huuhaana.

– Katsokaa vaikka Tornion terästehdasta. Sen tuottama hyöty on valtava.

Hoskonen korosti, ettei hän kannata radikaaleja toimia, joilla laitetaan kaivoksia kiinni. Hänen mukaansa kaivostoiminta siirtyisi silloin maihin, joissa käytetään esimerkiksi lapsityövoimaa.

Mari Holopaisen mukaan kukaan ei ole puhunut kaivostoiminnan lakkauttamisesta.

Toiminnanjohtaja Suomela kertoi, että kaivokset työllistävät 13 000 ihmistä.

Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportin (siirryt toiseen palveluun)mukaan vuonna 2017 kaivosteollisuus työllisti 4517 ihmistä alihankinta poislukien. Kaivosteollisuuden suora ja välillinen työllisyysvaikutus oli raportin mukaan samana vuonna noin 13 000 henkilötyövuotta.

Nykyään kaivoslupa voidaan myöntää ennen ympäristölupamenettelyä. Kansalaisaloite vaatii muutosta tähän. Toiminnanjohtaja Pekka Suomela Kaivosteollisuus ry:stä huomauttaa, että kaivostoimintaa ei voi tälläkään hetkellä aloittaa ilman ympäristölupaa. Suomela korostaa lisäksi, että malminetsintä ja kaivostoiminta ovat kaksi eri asiaa.

– Jonkun pitää etsiä malmia. Ilman sitä malmia ei löydy. Malmi ei löydy karttapalveluista eikä tietokannoista. Tarvitaan maastotöitä, kairauksia ja tutkimuksia.

Suomelan mukaan malminetsintään käytetään vuosittain 40–80 miljoonaa euroa.

Pekka Suomela muistuttaa, että kaivosten verotusta olisi mietittävä kokonaisveroasteen kannalta.

– Mikä on sähköveron, kaivosveron ja vakuusrahastointivelvoitteen kokonaisuus ja mikä on kaivosten kantokyky.

Lisäys 8.8.2019 klo 8.55: Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportin mukaan vuonna 2017 kaivosteollisuus työllisti 4517 ihmistä alihankinta poislukien. Kaivosteollisuuden suora ja välillinen työllisyysvaikutus oli raportin mukaan samana vuonna noin 13 000 henkilötyövuotta.

Lue lisää:

Kaivoslakialoite päätyy eduskunnan käsittelyyn – Kansanedustaja Piirainen: "Meidän mineraalejamme ei viedä ilmaiseksi"

Selvitys: Kaivoslakiin ei tarvita suuria muutoksia, pienemmät viilaukset riittävät