Eroperheissä vanhemmat joutuvat edelleen vääntämään, kuka saa olla lähivanhempi – Hallituksen tavoitteena on mahdollistaa kaksi virallista kotia

Vaikka lapsi vuoroasuisi kummassakin kodissa yhtä paljon, vain toinen vanhemmista on tällä hetkellä oikeutettu erilaisiin tukiin.

Jaettu huoltajuus
Anna Moring
Miksi eroperheessä täytyy edelleen valita lähivanhempi?

Eroperheissä vuoroasuminen yleistyy, mutta edelleen virallisesti lapsella voi olla vain yksi kotiosoite. Tämä aiheuttaa monissa perheissä erimielisyyttä siitä, kumpi vanhemmista on niin sanottu lähivanhempi.

Mistä kyse

Hallituksen tavoitteena (siirryt toiseen palveluun) on mahdollistaa eroperheen lapselle kaksi virallista osoitetta.

Tällä hetkellä ainoastaan lähivanhempi on oikeutettu tiettyihin etuuksiin ja palveluihin, kuten esimerkiksi lapsilisään, asumistukeen tai koulukuljetuksiin.

Tämä silti, vaikka lapsi asuisi molemmissa kodeissaan yhtä paljon.

– Esimerkiksi vammaisen lapsen koulukyydit eivät järjesty kahdesta kodista. Tämä tarkoittaa sitä, että toinen vanhempi kuljettaa itse lapsen kouluun, sanoo johtava asiantuntija Anna Moring Monimuotoiset perheet -verkostosta.

Anna Moring
Karoliina Simoinen / Yle

Kuka ja mitä?

Anna Moring on asiantuntijana perehtynyt vuoroasumiseen ja ollut työryhmissä miettimässä lakiuudistuksia.

Moring uskoo, että eroperheiden tilanteeseen tulee tällä hallituskaudella vielä muutoksia.

– Ainakin näiden käytännön ongelmien ratkaisuja tulee paljon. Riippuu todella monesta seikasta, tuleeko väestörekisteriin konkreettisesti merkintää kahdesta osoitteesta.

Kahden virallisen osoitteen mallissa yhtenä isona esteenä on kotikuntalaki.

Esimerkiksi jos lapsi olisi kirjoilla kahdessa eri kunnassa, täytyisi hänen kohdallaan ratkaista verotuksellisia ja palveluihin liittyviä kysymyksiä. Kumpi kunta hoitaisi siis päiväkotipaikan tai terveydenhuollon? Voisiko lapsi käydä kahdessa eri päiväkodissa?

Tätä et ehkä tiennyt

Jos vanhemmat eivät pysty yhdessä päättämään, kumpi on lähivanhempi, asia ratkaistaan oikeudessa.

– Kyseessä saattaa olla monta sataa euroa per kuukausi, mitä toinen talous saa enemmän, vaikka lapsi viettäisi saman verran aikaa kummassakin kodissa, Moring sanoo.

Vuonna 2006 tehdyn selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan käräjäoikeudessa 65 prosentissa tapauksista lapsen virallinen osoite on määrätty äidin luo. Joka kolmannessa tapauksessa lähivanhemmuus on myönnetty isälle. Lopuissa tapauksissa lapsen asuminen on jaettu.

Moringin mukaan vapaaehtoisesti tehdyissä sopimuksissa äidit saavat lähivanhemmuuden yli 80 prosentissa tapauksista.

Mitä on tärkeä muistaa?

Joulukuussa voimaan astuu uusi lapsenhuoltolaki (siirryt toiseen palveluun), jonka yhteydessä on paljon puhuttu vuoroasumisen huomioimisesta. Uusi laki mahdollistaa vuoroasumisen kirjaamisen lapsen tietoihin.

– Pelkkä tiedon kirjaaminen väestörekisteriin ei käytännössä muuta mitään, Moring sanoo.

Vuoroasuvalle lapselle merkitään siis vastaisuudessakin yksi virallinen koti ja lähivanhempi.

Anna Moringia haastatellaan 8 minuuttia -ohjelmassa. Näet haastattelun klikkaamalla pääkuvaa.

Aikaisemmat 8 minuuttia -jaksot on katsottavissa Yle Areenassa.

Juttua on muokattu 12.8.2019. kello 15.00. Haastateltavan kommenttia lähivanhemmuuden myöntämisestä on korjattu. Videolla haastateltava sanoo, että lähivanhemmuus jakautuu käräjäoikeuksissa lähes yhtä paljon äideille ja isille. Vuonna 2006 tehdyn selvityksen (siirryt toiseen palveluun) perusteella tosiasiassa 65 prosentissa tapauksista tuomioistuin on päättänyt, että lapsi asuu äidin luona. Joka kolmannessa tapauksessa tuomioistuin on päättänyt lapsen asumisesta isän luona.

Lue lisää:

Noin 110 000 lasta asuu kahdessa kodissa – Alle 15-vuotiaiden vuoroasumista selvitettiin ensimmäistä kertaa

Lapsi asuu molemmilla vanhemmilla, mutta vain toinen saa tukea – Katso tästä 8 parannusehdotusta erolasten vuoroasumiseen